Onko kellään kokemusta aikuisesta koirasta, joka ei ole koskaan leikkinyt patukoilla yms. Keppejä ja palloja on entisessä kodissa heitelty ja koiran ei ole niitä tarvinnut tuoda eli kepit on vienyt kauemmas ja silpunnut ne siellä. Olen nyt pari kuukautta leikittänyt koiraa narupallolla ja patukalla. Tutussa ympäristössä alkaa kiinnostus olla jo ihan hyvää, mutta koulutuskentällä kaikki hajut vievät koiran mennessään eikä jaksa kiinnostua. Koira ollut minulla muutaman kuukauden ja on muuten leimautunut minuun, mutta kun on häiriötekijöitä niin..! Pitäisikö vaan käydä useammin kentällä ja muissakin paikoissa touhuamassa missä on paljon tuoksuja, ettei ne kohta koiraa niin kinnostaisi?
Liian hyvät tuoksut...
SanTur
1264
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Koulutuskentillä on jo niin paljon häiriötekijöitä, että niiden pitäisi olla paikkoja joissa vaaditaan asioita, jotka koira osaa erttäin hyvin. Eli jos koira osaa istua kotona, se istuminen vaaditaan seuraavaksi turvallisessa kotipihassa, sitten häiriöttömässä metsässä, sitten hiljaisella tiellä (jossa häiriötä on ainoastaan hajut, ei ihmiset/eläimet), sitten lenkillä rauhallisella tiellä, jossa ihminen näkyy vaikka 100 metrin päässä, sitten kun ihminen on 90 metrin päässä jne, kun yksi koira on juuri ja juuri näköpiirissä, kun koira on 100 metrin päässä jne. Kun olet päässyt siihen, että koira istuu, kun olet vilkkaassa paikassa ja teitä lähestyy toinen koira, on hyvä aika viedä koira kentälle ja vasta silloin on kohtuullista vaatia temppua myös siellä.
Sitä ennen kentällä voi käydä vaikka minuutin pyrähdyksiä, jolloin jätät kaikki estot narikkaan, vaikka juokset pomppien koiran kanssa kentän läpi ja se siitä. Tärkeintä on, että koira ei näe eikä kuule mitään muuta kuin sinut, äläkä välitä kummastelevista katseista, jos koirasi innostuu kun kävelet käsilläsi, niin sitten teet juuri näin.
Leikin kanssa sama juttu, pikkuhiljaa enemmän häiriötekijöitä. Itse näille, jotka eivät leikin sääntöjä osaa, olen opettanut alkuun, että vain seuraavat lelu suussa perässäni ja yleensä on houkuttelua tarvittu, eli monen silmään todella noloa pomppimista ja juoksemista, äkkinäisiä suunnanvaihtoja, jotta vaikuttaisin kiinnostavalta. Alkuun en ole välittänyt, vaikka koira pudottaisi lelun ja lähtisi sitten vain innoissaan juoksemaan perääni, silloin suuntaan kulun, juosten ja suuntaa äkkinäisesti vaihdellen, kohti lelua ja heitän sen uudelleen, ja sama houkuttelu. Lopputulos on se että sinulla on käytössä kaksi lelua joita heität vuorotellen, voit toki kokeilla lähteekö koira tulemaan luoksesi, jos vain näytät toista lelua, useimmiten aikuinen koira on jo niin tottunut, ettei vilkaisekkaan sinua kun on lelun saanut haltuunsa, jolloin houkuttelun pitää olla aktiivisempaa. Tähän leikkiin kuulu olennaisena osana saalisvietti, joten jos alat koirallesi opettamaan noutoa, saalistusvietti ei siinä saa aktivoitua, mikä aiheuttaa noutoesineen pureskelua ja sen retuuttamista. Tämä pätee ainoastaan palkitsevaan leikkiin.