Veli osti kotitilan halvalla vanhemmiltaan, sisaret ohitettiin eli he eivät saaneet mitään sisarosuutta kuten ennen oli tapana. Tätä sisarten mielestä huimaa etua ei katsota eduksi tulevassa perinnönjaosaa vanhempien kuoltua vaan hän on samalla viivalla sisarten kanssa. Onko oikein? Voidaanko nykyään näin karkeasti ohittaa sisaret antamatta heille euron euroa ja silti veli on edelleen tulevassa perinnönjaossa ottava osansa ihankuin ei olisi jo saanut tarpeeksi!?!
sukupolvenvaihdos
osaton
12808
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sitähän voi tehdä mitä vain ,kun ei ole perään kyselejäksi. -Minunkin veljelleni meni tila kauppahinnasta, jonka vanhemmat sitten oli pantu maksamaan sisarille ja vanhemmat kertoivat, että heillä on testamentti ja kaikki mikä heiltä jää tulee tytöille, eikä poika saa enää mitään.
Katin kontit, ei vanhemmat mitään maksaneet ja kun elivät vielä niin kauan, että veljellä oli jo nautintaoikeus tilaan, niin sisaret jäivät ilman perintöä.
Toinen sisko oli kyllä hakenut isältä rahaa, lomillaan, käydessään vanhempien luona ja sekin selvisi sitten, kun ei ollut mitään jaettavaa.
Nykyisin tietojeni mukaan tila myydään yhdelle perilliselle ja toisille ehkä maksetaan jos maksetaan jotain. Perintöjä saa sitten vanhempien kuoltua, jos heillä jotain omaisuutta ja rahaa on omissa nimissään. Todennäköisesti se tilan ostaja on myös perimässä, ellei vanhemmilla ole testamenttia, jossa tämä yksi suljetaan pois ja hänen tulee myös hyväksyä vanhempien eläessä, että hän ei vaadi lakiosaansa vanhempien jälkeen.
Tämä tarina kehoittaa putsaamaan ne vanhemmat rahoista ja tavarasta jo ennen kuolemaansa, mutta riippuen vanhemmista, saattaa tulla huonot välit kun menee rahaa pyytämään. Oveluutta on käytettävä, vaikka lapsia, jos paremmin heltiäisi.
Lakiosasta vielä sen verran että halvalla tilan ostanut poika vaati siskoiltaan nimiä paperiin, jossa sisaret luopuisivat lakiosistaan kaupanteon yhteydessä eivätkä vaatisi sitä myöskään vanhempien kuoltua. Olipa sisarista joku tarjoutunut ostamaan kotitilan jopa suuremmalla summalla kuin veli; olisi vältetty lahjavero ja muut sisaret olisivat saaneet vähän helpotusta elämäänsä perheidensä ja lastensa kanssa, mutta eipä kelvannut ostajaksi munaton.. Nyt nuori yltiöpäinen isäntä ostelee uusia koneita joka vuosi ja sisaret ovat ihmeissään kuten myös edellinen sukupolvi. Sisaret ovat joutuneet pankkilainalla laittelemaan elämäänsä järjestykseen talon ostoineen ja rakentamisineen kuten kaikki muutkin, paitsi veli.. Ja miten tarina tuleekaan jatkumaan..aika näyttää..
Älkää vain luopuko ja kun toinen vanhemmista kuolee, niin heti kuuden kuukauden sisällä lakiosailmoitus, että vaaditte lakiosan.
Hyvä olisi kyllä keskustella luotettavan asianajajan tai lakimihen kanssa jo etukäteen asioista. Lakiasiantoimisto ei ole asianajajaliiton jäsen, mutta palvelu halvempaa ja monasti rehellisempää kuin asianajajaien.
Sepä se.. olisi pitänyt aikanaan opiskella vaikka...lakia! Pärjäisi varmaan paremmin sukulaistensa kanssa! On vaan niin ikävää kun asiat niin kovasti tappelee keskenään, helposti tappelee sitten sukukin. Lakimiesten apu on niin kallista, että ajattelinkin näin kysellä josko joku osaisi neuvoa vähän halvemmalla. Olisihan se minustakin ihan kohtuullinen vaatimus että kaikki lapset olisivat samanarvoisia sukupuoleen katsomatta, nyky-Suomessa kun sentän eletään!
Tämän keskustelun luettuani on kyllä pakko kommentoida.
Veljenne ja vanhempienne välinen oikeustoimi on nimeltään kauppa, ei perinnönjako. Mikäli kauppahinta on liian alhainen, eli alle 3/4 käypää hintaa alhaisempi, verottaja huolehtii kyllä lahjaveron kannosta. Vanhempanne saavat käyttää omaisuuttaan eläessään kuten haluavat, siis vaikka lahjoittaa sitä yhdelle perillisistään laiminlyöden muita. Perillisen oikeudet astuvat kuvaan vasta vanhemman kuollessa. Ja mikäli he ovat eläissään määränneet, että lahjaa ei saa katsoa ennakkoperinnöksi ei näin voida tehdä, paitsi tietysti kaikkien perillisten yhteisellä sopimuksella.
Lastenlasten pistäminen asialle ja muutenkin rahankiristäminen vanhemmiltaan on mielestäni todella huonoa käytöstä. Toivottavasti he käyttävät rahansa eläessään viimeiseen senttiin, niin että ei tarvitse niitä jättää teidänlaisillenne riistäjille.
Tämän keskustelun luettuani on kyllä pakko kommentoida.
Veljenne ja vanhempienne välinen oikeustoimi on nimeltään kauppa, ei perinnönjako. Mikäli kauppahinta on liian alhainen, eli alle 3/4 käypää hintaa alhaisempi, verottaja huolehtii kyllä lahjaveron kannosta. Vanhempanne saavat käyttää omaisuuttaan eläessään kuten haluavat, siis vaikka lahjoittaa sitä yhdelle perillisistään laiminlyöden muita. Perillisen oikeudet astuvat kuvaan vasta vanhemman kuollessa. Ja mikäli he ovat eläissään määränneet, että lahjaa ei saa katsoa ennakkoperinnöksi ei näin voida tehdä, paitsi tietysti kaikkien perillisten yhteisellä sopimuksella.
Lastenlasten pistäminen asialle ja muutenkin rahankiristäminen vanhemmiltaan on mielestäni todella huonoa käytöstä. Toivottavasti he käyttävät rahansa eläessään viimeiseen senttiin, niin että ei tarvitse niitä jättää teidänlaisillenne riistäjille.
"Vanhempanne saavat käyttää omaisuuttaan eläessään kuten haluavat,
siis vaikka lahjoittaa sitä yhdelle perillisistään laiminlyöden muita." kirjoitti
itse toimeentuleva.
Näin toki vanhemmat voivat tehdä. Perintökaaressa on kuitenkin suosiolahjasäännös,
jonka mukaan lakiosavaatimuksen vanhemman kuoltua tehnyt voi vaatia
tällaista alihintaisella kaupalla jonkun perillisistä saamaa hyötyä otettavaksi
huomioon perinnönjaossa. Edelllytyksenä on, että lahjalla tai lahjanluonteisella
kaupalla on olut tarkoitus suosia jotakin perillistä lakiosaan oikeutetun
perillisen vahingoksi.
Lakiosaperillisia ovat lapset ja näiden jälkeläiset, jos edellä mainittu on kuollut.
Kuten varmasti hyvin tiedät lain sanamuodon mukaan lahjan antajalta edellytetään suosimistarkoitusta, siis pelkkä maksetun vastikkeen vähäisyys ei yksin riitä suosiolahjasta nostetun kanteen perusteeksi. Kantajan tulee siis näyttää, että perittävä on nimenomaisesti halunnut suosia perillistään, siis tässä tapauksessa kaupan toista osapuolta lakiosaan oikeutetun vahingoksi.
Vaikka kanne menestyisikin tarkoittaa se vain lahjan arvon lisäämistä lakiosalaskelmaan, ei siis suoraa korvausvelvolisuutta suhtessa lahja saaja -lakiosaperillinen.
Kukaan, ei kukaan näistä sisaruksista ole pyytänyt vanhemmiltaan euron euroa eikä siten ole riistäjiä kuten annoit ymmärtää. Riisto on mielestäni tapahtunut siinä kun veljeä on selvästi suosittu räikeästi: sai maatilan huiman halvalla eikä sitä edes katsota tulevassa perinnönjaossa eduksi!?! Tyttäret ovat joutuneet tavallisten kansalaisten tavoin tarpomaan pankkilainojensa kanssa kasvattaen perheitänsä,rakentaen talojansa kiskoen kaiken omasta selkänahasta, kun veljelle on tarjottu kaikki hopealautaselta. Veli ei tiedä mitään vaikeasta elämästä, kaikki on tullut liian helposti, valmiina. Nyt käyttää omaisuuttaan miten sattuu, vailla järkeväntuntuista harkintaa mm. ostelee uusia koneita, mihin ei monella aloittelevalla ole todellakaan varaa ilman pankkia. Nämä ostokset ovat olleet käsittämättömän järjettömiä. Ei mielestäni ole riistämistä se, että olettaa kaikkien lasten olevan samanarvoisia ja olettaa että vanhemmat tukevat kaikkia oikeudenmukaisesti. Korostan että tyttäriä ollaan vaatimassa luopumaan jopa lakiosuudestaan, mikä käsittääkseni kuuluu kaikille lapsille. Mitä kaikkea sisar joutuukaan tekemään veljensä eteen!! Ja vielä nykyaikana! Suomessa! Ihan kuin tämä kuuluisi mennäkin näin ja tytärten vain pitäisi tyytyä kohteluunsa vähin äänin, silloin eivät olisi riistäjiä?!?
niinkuin meillä? Me saimme aikanaan isältä lahjana osamme tilan arvosta rahana, tilan ostaja otti velkaa maksaakseen kauppasumman isälle. Velkaa oli niin paljon, että kun tuli suuria vastoinkäymisiä, niin koko hoito meni pilkkahinnalla pakkohuutokaupassa.
EU-Suomessa muutenkin ajetaan pientilallisia ahtaalle ja pakkokauppoihin, koska halutaan tilakoko isommaksi. Ja pitää muistaa myös sellaiset asiat, että maahan halutaan tarpeeksi köyhälistöä eu-tukien saamiseksi, ja ylituotanto halutaan vähemmäksi, ettei jouduta maksamaan sakkomaksuja eu:lle. Sitäpaitsi sukupolvenvaihdoslainalle tulee aina valtiolta jonkinlainen takaus, että pankit eivät menetä mitään, vaikka yliluotottavatkin maatilojen ostajia ja saneeraajia.
Olemme pelinappuloita isojen poikien pelikentällä.
Älkää muut lapset missään nimessä luopuko lakiosistanne, tehkää siitä paperi kun kaikki ovat paikalla, ja kaikille kopio varmaan talteen, tilan saajan ei tarvitse olla paikalla mutta toimittakaa hänellekin kopio. Vanhustenne hoitaminen tulee todennäköisesti maksamaan niin paljon, että vanhemmiltanne ei kuitenkaan mitään jää jäljelle. Mutta onpahan tilanteeseen varauduttu.
Yleensä näissä kaupoissa vanhuksille jää syytinki, mikä tarkoittaa sitä, että tilan saanut veli on velvollinen huolehtimaan vanhusten asumisesta ja hoitamisesta heidän kuolemaansa saakka. Minkä sitten ajallaan muistatte hänelle muistuttaa...Teillähän on oikeus saada kauppakirjasta kopio, ja siellä se lukee...
Tässä mun esimerkkitapauksessa ei sisarille ole kauppakirjaa edes näytetty saati että kopio annettu!! Eihän naisilla ole arvoa,aivoja eikä varmaan mitään muutakaan.. Sen tiedän ettei veli joudu vastaamaan minkäänlaisista syytingeistä, se on varma. Kyllä taidettiin oikein kunnolla tyttäriä höynäyttää, ihmisarvoa roimasti alentaa, suorastaan suohon survoa. Käydäänköhän tällaisia kauppoja nykyään useinkin! Näinkö se kuuluu tehdä?! Jos kaikki on tehty oikein niin eihän tässä mulla sitten mitään valittamista.. Onkohan lisääkin kohtalotovereita jotka vaan hiljaa miettii asioita ja katsoo kun kotitila menee kovaa vauhtia alamäkeen uuden isännän myötä, johtuen hurjista investoinneista joita ei olisi tapahtunut ilman "sisarten apua". Kuka auttaa sisaria heidän painiskellessa elämän talousvaikeuksissa?
Olet aivan oikeassa. Juuri näin.