Tarinani on pitkä, yritän tiivistää.
Vanhempani riitelivät ollessani teini-ikäinen, isä uhkasi tappaa millon kenetkin. Yöt pelkäsin ja valvoin, suojelin äitiäni ja pikkuveljeäni. Kun olin 15, he viimein erosivat. Selvisi, että äitinikin oli ollut suhteessa "paha", luultavasti pettänytkin.
Siitä lähtien isäni on ollut pahasti masentunut ja yksinäinen, minä olen häntä hyysännyt eteenpäin, jatkuva stressi hänen jaksamisestaan, vaikka hän on lukemattomia kertoja minua loukannut.
Äitini vaihtui absolutistista juovaksi, hänellä on uusi mies, ketä en pysty hyväksymään. Lukio aikaan tappelin äitini kanssa kaikesta. Hän kävi myös fyysisesti päälleni.
Aloitin seurustelemaan 14-vuotianaan, siitä lähtien olemme olleet poikaystäväni kanssa yhdessä. Olen järjettömän mustasukkainen, hankala luottaa mihinkään, etenkään itseeni. En kestä kun hän pitää yhteyttä tyttöpuolisiin ystäviinsä. Naurettavaa, tiedän.
Vuosi sitten hän petti minua( missä kenenkin raja kulkee), mutta ei kuitenkaan mennyt seksiin asti. Hän ihastui tähän toiseen. kertoi minulle vasta puoli vuotta tapahtuneen jälkeen. Olimme tuolloin asuneet juuri sen puoli vuotta yhdessä, eri paikkakunnalla, mistä olemme kotoisin. Hän halusi miettiä, haluaako olla kanssani.
Yhä ollaan yhdessä, mutta järkyttävä mustasukkaisuus kalvaa suhdettamme, itse yritän soittaa isälleni joka päivä, ettei se olisi niin yksinäinen, rakastan häntä.
Mutta nyt tuntuu etten jaksa, olen miettinyt itsemurhaa, en uskalla sitä tehdä, enkä haluakkaan. Itken jatkuvasti, koko ajan ahdistaa. Pelottaa.
Silti yritän olla onnellinen ja iloinen.
Auttakaa?
(tällä hetkellä olen siis parikymppinen)
Vanhempani riitelivät ollessani teini-ikäinen, isä uhkasi tappaa millon kenetkin. Yöt pelkäsin ja valvoin, suojelin äitiäni ja pikkuveljeäni. Kun olin 15, he viimein erosivat. Selvisi, että äitinikin oli ollut suhteessa "paha", luultavasti pettänytkin.
Siitä lähtien isäni on ollut pahasti masentunut ja yksinäinen, minä olen häntä hyysännyt eteenpäin, jatkuva stressi hänen jaksamisestaan, vaikka hän on lukemattomia kertoja minua loukannut.
Äitini vaihtui absolutistista juovaksi, hänellä on uusi mies, ketä en pysty hyväksymään. Lukio aikaan tappelin äitini kanssa kaikesta. Hän kävi myös fyysisesti päälleni.
Aloitin seurustelemaan 14-vuotianaan, siitä lähtien olemme olleet poikaystäväni kanssa yhdessä. Olen järjettömän mustasukkainen, hankala luottaa mihinkään, etenkään itseeni. En kestä kun hän pitää yhteyttä tyttöpuolisiin ystäviinsä. Naurettavaa, tiedän.
Vuosi sitten hän petti minua( missä kenenkin raja kulkee), mutta ei kuitenkaan mennyt seksiin asti. Hän ihastui tähän toiseen. kertoi minulle vasta puoli vuotta tapahtuneen jälkeen. Olimme tuolloin asuneet juuri sen puoli vuotta yhdessä, eri paikkakunnalla, mistä olemme kotoisin. Hän halusi miettiä, haluaako olla kanssani.
Yhä ollaan yhdessä, mutta järkyttävä mustasukkaisuus kalvaa suhdettamme, itse yritän soittaa isälleni joka päivä, ettei se olisi niin yksinäinen, rakastan häntä.
Mutta nyt tuntuu etten jaksa, olen miettinyt itsemurhaa, en uskalla sitä tehdä, enkä haluakkaan. Itken jatkuvasti, koko ajan ahdistaa. Pelottaa.
Silti yritän olla onnellinen ja iloinen.
Auttakaa?
(tällä hetkellä olen siis parikymppinen)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.