Eilen saavuin kotiin iso läksyläjä mukanani.. Tuntui kuin en olisi levännyt koskaan, sillä päivä oli vienyt minulta voimat.. Illalla töitä tehdessäni näin valon, joka tuli katosta.. Katsoin valoa ja jokin napsahti sisälläni.. En halunnut tehdä enää mitään hyvää.. Johtuuko kaikki koulun tuottamasta depressiomaisesta käytöksesä? Koulu aiheuttaa psykologiaa kaikkialle? tuntuu et aivot ois kohta mennyttä ton paineen kans... Olisiko minun syytä harkita uskonnon opettajan miellyttämistä, jotta jumala huomaisi minut paremmin? Se tuntuisi antiabsurdilta juuri olotilan huomioon ottaen.. Kaiken kukkuraksi minulla ei ole rahaa bussiin huomenna koulumatkalla... Kenellä olisi antaa minulle lohtua tämän kaiken negativismin keskelle, jota pukkaa jokaisesta rööristä?
Haluan pois maasta jossa kerran asuin
Markku-I
0240
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.