Evira tiedottaa: Raivotaudin vastustus on tärkeää myös taudista vapaassa Suomessa
Raivotauti eli rabies on maailmanlaajuisesti erittäin yleinen sairaus, joka vaatii vuosittain satojen tuhansien ihmisten hengen. Suomi on ollut virallisesti raivotaudista vapaa maa vuodesta 1991 lähtien. Rokottaminen on tärkein keino ehkäistä raivotautia, jota esiintyy edelleen yleisesti Suomen lähialueilla. Ilman asianmukaisia rokotuksia maahantuodut koirat ovat voivat levittää raivotaudin Suomeen. Maailman rabiespäivää vietetään lauantaina 8.9.2007.
Suomi levittää kahdesti vuodessa villieläimille tarkoitettuja syöttirokotteita kaakkoisrajalle estääkseen raivotaudin leviämisen maahan villieläinten välityksellä. Evira vastaa rokotelevityksestä. Evira myös tutkii jatkuvasti villieläimiä ja muita epäilyttävistä oireista kärsiviä eläimiä raivotaudin varalta. Suomi tekee yhteistyötä raivotaudin tutkimuksessa ja vastustamisessa EU-maiden sekä Venäjän kanssa.
Raivotautia vastustetaan rokotuksin, diagnostiikalla ja tutkimusyhteistyöllä
Rokottaminen on tärkein keino ehkäistä raivotautia. Tuotaessa Suomeen koiria, kissoja ja frettejä eläimeltä vaaditaan tuontimaasta riippuen mm. raivotautirokotus tai raivotautirokotus ja tutkimus riittävästä vasta-ainetasosta. Ohjeistus näistä tuontimääräyksistä löytyy Eviran kotisivulta osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/tuonti_ja_vienti/koirat__kissat_ja_fretit/.
Ilman asianmukaisia rokotuksia tuodut koirat muodostavat suurimman uhan maamme raivotautivapaudelle. Ulkomailta koiran hankkivan on pyrittävä kaikin keinoin varmistautumaan, että eläin on todella rokotettu raivotautia vastaan.
Luolakoirametsästyksessä käytettävät koirat on rokotettava raivotautia vastaan joka vuosi, muut metsästykseen käytettävät koirat ja viranomaisten palveluskoirat vähintään joka toinen vuosi. Lisäksi Evira suosittelee, että myös kotimaassa lemmikkikoirat ja -kissat rokotetaan säännöllisesti.
Raivotaudin leviäminen Suomeen villieläinten välityksellä pyritään estämään rokotuksin. Suomi levittää kaakkoisrajalle keväällä ja syksyllä 80 000 supikoirille ja ketuille tarkoitettua syöttirokotetta. Myös Venäjä rokottaa pienpetoja syöttirokottein omalla puolellaan. Poikkeuksellisesti käyttäytyvästä luonnonvaraisesta ketusta, supikoirasta, sudesta tai muusta petoeläimestä tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille.
Evira tutkii jatkuvasti villieläimiä ja muita epäilyttävistä oireista kärsiviä eläimiä raivotaudin varalta. Raivotaudin oireisto löytyy Eviran internetsivuilta osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/el__intaudit/rabies. Tietoa raivotaudin vastustamisesta, rokotuksista ja vasta-ainetutkimuksista löytyy Eviran kotisivuilta www.evira.fi > Eläintauti- ja elintarviketutkimus > Seurantatutkimukset > Raivotaudin seuranta ja vastustaminen. Evirassa tehdään myös raivotautiin liittyvää tieteellistä tutkimusta. Suomen ja Venäjän yhteisessä tutkimusprojektissa tyypitetään eri alueilta eristettyjä raivotautiviruksia. Lisäksi rokotusten tehoa tutkitaan pienpetojen verinäytteistä.
Euroopan unioni ja sen lähinaapurit ovat pyrkineet tiivistämään yhteistyötään raivotaudin vastustamisessa. Suomessa järjestettiin viime joulukuussa kokous, jossa käsiteltiin rabiestilannetta EU-maissa ja Venäjällä, EU:n rahoitusohjelmia, kokemuksia Suomi-Venäjä -yhteistyöstä ja eri maiden villieläinten rokotusohjelmia. Kokouksen esitykset on julkaistu äskettäin Euroopan komission kotisivulla osoitteessa http://ec.europa.eu/food/animal/diseases/eradication/rabies_eradication_meeting2006_en.htm.
Raivotauti on maailmalla yleinen
Raivotaudin vastustus on jatkuvaa, pitkäjännitteistä työtä. Siinä ovat mukana viranomaiset, tutkijat, metsästäjät ja ennen kaikkea kaikki eläinten omistajat ja eläinten kanssa matkustavat. Raivotauti on nisäkkäiden kuolemaan johtava virustauti, joka tarttuu pääasiassa sairaan koiran, lepakon tai muun eläimen puremasta. Raivotauti on zoonoosi eli tarttuu sairaan eläimen puremasta myös ihmiseen. Oireiden puhjettua tauti johtaa aina kuolemaan niin eläimillä kuin ihmisillä. Taudin itämisaika on pitkä (jopa kuusi kuukautta), ja eläin voi levittää tartuntaa jo muutamia päiviä ennen oireiden ilmaantumista.
Raivotautia on vastustettu Suomessa määrätietoisesti vuosikymmenten ajan. Vuosien 1988–1989 epidemian jälkeen Suomi sai virallisen raivotautivapauden vuonna 1991, eikä suomalaisissa eläimissä ole todettu tämän jälkeen raivotautia. Sen sijaan Virosta tuodussa hevosesta todettiin raivotauti vuonna 2003. Tavoitteena on pitää Suomi jatkossakin taudista vapaana.
Maailmalla raivotautitilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa. Raivotauti on yleistynyt viime vuosina itäisessä Euroopassa pienpedoissa ja sitä tavataan myös kotieläimissä. Se on yleinen myös monissa Aasian maissa ja Afrikassa. Amerikassa erityisesti lepakoiden raivotauti on yleinen. Matkailijan on tärkeää muistaa, että ei pidä silitellä tuntemattomia koiria ja kissoja maissa, joissa raivotautia esiintyy. Monissa Euroopan maissa taudin järjestelmällinen vastustus on kuitenkin ollut tehokasta, ja villieläinten raivotaudin väheneminen tai hävittäminen on vähentänyt myös kotieläinten tautitapauksia.
Lisätietoja:
Eläinlääkäri Miia Jakava-Viljanen, Evira, Virologian tutkimusyksikkö, puh. 02077 24587, 050 351 0308
Eläinlääkäri Liisa Kaartinen, Evira, Virologian tutkimusyksikkö, puh. 02077 24577, 040 480 7364
Eläinlääkintötarkastaja Lea Pessi, Evira, Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö (eläinten maahantuonti), puh. 02077 24331
Eläinten tuonnin ja viennin neuvontapuhelin: 020690991 (klo 9.00-11.00), sähköposti ehyt(at)evira.fi
Maailman rabiespäivän internetsivut: http://www.worldrabiesday.org/index_en.php
Lähde: Evira
Eviran tiedote 6.9.2007
Raivotauti eli rabies on maailmanlaajuisesti erittäin yleinen sairaus, joka vaatii vuosittain satojen tuhansien ihmisten hengen. Suomi on ollut virallisesti raivotaudista vapaa maa vuodesta 1991 lähtien. Rokottaminen on tärkein keino ehkäistä raivotautia, jota esiintyy edelleen yleisesti Suomen lähialueilla. Ilman asianmukaisia rokotuksia maahantuodut koirat ovat voivat levittää raivotaudin Suomeen. Maailman rabiespäivää vietetään lauantaina 8.9.2007.
Suomi levittää kahdesti vuodessa villieläimille tarkoitettuja syöttirokotteita kaakkoisrajalle estääkseen raivotaudin leviämisen maahan villieläinten välityksellä. Evira vastaa rokotelevityksestä. Evira myös tutkii jatkuvasti villieläimiä ja muita epäilyttävistä oireista kärsiviä eläimiä raivotaudin varalta. Suomi tekee yhteistyötä raivotaudin tutkimuksessa ja vastustamisessa EU-maiden sekä Venäjän kanssa.
Raivotautia vastustetaan rokotuksin, diagnostiikalla ja tutkimusyhteistyöllä
Rokottaminen on tärkein keino ehkäistä raivotautia. Tuotaessa Suomeen koiria, kissoja ja frettejä eläimeltä vaaditaan tuontimaasta riippuen mm. raivotautirokotus tai raivotautirokotus ja tutkimus riittävästä vasta-ainetasosta. Ohjeistus näistä tuontimääräyksistä löytyy Eviran kotisivulta osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/tuonti_ja_vienti/koirat__kissat_ja_fretit/.
Ilman asianmukaisia rokotuksia tuodut koirat muodostavat suurimman uhan maamme raivotautivapaudelle. Ulkomailta koiran hankkivan on pyrittävä kaikin keinoin varmistautumaan, että eläin on todella rokotettu raivotautia vastaan.
Luolakoirametsästyksessä käytettävät koirat on rokotettava raivotautia vastaan joka vuosi, muut metsästykseen käytettävät koirat ja viranomaisten palveluskoirat vähintään joka toinen vuosi. Lisäksi Evira suosittelee, että myös kotimaassa lemmikkikoirat ja -kissat rokotetaan säännöllisesti.
Raivotaudin leviäminen Suomeen villieläinten välityksellä pyritään estämään rokotuksin. Suomi levittää kaakkoisrajalle keväällä ja syksyllä 80 000 supikoirille ja ketuille tarkoitettua syöttirokotetta. Myös Venäjä rokottaa pienpetoja syöttirokottein omalla puolellaan. Poikkeuksellisesti käyttäytyvästä luonnonvaraisesta ketusta, supikoirasta, sudesta tai muusta petoeläimestä tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille.
Evira tutkii jatkuvasti villieläimiä ja muita epäilyttävistä oireista kärsiviä eläimiä raivotaudin varalta. Raivotaudin oireisto löytyy Eviran internetsivuilta osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/el__intaudit/rabies. Tietoa raivotaudin vastustamisesta, rokotuksista ja vasta-ainetutkimuksista löytyy Eviran kotisivuilta www.evira.fi > Eläintauti- ja elintarviketutkimus > Seurantatutkimukset > Raivotaudin seuranta ja vastustaminen. Evirassa tehdään myös raivotautiin liittyvää tieteellistä tutkimusta. Suomen ja Venäjän yhteisessä tutkimusprojektissa tyypitetään eri alueilta eristettyjä raivotautiviruksia. Lisäksi rokotusten tehoa tutkitaan pienpetojen verinäytteistä.
Euroopan unioni ja sen lähinaapurit ovat pyrkineet tiivistämään yhteistyötään raivotaudin vastustamisessa. Suomessa järjestettiin viime joulukuussa kokous, jossa käsiteltiin rabiestilannetta EU-maissa ja Venäjällä, EU:n rahoitusohjelmia, kokemuksia Suomi-Venäjä -yhteistyöstä ja eri maiden villieläinten rokotusohjelmia. Kokouksen esitykset on julkaistu äskettäin Euroopan komission kotisivulla osoitteessa http://ec.europa.eu/food/animal/diseases/eradication/rabies_eradication_meeting2006_en.htm.
Raivotauti on maailmalla yleinen
Raivotaudin vastustus on jatkuvaa, pitkäjännitteistä työtä. Siinä ovat mukana viranomaiset, tutkijat, metsästäjät ja ennen kaikkea kaikki eläinten omistajat ja eläinten kanssa matkustavat. Raivotauti on nisäkkäiden kuolemaan johtava virustauti, joka tarttuu pääasiassa sairaan koiran, lepakon tai muun eläimen puremasta. Raivotauti on zoonoosi eli tarttuu sairaan eläimen puremasta myös ihmiseen. Oireiden puhjettua tauti johtaa aina kuolemaan niin eläimillä kuin ihmisillä. Taudin itämisaika on pitkä (jopa kuusi kuukautta), ja eläin voi levittää tartuntaa jo muutamia päiviä ennen oireiden ilmaantumista.
Raivotautia on vastustettu Suomessa määrätietoisesti vuosikymmenten ajan. Vuosien 1988–1989 epidemian jälkeen Suomi sai virallisen raivotautivapauden vuonna 1991, eikä suomalaisissa eläimissä ole todettu tämän jälkeen raivotautia. Sen sijaan Virosta tuodussa hevosesta todettiin raivotauti vuonna 2003. Tavoitteena on pitää Suomi jatkossakin taudista vapaana.
Maailmalla raivotautitilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa. Raivotauti on yleistynyt viime vuosina itäisessä Euroopassa pienpedoissa ja sitä tavataan myös kotieläimissä. Se on yleinen myös monissa Aasian maissa ja Afrikassa. Amerikassa erityisesti lepakoiden raivotauti on yleinen. Matkailijan on tärkeää muistaa, että ei pidä silitellä tuntemattomia koiria ja kissoja maissa, joissa raivotautia esiintyy. Monissa Euroopan maissa taudin järjestelmällinen vastustus on kuitenkin ollut tehokasta, ja villieläinten raivotaudin väheneminen tai hävittäminen on vähentänyt myös kotieläinten tautitapauksia.
Lisätietoja:
Eläinlääkäri Miia Jakava-Viljanen, Evira, Virologian tutkimusyksikkö, puh. 02077 24587, 050 351 0308
Eläinlääkäri Liisa Kaartinen, Evira, Virologian tutkimusyksikkö, puh. 02077 24577, 040 480 7364
Eläinlääkintötarkastaja Lea Pessi, Evira, Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö (eläinten maahantuonti), puh. 02077 24331
Eläinten tuonnin ja viennin neuvontapuhelin: 020690991 (klo 9.00-11.00), sähköposti ehyt(at)evira.fi
Maailman rabiespäivän internetsivut: http://www.worldrabiesday.org/index_en.php
Lähde: Evira
Eviran tiedote 6.9.2007
Vastaukset 4
Vanhimmat
hienojen plaa plaa puheitten jlkeen voisi vaikka aloittaa siitä että tulli tarkistaisi jokaisen eläimen rokotukset =)))
Itse olen nyt tuonut muutaman pennun virosta,2 venäjältä sekä yhden liettuasta ja koskaan ei kukaan ole paperin paperia kysynyt,ystäväni käyvät usein näyttelyissä virossa,latviassa,liettuassa ja venäjälläkin,keltään ei ole koskaan tarkastetu koirien papereita...että olisikohan jossain parantamisen varaa kun nyt ennalta ehkäisystä kysytään.Ihan pakko lisätä että viimeksi n puoli vuotta sitten kysyin asiaa eräältä venäläiseltä suomessa asuvalta trokarilta(westiet,villikset)ja hän sanoi ettei ole kanssa koskaan papruja katottu vaikka hän melkein viikottain tuo pentuja maahan...että silleen.
Se, että tullissa tsekattasiin joka koiruuden paperit ja rokotukset ja evättäisi rokottamattomien maahantuontia, eivät välttämättä estä rabieksen maahantuloa.
Rajaseuduilla, jo maassa asuvien, mahdollisten rokottamattomien koirien kontakti viruksen altistamien eläinten puremat lienevät suurin syy...
Rokotuksien tärkeyttä lienee tarkoitettu, ei sitä tarkistetaanko ihmisten mukana tulevien koirien paperit... Mikä tärkeää kaikesta huolimatta oisi.
Rabies rokotus on Davalyanin mielestä Plaa plaa plaa. Pieniä lapsia kotona, koiria ongelma maista.
Huh Huh Huh Huh
koirat eivät olisi olleet rokotettuja. Itselle tuli mieleen, että omansa on kaiketi rokottanut. Voin toki erehtyä.
Eikös siinä kritisoitu sitä, että papereita ei tarkisteta rajalla. Eli ne, jotka eivät ymmärrä rokotusten tarpeellisuutta, voivat tuoda rokottamattomia koiria hyvinkin helposti Suomeen.
Tuli vain mieleen, että kuinka moni kissan omistaja mahtaa rokottaa kissansa?
Asun keskellä kaupunkia omakotialueella. Täällä liikkuu paljon kissoja vapaana öin päivin. Ainakin nuo lähistön vanhukset ottavat kissoja omikseen ruokkimalla niitä. Koskaan eivät ole niitä rokottaneet saati madottaneet. Sen madotuksen puutteen näkee kyllä kissan turkista.
Olen asiasta joskus ystävällisesti puhunut mutta kun käsitys on monilla edelleen se, että kissa on vähän kuin villieläin ja saa elää pelkällä ruokinnalla vapaana.
Siihen nähden on ihme, ettei Suomessa Rabiesta kaiketi ole. Ainakaan tällä hetkellä ei sairastuneita ole. Sekin ihminen, joka tällä viikolla kuoli oli saanut tartunnan ulkomailta. Toki hän olisi voinut tartuttaa sitä täällä Suomessa...tuskin hän on yksin huoneessaan istunut liikkumatta missään. Ei saisi pelotella.
Saisivat näyttää uudestaan sen ohjelman, jossa kerrottiin sairaudesta ja näytettiin sairastuneita ihmisiä.
Kyllä on kauhea ja tuskallinen kuolema. Potilaat pitää sitoa sänkyynsä jne.
Jos kaikki koirat ja kissat pitäisi tunnistusmerkitä niin voitaisiin helpommin seurata, että tärkeät rokotukset ovat voimassa.
Ehkä joskus mennään tähän.
Eläinten määrä kuitenkin koko ajan lisääntyy. Matkustelu eläinten kanssa ulkomaille lisääntyy. Eläinten tuonti ulkomailta lisääntyy.
Vielä on paljon ihmisiä, jotka eivät netissä surffaile. Itselläni on muutamia tuttavia, jotka eivät lainkaan tykkää tietokoneen äärellä olemisesta. Ovat silti ihan hyvin toimeentulevia töissä käyviä ihmisiä.
Eli lukevat ehkä sanomalehtiä kuka mitenkin ehtii. Matkustelevat kyllä paljon ja luultavasti ottavat asioista puhelimitse tai tiedotteista selvää.
Kaikkihan eivät ota selvää juuri mistään tai eivät sitten välitä. Kyllä edelleenkin saa myös väärää tietoa kuten "allergiavapaa rotu", "kissan kuuluu olla vapaana", "kissalla tai koiralla täytyy teettää pennut koska plaa plaa" mitähän vielä.
Mietin vain, että missä kaikkialla sitä infoa pitäisi olla, jotta se tulisi väkisin ihmisten tietouteen. Kun ei kerta rajallakaan välitetä niin siitä jo näkee, etteivät taida asiaa ymmärtää. Vai onko kiire? Vai miksi?
Auttaisiko jos ilmoittaisitte vaikka tulliin, ettei papereita tarkasteta? Tai pitäisikö ilmoittaa korkeammalle taholle, jonka yhteystiedot varmasti ensimmäisen viestin kautta löytyy?
Ehkä tietoa voisi ympätä helposti luettavana versiona esim. lemmikkilehtiin ja sanomalehtiin lemmikkiosioon. Sen pitäisi ikäänkuin hypätä silmille ja olla nopeasti luettava mutta todesta otettava.