juuri eilen ensimmäistä kertaa elämässäni konkreettisesti sen, että nt-ihmiset vastaavat sanattomaan viestintään jopa sanallisesti! Eli keskustelussa sanoin kommentin ja vastapuoli ei vastannut sanoihini (kuten olin tarkoittanut) vaan äänensävyyni (hiukan aggressiivisesti). Tuo tuntui minusta aina ennen ahdistavalta, että joku tuli aggressiiviseksi "ilman syytä". Nyt sitten tajusin, että ihmiset vastaavat jopa äänensävyyn.
Ilmeisesti ajatukseni kuulsivat jotenkin äänensävystä (pidin toisen kommenttia ihan hölmönä), mutta sanani oli tarkoitettu humoristiseksi kommentiksi.
Onko muilla ollut sellaista, että on tullut epämääräinen paha olo kun ei ole tajunnut miksi toinen käy vihamieliseksi tai ivalliseksi? Minulla on ollut sellaista lapsesta saakka!
Ilmeisesti ajatukseni kuulsivat jotenkin äänensävystä (pidin toisen kommenttia ihan hölmönä), mutta sanani oli tarkoitettu humoristiseksi kommentiksi.
Onko muilla ollut sellaista, että on tullut epämääräinen paha olo kun ei ole tajunnut miksi toinen käy vihamieliseksi tai ivalliseksi? Minulla on ollut sellaista lapsesta saakka!
Vastaukset 7
Vanhimmat
tuttu juttu, joka usein johtaa siihen, että pyytelen anteeksi varmuudenvuoksi jotain joka on ehkä suututtanut toisen ja se toinen on aivan pihalla, että miksi,"en minä ole suuttunut".
en kyllä muista olenko itse tehnyt sellaista, yleensä vain jähmetyn kauhusta ko. tilanteessa. Ehkä siitä johtuu, että toisten ihmisten vihamielisyys aiheuttaa minulle paniikkireaktioita, esim. henki salpautuu, ääni vapisee jne. Juontaa varmaan lapsuudesta.
Tunnen ihmisen, joka kysyy usein: loukkasinko sinua jotenkin? Saattaa sanoa vielä, anteeksi jos loukkasin. Olen pitänyt häntä viime aikoina assina, vaikken ennen ajatellut asiaa. Pidin häntä vain jonkunlaisena hirviömäisenä tyyppinä, mutta kun ajattelee että hän voisi olla assi, häntä käy tavallaan sääliksi, koska jos itse olen sosiaalisesti tönkkö, hänellä se vasta vaikeaa on.
minäkään en pelkää mitään niin paljon kuin vihaisia ihmisiä, anteeksi pyytely kaikesta sellaisestakin mikä on muiden syy on jonkunlainen paniikki reaktio, jonka tajusi jo lapsena, että kun tarpeeksi hartaasti anelet jo valmiiksi ja joka tilanteessa anteeksi, niin saattaa säästyä yhdeltä selkäsaunalta.
Joten voihan olla, että on peräisin siis lapsuudesta ja jotain ihan muuta kuin varsinaista aspea.
tiedän sen, mutta en pysty, ellei minua aidosti hymyilytä, mutta jos yritän on seurauksena vain irvistys!
Todella arvokas huomio! Vuosikymmeniä olen samaa ihmetellyt - miksi neutraalina pitämäni sanat tulkitaan agressiona. Tästä kai johtuu osaltaan, että asseja pidetään haastavasti käyttäytyvinä. Kiitos että kerroit syyn.
Yksi syy voi olla se, että assit on niin suorapuheisia. Nentti ei arvostele toisen ihmisen ulkonäköä kuin tosi vihaisena tai kun hän haluaa tarkoituksella kiusata ja haastaa riitaa. Mutta assi voi sanoa ihan pokkana, että "sä oot tosi lihava", tarkoittamatta sillä mitään pahaa.
Assin äänenpainosta ja ilmeistäkään voi olla vaikea päätellä hänen tunteitaan. Jos assi töksäyttää jotain ajattelematonta ja ehkä vielä puhuu turhan kovalla äänellä, on hyvin todennäköistä että nentti tulkistee sen riidan haastamiseksi ja vastaa samalla mitalla.
kovalla äänellä ja ehkä liikaakin. Osa taas ei. Olen miettinyt, että ottaako jotkut assit puolustuskeinoksi sellaisen monotonisen puhetavan, koska ovat tottuneet nuoruudessa tai lapsuudessa, että heitä tulkitaan väärin. Itse en puhu monotonisesti vaan jotenkin oudosti muuten. Olen nimittäin miettinyt, että pitää ruveta monotoniseksi. Tämä on tämmöinen ikuisuusongelma. En kuitenkaan osaa keskittyä moneen asiaan sosiaalisessa tilanteessa.