add lapsi

tunnen erään add-lapsen joka on normaali luokalla ja pärjää ihan ok kun noudattaa mukautettua oppisuunnitelmaa, siis esim. matematiikan tehtävät ovat hieman helpompia kuin muilla. Tarvittaessa saa tukiopetusta.
Sen verran on puurtamista hänen koulunkäyntinsä, että koulunkäyntiavustaja apuna olisi varmasti helpottava juttu.

Älä nyt noin ajattele, että voiko missään olla hyvä ja että on huonompi kuin muut!
Jokainen on hyvä jossakin, eikä koulumenestys ole tae viisaudesta tai etteikö voisi pärjätä loistavasti elämässä, pitää vain keskittyä siihen mitkä ovat omat vahvuudet, ajatella niitä asioita joissa on hyvä ja joista pitää, eikä niitä kaikkia missä ei ole ja mitä muut mahdollisesti osaa.

Tukea voisit vanhempana saada varmaankin jostakin adhd/add järjestöstä, googleta ja katso missä toimii lähin omaa paikkakuntaasi. Vertaistukea ja tietoa yhdistyksistä ainakin pitäisi saada.

on amerikkalainen lastenkirjailija David Pilkey, tai mikä se etunimi nyt olikaan. Hän on kirjoittanut suomeksikin käännettyjä Kapteeni Kalsari-kirjoja. Hän sai add-diagnoosin kouluaikoina. Siis hän on hyvä siinä mitä tekee ja menestynyt/rikastunut alallaan.

Add-ihminen pystyy keskittymään siihen mistä on kiinnostunut, mutta muihin asioihin keskittyminen on vaikeampaa. Esim. jos on todella älykäs niin ei välttämätt suoriudu kuin keskinkertaisesti jos sitäkään, jos asia ei kiinnosta, koska siihen ei pysty keskittymään jotta oppisi. Tää kysymys kuuluisi varmaan tuolle Adhd-pastalle, kun kyse on keskittymishäiriöstä. Tosin monilla asseillakin lienee tämä vaiva lisäksi.

Minulla on asperger ja add. Kävin koulua periaatteessa ihan normaalissa luokassa, mutta kun opettaja huomasi, etten pysty seuraamaan opetusta, hän pisti minut kirjastoon lukemaan. Olen aina oppinut paremmin lukemalla kuin kuuntelemalla, koska häiriinnyn helposti kaikista ylimääräisistä äänistä. En esimerkiksi voi puhua kännykässä julkisilla paikoilla kun en saa taustamelulta selvää soittajan puheesta (kuuloni on normaali).

Koulu sujui minulta kuitenkin varsin hyvin, ehkä osittain siksi, että minusta oli hauskaa oppia kaikenlaisia uusia asioita, olin tietonarkkari ja ahmin kaikenlaisia kirjoja. Minulla on myös erittäin hyvä (valokuva)muisti, kuten useilla asseilla ja opin helposti valtavan määrän nippelitietoa. Sellaisellahan peruskoulussa pärjää erittäin hyvin.

Joissakin asioissa, kuten ainekirjoituksessa olin hyvin hidas, mutta opettaja antoi luvan kirjoittaa ne valmiiksi kotona. Omassa tahdissa ja rauhassa opiskelu oli avain hyviin suorituksiin.

Paljon enemmän ADD on vaikeuttanut muuta kuin opiskeluelämääni ja on todennäköistä, että tyttäresi tarvitsee apua arjen hallintaansa. Tapaamiset tuppaavat unohtumaan, tavarat hukkumaan, laskut jäävät maksamatta ja kämppä siivoamatta. Ihmissuhteitakaan ADD/asperger ei ole edistänyt.

Tyttärellesi olisi todennäköisesti apua toimintaterapiasta ja sensomotorisesta kuntoutuksesta, luultavasti myös lääkityksestä, mutta kaikkein tärkeintä on järjestää opiskelupuitteet sellaisiksi, että tytölläsi on täydellinen mahdollisuus opiskella rauhassa ja kiireettä.

Kannattaa ottaa huomioon myös se, että tyttösi saattaa joutua koulukiusatuksi kuten useimmat ADDit. Jos kouluun meno pelottaa, sekin voi vaikuttaa opintosuorituksiin. Erityiskoulussa olisi ehkä vähemmän kiusaamista ja enemmän asiantuntemusta ADD:n asettamista rajoitteista.