Radio Vegan keskustelu tänään aiheesta "FST5 digiaikana, onko kaikki hyvin?".
Osallistujat Ulla-Maj Wideroos(puhelimitse Närpiöstä), FST:n johtaja Mary Gestrin ja Steven Frostal.Axel Rabbe toimittaja.
Simultaanitulkkaus:
Toimittaja: Miten digi sujuu?
Gestrin: Joitain lastentauteja on vielä digissä.Mutta hirveän hyvin on mennyt.
Frostal:Pohjanmaalla katsotaan enimmäkseen Ruotsin TV:n kanavia.
Wideroos:Etelä-Pohjanmaalla on monella kyllä jo boxi. Nyheter, TV-nytt voidaan kaivata niitä ja sitten ostetaan boxi.
Toim.: Katsojaluvut, Gestrin?
G: Viikko on vielä vajaa digisenä, mutta tiedän, että arvellaan, että 50 % suomenruotsalaisista on käynyt katsomassa FST:tä.
W: Ei niitä katsojalukuja kannata niin paljon laskea, on tärkeämpää se ovatko he ruotsinkieliset tietoisia FST:stä ja haluavatko he, että se on olemassa. Haluavat he, vaikka saippuaoopperoita muilta kanavilta katsovatkin, ja kyllähän niitä voidaan silti katsoa, kunhan halutaan kuitenkin, että on omakin kanava.
G: Suomenkieliset ystävämme sanovat kyllä, että ensikäden maalimme FST:ssä on tavoittaa suomenruotsalaiset ja 2-kieliset.
W: Kun journalistit koko ajan vaativat katsojalukuja, niin sanon, että minusta pitää ajatella muutakin.
F: Minusta tämä on perspektiivikysymys. Erillinen ruotsinkielinen tv-tuotanto on identiteettikysymys. Tärkeää, että on olemassa ei-kaupallinen ruotsinkielinen tuotanto. Tarvitsemme sitä ja iloitsemme, että se on.
G: FST on yksi kanavista.
F: Miten voimme suunnata sen suomenkielisille?
W:Kaikki kilpailemme, tekniikka vetää ihmisiä eri suuntiin puoleensa, houkuttaa. 2 radiokanavaa ja oma TV-kanava ovat tärkeitä RKP:lle.Niitä on mainostettava suomenkielisille, se on vaikea tehtävä, mutta se tehtävä.
G:Ei ole realistista luulla, että suomenruotsalaiset jäisivät katsomaan vain FST:tä, vaan he vaihtelevat eri kanavien välillä, monet ovat kaksikielisiäkin.
Toim: Miten sitten markkinoitaisiin suomenkielisille?
G: Katsojille annetun viestin on oltava FST:lla erilainen kuin muilla kanavilla eli viesti: "Suomenruotsalainen, pohjoismainen". Mutta emme halua pelottaa heitä suomenruotsalaisuudella. Pohjoismaisuudella voisimme houkutella heitä.
W: FST:n on oltava meidän tuottamaa, meistä. Henkilöitä, luontoa. Meistä ohjelmia meille.Paikallislehden tapaan, niinkuin paikallislehti kertoo asukkaista paikallisasukkaille.
G: Meistä? Eri alueista...
Toim.: Kalle Isokallio sanoo meille: hävetkää.Mitäs siihen sanotte?
Wideroos: Vastine voi tulla Iltalehteeen, laitoin sen, tarjosin. Kolumni oli tietämättömyyttä täynnä!!
G: Samoin ajattelen minä, väsyn, kun päätoimittaja voi antaa tuollaista tulla ulos.
W: Virhe!
Toim.: Oliko se vakava virhe lehdeltä?
W: Faktaa on oltava pöydässä, sanoin Iltalehdelle. Koska suomenkieliset muuten luulevat että Isokallio puhuu totta, että me otamme mummolta!
F: Tämä on klassinen dilemma meille suruille; Pitääkö meidän vaieta kuoliaaksi tällaiset kirjoitukset vaiko puuttua niihin? Wideroosin mukaan faktaa on laitettava palautteena, että kansa saa tietää meidän oikeat versiomme asiasta. Luulen, että meillä ei ole mitään voitettavaa vaikenemalla tällaiset kuoliaaksi, vaan asiat on kohdattava.
G: Olemme yhtä mieltä, että meitä tuomitaan väärillä perusteilla, mutta emme saa tuoda asia-argumentteja esiin!
W: En ollut uskoa keskustelua! Valaisisin ainakin vastineella, jos voisin..
Toim.: FST satsaa siis pohjoismaiseen ohjelmistoon? Muuta?
G:Pohjoismainen on hyvä rikkautemme mutta dilemmamme on, että FST:n ohjelmat on tehtävä meistä ja meille.
Toim.: Miten sellainen viesti menisi perille katsojille?
F: FST ei voi saavuttaa Sveriges TV:n asemaa. FST:llä on oma raami;turvallinen, rauhallinen, oikeita suomenruotsalaisia kulttuuri-ihmisiä kuvaava. Siitä ei pidä mennä kovin kauas, vaan aito paikallinen ote. Pohjoismaisen ohjelmiston kanssa pitää olla varovainen, emme ole Sveriges TV.
G: Mutta meidän pitää olla rohkeitakin ja tehdä eri tavoin kuin suomalaiset kollegat.
Toim.: Wideroos, mitä pohjanmaalla halutaan katsoa ?
W: Suomea ei täällä Österbotissa osata, siksi katsotaan Ruotsin TV:tä ja ostetaan sen maksukortti. Nuorten pitäisi löytää FST, mutta heille ei kelpaa mikään ohjelma a la Närpiön TV. Enimmäkseen vain vanhemmat närpiöläiset katsovat FST:tä, nuoret katsovat Sveriges TV:tä.
Toim.: Pysyykö kanavalle suunnitellut raamit, Gestrin?
G. Pitää pysyä. Olemme onnellisia.
W: Rahat eivät riitä yhteiskunnassa, suomenruotsalaisten tulee pinnistää parempaan ja meidän public service-kanavaa täytyy tukea yhteiskunnan rahalla.
F: Olemme murroskohdassa medioissa, on paljon laitteita, miten käy niiden kanssa? On otettava huomioon tämä, kun pohtii, mihin rahaa laitetaan tulevaisuudessa. Emme edes ole päässeet tästä digistä läpi vielä.
Toim.: Kiitos."
Osallistujat Ulla-Maj Wideroos(puhelimitse Närpiöstä), FST:n johtaja Mary Gestrin ja Steven Frostal.Axel Rabbe toimittaja.
Simultaanitulkkaus:
Toimittaja: Miten digi sujuu?
Gestrin: Joitain lastentauteja on vielä digissä.Mutta hirveän hyvin on mennyt.
Frostal:Pohjanmaalla katsotaan enimmäkseen Ruotsin TV:n kanavia.
Wideroos:Etelä-Pohjanmaalla on monella kyllä jo boxi. Nyheter, TV-nytt voidaan kaivata niitä ja sitten ostetaan boxi.
Toim.: Katsojaluvut, Gestrin?
G: Viikko on vielä vajaa digisenä, mutta tiedän, että arvellaan, että 50 % suomenruotsalaisista on käynyt katsomassa FST:tä.
W: Ei niitä katsojalukuja kannata niin paljon laskea, on tärkeämpää se ovatko he ruotsinkieliset tietoisia FST:stä ja haluavatko he, että se on olemassa. Haluavat he, vaikka saippuaoopperoita muilta kanavilta katsovatkin, ja kyllähän niitä voidaan silti katsoa, kunhan halutaan kuitenkin, että on omakin kanava.
G: Suomenkieliset ystävämme sanovat kyllä, että ensikäden maalimme FST:ssä on tavoittaa suomenruotsalaiset ja 2-kieliset.
W: Kun journalistit koko ajan vaativat katsojalukuja, niin sanon, että minusta pitää ajatella muutakin.
F: Minusta tämä on perspektiivikysymys. Erillinen ruotsinkielinen tv-tuotanto on identiteettikysymys. Tärkeää, että on olemassa ei-kaupallinen ruotsinkielinen tuotanto. Tarvitsemme sitä ja iloitsemme, että se on.
G: FST on yksi kanavista.
F: Miten voimme suunnata sen suomenkielisille?
W:Kaikki kilpailemme, tekniikka vetää ihmisiä eri suuntiin puoleensa, houkuttaa. 2 radiokanavaa ja oma TV-kanava ovat tärkeitä RKP:lle.Niitä on mainostettava suomenkielisille, se on vaikea tehtävä, mutta se tehtävä.
G:Ei ole realistista luulla, että suomenruotsalaiset jäisivät katsomaan vain FST:tä, vaan he vaihtelevat eri kanavien välillä, monet ovat kaksikielisiäkin.
Toim: Miten sitten markkinoitaisiin suomenkielisille?
G: Katsojille annetun viestin on oltava FST:lla erilainen kuin muilla kanavilla eli viesti: "Suomenruotsalainen, pohjoismainen". Mutta emme halua pelottaa heitä suomenruotsalaisuudella. Pohjoismaisuudella voisimme houkutella heitä.
W: FST:n on oltava meidän tuottamaa, meistä. Henkilöitä, luontoa. Meistä ohjelmia meille.Paikallislehden tapaan, niinkuin paikallislehti kertoo asukkaista paikallisasukkaille.
G: Meistä? Eri alueista...
Toim.: Kalle Isokallio sanoo meille: hävetkää.Mitäs siihen sanotte?
Wideroos: Vastine voi tulla Iltalehteeen, laitoin sen, tarjosin. Kolumni oli tietämättömyyttä täynnä!!
G: Samoin ajattelen minä, väsyn, kun päätoimittaja voi antaa tuollaista tulla ulos.
W: Virhe!
Toim.: Oliko se vakava virhe lehdeltä?
W: Faktaa on oltava pöydässä, sanoin Iltalehdelle. Koska suomenkieliset muuten luulevat että Isokallio puhuu totta, että me otamme mummolta!
F: Tämä on klassinen dilemma meille suruille; Pitääkö meidän vaieta kuoliaaksi tällaiset kirjoitukset vaiko puuttua niihin? Wideroosin mukaan faktaa on laitettava palautteena, että kansa saa tietää meidän oikeat versiomme asiasta. Luulen, että meillä ei ole mitään voitettavaa vaikenemalla tällaiset kuoliaaksi, vaan asiat on kohdattava.
G: Olemme yhtä mieltä, että meitä tuomitaan väärillä perusteilla, mutta emme saa tuoda asia-argumentteja esiin!
W: En ollut uskoa keskustelua! Valaisisin ainakin vastineella, jos voisin..
Toim.: FST satsaa siis pohjoismaiseen ohjelmistoon? Muuta?
G:Pohjoismainen on hyvä rikkautemme mutta dilemmamme on, että FST:n ohjelmat on tehtävä meistä ja meille.
Toim.: Miten sellainen viesti menisi perille katsojille?
F: FST ei voi saavuttaa Sveriges TV:n asemaa. FST:llä on oma raami;turvallinen, rauhallinen, oikeita suomenruotsalaisia kulttuuri-ihmisiä kuvaava. Siitä ei pidä mennä kovin kauas, vaan aito paikallinen ote. Pohjoismaisen ohjelmiston kanssa pitää olla varovainen, emme ole Sveriges TV.
G: Mutta meidän pitää olla rohkeitakin ja tehdä eri tavoin kuin suomalaiset kollegat.
Toim.: Wideroos, mitä pohjanmaalla halutaan katsoa ?
W: Suomea ei täällä Österbotissa osata, siksi katsotaan Ruotsin TV:tä ja ostetaan sen maksukortti. Nuorten pitäisi löytää FST, mutta heille ei kelpaa mikään ohjelma a la Närpiön TV. Enimmäkseen vain vanhemmat närpiöläiset katsovat FST:tä, nuoret katsovat Sveriges TV:tä.
Toim.: Pysyykö kanavalle suunnitellut raamit, Gestrin?
G. Pitää pysyä. Olemme onnellisia.
W: Rahat eivät riitä yhteiskunnassa, suomenruotsalaisten tulee pinnistää parempaan ja meidän public service-kanavaa täytyy tukea yhteiskunnan rahalla.
F: Olemme murroskohdassa medioissa, on paljon laitteita, miten käy niiden kanssa? On otettava huomioon tämä, kun pohtii, mihin rahaa laitetaan tulevaisuudessa. Emme edes ole päässeet tästä digistä läpi vielä.
Toim.: Kiitos."
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomenruotsalaiset ovat oiva esimerkki siitä, miten röyhkeästi voi käydä valtaväestön taskuilla. Minulle käsittämättömästä syystä he vaativat aikoinaan itselleen oman digitaalisen tv-kanavan, ja vielä suuremmaksi hämmästyksekseni sellaisen myös saivat. Niinpä Yleisradion budjetista tänä vuonna kuluu hieman alle viidesosa ruotsinkieliseen ohjelmatuotantoon.
Ehkä Jungnerilla ei ole matematiikka ihan hallussa? Selvennyksen vuoksi kerron, että ruotsinkielisiä Suomessa on viisi prosenttia, ei viidesosa.
Jos ruotsinkielisiin ohjelmiin käytettäisiin väestönosan mukainen viisi prosenttia, televisioluvan hinta putoaisi ensi vuonna yli kahdellakymmenellä eurolla. Eli hieman enemmän kuin mitä valtio tarjoaa kansaneläkeläisille korotusta eläkkeeseen. Suomenruotsalaiset katsovat siis oikeudekseen viedä Sevettijärven mummon kansaneläkkeestä sen yhden kuukauden korotuksen? Melko härskiä, eikö niin?
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200709026529651_ko.shtml
Harvinaisen suoraa ja totuudenmukaista puhetta tabuna pidetystä aiheesta. Kyllä minua ainakin hävettää omieni puolesta, vaikka olenkin vain ns. kaksikielinen.
lähes jokaisessa kodissa , jossa pääkielenä ruotsi ,tahtoo olla lautasantenni Siriukseen tai Pohjanmaan ruotsinkieliset digilähetykset näkyvissä . Eipä he suuremmin välitä yhdestä ainosta Ylenannista ...
nythän vlp:n kautta saa ostettua ainakin svt1 2 ja tv3 sekä tv4 eli enää ei välttämättä lautasta tarvita.
ja muutenhan toi ruotsinkielisen tarjonta on lisääntynyt. analogisena aikana meilläkään ei svt näkynyt, mutta nyt näkyy svt europa. kaapelista saisi enemmänkin kanavia rahaa vastaan, mutta ainakin mulle toi svte riittää vallan hyvin.
(sovinkin plustv:n kanssa että prepaid-kauden jälkeen tilaan vain europan).
Olen Suomalainen:)
Ok, ymmärrän jos ruotsinkieliset haluavat ruotsinkielisiä ohjelmia, ymmärrän jos(eikä vain jos) Stockmannin asiakasvalituksista viidennes on ruotsinkielisten valituksia, että ruotsia puhuvaa henkilökuntaa on liian vähän, ymmärrän jos ruotsinkieliset ovat huolissaan omasta kielestään jne. jne...
MUTTA, liika on liikaa, joten aion työntää perunan suomenruotsalaisen autoilijan pakoputkeen heti kun saan selville mistä sellainen löytyy:)
Hyvä, että toit tärkeän asian esille, Videoroos!!
Muutoin "suomen"ruotsalaisten uusi "hivuttautumisyritys olisi jäänyt huomaamatta.