"Odota vähän, äiti ihan äkkiä vaan pyyhkii tuon tahran tuosta lattiasta." "Katso vähän aikaa Timo Traktoria, äiti nopeasti vie tuon sukan pesuun." "Äiti tulee ihan kohta leikkimään, pitää vaan ensin..." Jne.
Kotitöitähän ei tekemällä saa loppumaan, mutta miten te muut äidit olette kasvattaneet toleranssianne sotkulle lasten synnyttyä? Vaikka kuinka päättäisin, etten välitä pienestä sotkusta, vaan keskityn nyt vaikkapa autoleikkiin, pyörii mielessä kuitenkin sen sotkun siivoaminen (ja sotkua minulle on ihan pienikin tahra :/). Mieli saa rauhan vasta, kun huusholli on putipuhdas lattiata ja kattoa myöden :(
Typerää.
Kotitöitähän ei tekemällä saa loppumaan, mutta miten te muut äidit olette kasvattaneet toleranssianne sotkulle lasten synnyttyä? Vaikka kuinka päättäisin, etten välitä pienestä sotkusta, vaan keskityn nyt vaikkapa autoleikkiin, pyörii mielessä kuitenkin sen sotkun siivoaminen (ja sotkua minulle on ihan pienikin tahra :/). Mieli saa rauhan vasta, kun huusholli on putipuhdas lattiata ja kattoa myöden :(
Typerää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minulla siivoaminen on jo niin automaattinen toiminto, että taidan tehdä sitä kokoaika edes huomaamatta sitä. Ei se mitenkään häiritse muita toimintoja. Kotivaatteiden taskussa on aina talouspyyhkeiden palasia, vaikka suurimmaksi osaksi vain järjestelen tavaroita omille paikoilleen (melkein unissanikin!).
siivoaminen on automaattista ja teen sitä oikeastaan koko ajan, kuten sinäkin taidat tehdä.
Juuri tästä tavasta haluaisin eroon, jotta voisin keskittyä tärkeämpään eli lapsiini...
Ensimmäisen lapsen synnyttyä tuli huushollia puunattua koko ajan ja imuri surisi koko ajan... varsinkin kun lapsi oppi ryömimään,niin pienen pieni murunenkin piti siivota heti pois.
Toisen lapsen synnyttyä, siivoilin toki mutta esikoisen murustellessa pitkin huushollia, sitä enemmän vain seurasi nuorimman lapsen liikkumisia ja katsoi ettei syö suuhunsa mitä vaan..toki sitä isommat roskat,leivän murut yms. siivosi pois.
No,nyt kolmannen synnyttyä....ei sitä jaksa puunata koko aikaa...isommat roskat rikkakihvelillä pois jne.
Imuroin 2 kertaa viikossa ja lattian pinnoilta ruokatahrat pois... Mutta muuten sitä ei enään yksinkertaisesti jaksa olla luutujen/imurin varressa kiinni.
Ja sehän on tutkittu että liian puhdas elinympäristö ei ole lapselle hyväksi koska sitten helpommin sairastuu allergioihin yms. Näin on ollut eräässä tuttavaperheessä,jossa koti melkein ns."sterilisoitiin" ja lapsi sai sitten kaikenmaailman alleriat ja astmat.
Maatilallisten lapsethan ovat kaikkein terveimpiä,koska siellä ovat "tekemisissä" eläinten, pölyjen yms.kanssa. En toki tuolla tarkoita että huusholli olisi täynnä villakoiria,navetasta kantautunutta "likaa" mutta siellä lapset jo pienestä pitäen "altistuvat" niille asioille,jotak voisi myöhemmässä iässä aiheuttaa esim.noita allergioita.
Mä olen päättänyt että en "nipota" vaan kunhan huusholli on suurinpiirtein kunnossa ja voi ns. vieraita kylään kutsua,niin se riittää.
Isommat lapset jo osaavat myös isompia murusia ottaa lattialta ja viedä roskiin..
Että näin meillä...olenko sitten "huono äiti" jos en jaksa pitää huushollia tiptop...mutta maalaisjärkeä pitää olla...ja se että ei itseään stressaa jatkuvalla siivoamisella.
Itse olen juuri samaa miettinyt.Tänään viimeksi pysähdyin hetkeksi kun tajusin että taas teen sitä samaa mitä joka päivä.Lapsi haluu leikkiä ja mä liian usein sanon "joo ihan kohta teen vaan yhen jutun" jne. Haluisin oikeasti eroon tästä tavasta,mut vaikeeta on :(.En malttaisi yhtään olla paikallani.Joten tästä ei sulle apua ollut,mutta ainakin tiedät että muitakin löytyy.