Maanvaraisen laatan

Harvemmin vedeneriste irtoaa sen johdosta että alusta on ollut liian kostea. Pikemminkin se irtoaa sen johdosta että betoni kuivuessaan kutistuu ja jos vedeneristetty alue on laaja niin esim pinnoitettaessa rh90%(yleinen kelpoisuus vedeneristeelle) betonia se kutistuu kuivuessaankin keskim. 0,2-0,4mm/m

Saivarrelen voisi sanoa että kysessä on kuivumisvaurio eikä kosteusvaurio.

Oikeassa olet siinä suhteessa että maanvaraisen betonin kuivuessa kuivuimen tapahtuu yhteen suuntaan eli ylöspäin ja näin ollen kosteus tiivistyy tiivinpinnan alle. Erikoisinta on se että vedeneriste ei ole 100%tiivisaine. Vedeneriste läpäisee vesihöyryä, mitä taas esim. rakennusmuovi ei tee.

Uusissa pinnoitus ohjeissa betonin rh:tä tullaan jatkossa mittamaan kahdelta eri syvyydeltä. Vanhan ohjeen mukaan 40% syvyydeltä, enintään 70mm ja vielä pinnemmasta joka on 40% syvemmästä reiästä.

Pinnoitekelpoisuus rh annetaan jatkossa kahdelta syvyydeltä ja niiden perusteella tarkastellaan ns. kosteusjakaumaa jonka perusteella voidaan päätellä mikä kosteus on laatan pinnalla pinnoitus vaiheessa ja mikä sen tasapainokosteus tulee olemaan pinnoituksen jälkeen.

Kun betonin rh:ta mitataan valmiin pintarakenne kerroksen päältä on tulos erittäin epävarma. Jos laattaliima on vettynyt, niin poratessa mittareikää ei voida välttyä kosteuden siirtymisestä porareikään.

Kaikki materiaali homehtuu, lähes kaikki.

Isohkoja ongelmia aiheuttaa ns. orgaaninen jäte(rakennusjäte) jota jätetään usein esim maanvaraisten laattojen päälle ennen eristekerroksen asentamista. Voi mennä jopa 10...15vuotta ennenkuin hajuhaitat kulkeutuvat huoneilmaan kun rakennusaikainen sahanpuru alkaa "käryämään" betonilaatan pinnalla.

Rakennusaikainen kosteudenhallinta kuuluu tänäpäivänä jo isompien työmaiden kokonaisvaltaiseen rakennussuunnitelmaan.

kalle serpio kirjoitti:

Harvemmin vedeneriste irtoaa sen johdosta että alusta on ollut liian kostea. Pikemminkin se irtoaa sen johdosta että betoni kuivuessaan kutistuu ja jos vedeneristetty alue on laaja niin esim pinnoitettaessa rh90%(yleinen kelpoisuus vedeneristeelle) betonia se kutistuu kuivuessaankin keskim. 0,2-0,4mm/m

Saivarrelen voisi sanoa että kysessä on kuivumisvaurio eikä kosteusvaurio.

Oikeassa olet siinä suhteessa että maanvaraisen betonin kuivuessa kuivuimen tapahtuu yhteen suuntaan eli ylöspäin ja näin ollen kosteus tiivistyy tiivinpinnan alle. Erikoisinta on se että vedeneriste ei ole 100%tiivisaine. Vedeneriste läpäisee vesihöyryä, mitä taas esim. rakennusmuovi ei tee.

Uusissa pinnoitus ohjeissa betonin rh:tä tullaan jatkossa mittamaan kahdelta eri syvyydeltä. Vanhan ohjeen mukaan 40% syvyydeltä, enintään 70mm ja vielä pinnemmasta joka on 40% syvemmästä reiästä.

Pinnoitekelpoisuus rh annetaan jatkossa kahdelta syvyydeltä ja niiden perusteella tarkastellaan ns. kosteusjakaumaa jonka perusteella voidaan päätellä mikä kosteus on laatan pinnalla pinnoitus vaiheessa ja mikä sen tasapainokosteus tulee olemaan pinnoituksen jälkeen.

Kun betonin rh:ta mitataan valmiin pintarakenne kerroksen päältä on tulos erittäin epävarma. Jos laattaliima on vettynyt, niin poratessa mittareikää ei voida välttyä kosteuden siirtymisestä porareikään.

Kaikki materiaali homehtuu, lähes kaikki.

Isohkoja ongelmia aiheuttaa ns. orgaaninen jäte(rakennusjäte) jota jätetään usein esim maanvaraisten laattojen päälle ennen eristekerroksen asentamista. Voi mennä jopa 10...15vuotta ennenkuin hajuhaitat kulkeutuvat huoneilmaan kun rakennusaikainen sahanpuru alkaa "käryämään" betonilaatan pinnalla.

Rakennusaikainen kosteudenhallinta kuuluu tänäpäivänä jo isompien työmaiden kokonaisvaltaiseen rakennussuunnitelmaan.

Tuli tasta sementtimuovi-ilmiosta mieleen tuo suklaakakku,jota juuri paistelen.
Kun se tulee uunista ja sen peittaa vettalapaisemattomalla muovilla,muovi nousee ylospain ja keraa vetta sisapuolelle.Kun kakku jaahtyy ja paasee lepaamaan,niin vesi imeytyy takaisin ja muovi vetaytyy takaisin paikalleen.Joku viisas insinoori selittakoon nyt tamankin ilmion.

Mun duunissa,(sisustus-suunnittelu ja erikoismaalaukset)olen huomannut,etta sementti kuivuu sisaoloissakin aina sinne puoleenvuoteen asti ja ei kai sita heti siitasyysta kannattaisi millaan lapaisemattomilla muoveilla lahtea peittelemaan.Sitten se sementti saattaa vahan rakoillakkin.Luulisi etta suurissa valuissa kuivumisaika on huomattavasti pitempi,kuin se puolivuotta.
Mutta en ole raksamies,joten viisaammilta lisatietoa-itseanikin kiinostaa.

Mutta totuus on etta on niin monta hyvaa rakennustapaa,kuin talosuunnittelioitakin ja niita tekijoita.Kaippa niista taloista hyvakakku aina lopulta tulee,jos osaa pistaa tyovaiheet ja niihin sopivat tyotavat kohdalleen.

Toivottavasti ne ajat ainakin nyt on ohi,kun raksalla ladottiin lasivillaa seinientaytteeksi kaatosateessa ja villat vettavaluen.Ompahan tullut sellaistakin nahtya.

tama ei nyt varmasti liittynyt mitenkaan asiaan,mutta tulipahan mieleeni teidan juttujanne lukiessani.

kalle serpio kirjoitti:

Harvemmin vedeneriste irtoaa sen johdosta että alusta on ollut liian kostea. Pikemminkin se irtoaa sen johdosta että betoni kuivuessaan kutistuu ja jos vedeneristetty alue on laaja niin esim pinnoitettaessa rh90%(yleinen kelpoisuus vedeneristeelle) betonia se kutistuu kuivuessaankin keskim. 0,2-0,4mm/m

Saivarrelen voisi sanoa että kysessä on kuivumisvaurio eikä kosteusvaurio.

Oikeassa olet siinä suhteessa että maanvaraisen betonin kuivuessa kuivuimen tapahtuu yhteen suuntaan eli ylöspäin ja näin ollen kosteus tiivistyy tiivinpinnan alle. Erikoisinta on se että vedeneriste ei ole 100%tiivisaine. Vedeneriste läpäisee vesihöyryä, mitä taas esim. rakennusmuovi ei tee.

Uusissa pinnoitus ohjeissa betonin rh:tä tullaan jatkossa mittamaan kahdelta eri syvyydeltä. Vanhan ohjeen mukaan 40% syvyydeltä, enintään 70mm ja vielä pinnemmasta joka on 40% syvemmästä reiästä.

Pinnoitekelpoisuus rh annetaan jatkossa kahdelta syvyydeltä ja niiden perusteella tarkastellaan ns. kosteusjakaumaa jonka perusteella voidaan päätellä mikä kosteus on laatan pinnalla pinnoitus vaiheessa ja mikä sen tasapainokosteus tulee olemaan pinnoituksen jälkeen.

Kun betonin rh:ta mitataan valmiin pintarakenne kerroksen päältä on tulos erittäin epävarma. Jos laattaliima on vettynyt, niin poratessa mittareikää ei voida välttyä kosteuden siirtymisestä porareikään.

Kaikki materiaali homehtuu, lähes kaikki.

Isohkoja ongelmia aiheuttaa ns. orgaaninen jäte(rakennusjäte) jota jätetään usein esim maanvaraisten laattojen päälle ennen eristekerroksen asentamista. Voi mennä jopa 10...15vuotta ennenkuin hajuhaitat kulkeutuvat huoneilmaan kun rakennusaikainen sahanpuru alkaa "käryämään" betonilaatan pinnalla.

Rakennusaikainen kosteudenhallinta kuuluu tänäpäivänä jo isompien työmaiden kokonaisvaltaiseen rakennussuunnitelmaan.

Mistä lähteestä Kalle sait ton raja-arvon RH 90%vedeneristeelle laatassa, RT-korttiko?
Mitä ylipäätään olette mieltä betonilaatan max kosteudesta vanhassa kellarillisessa talossa jossa kaikki kosteudelle altistuvat rakenteet ovat betonia ja itse huonetilan ilman RH pysyy aisoissa, eikä hajuja tai vaurioita ole?
Voiko ostaja tässä tapauksessa mitattuaan laatoituksen ja vedeneristeen alla olevan laatan RH 92% vaatia korvauksia pelkän numeraalisen seikan perusteella, jos maakosteus/rakennusaikainen kosteus pitää arvot koholla?
Ympäri tiivis vedeneristehän ei salli käsittääkseni edes mikrobeja läpi huoneilmaan?
Taitaa olla vhän niin että jos tänäpäivänä esim. 50 luvun talojen kellaritilojen kanssa ostaja haluaa ruveta vaikeeksi vaika ihan vaan periaatteesta pykäliä hakien niin kusessa myyjänä oot:(

mietinpä vain kirjoitti:

Mistä lähteestä Kalle sait ton raja-arvon RH 90%vedeneristeelle laatassa, RT-korttiko?
Mitä ylipäätään olette mieltä betonilaatan max kosteudesta vanhassa kellarillisessa talossa jossa kaikki kosteudelle altistuvat rakenteet ovat betonia ja itse huonetilan ilman RH pysyy aisoissa, eikä hajuja tai vaurioita ole?
Voiko ostaja tässä tapauksessa mitattuaan laatoituksen ja vedeneristeen alla olevan laatan RH 92% vaatia korvauksia pelkän numeraalisen seikan perusteella, jos maakosteus/rakennusaikainen kosteus pitää arvot koholla?
Ympäri tiivis vedeneristehän ei salli käsittääkseni edes mikrobeja läpi huoneilmaan?
Taitaa olla vhän niin että jos tänäpäivänä esim. 50 luvun talojen kellaritilojen kanssa ostaja haluaa ruveta vaikeeksi vaika ihan vaan periaatteesta pykäliä hakien niin kusessa myyjänä oot:(

Eiköhän se 90%Rh tule suoraan mömmövalmistajien omista ohjeista.

E kai ostaja voi vaatia vanhalta rakennukselta uuden ominaisuuksia. Vanhoissa kellareissa rakenteet ovat sellaiset, ettei kosteuden nousua lattiaan tai esim. perusmuurien alaosiin ole estetty. Se on lähinnä ominaisuus eikä vika.

Oma mielipiteeni on, ettei ko. tiloissa vedeneristyksiä pitäisi edes tehdä.

ppp73 kirjoitti:

Eiköhän se 90%Rh tule suoraan mömmövalmistajien omista ohjeista.

E kai ostaja voi vaatia vanhalta rakennukselta uuden ominaisuuksia. Vanhoissa kellareissa rakenteet ovat sellaiset, ettei kosteuden nousua lattiaan tai esim. perusmuurien alaosiin ole estetty. Se on lähinnä ominaisuus eikä vika.

Oma mielipiteeni on, ettei ko. tiloissa vedeneristyksiä pitäisi edes tehdä.

Samoilla linjoilla.
Vanhan talon kellatilojen uudelleen käyttöönotto pesutiloiksi pitäisi lailla kieltää.

Maanvastaisen peruslaatan alla on käytännössä aina suhteellinen kosteus 100%. Vaikka betonin alle laitetaan lämmöneriste ja kapilaarikatko se ei siitä huolimatta estä täydellisesti kosteuden siirtymistä eritavoin peruslaattaan.

Vanhemmissa taloissa ja varsinkin kellaritiloissa ongelmat tulevat nopesti esiin koska ollaan lähempänä pohja- ja orsivesikerroksia. Lisäksi vajovedet ja talon puuttellinen sadevesijärjestelämä saa "metkoja" asioita aikaan parissa vuodessa.
Vedeneristyksellä kun saadaan aikaseksi käytännössä lähes täysin tiiviskalvo jonka alle kosteus vuosien mittaan tiivistyy. Betoni voi saavuttaa muutamassa vuodessa ns. kylläisyyskosteuden.
Jos uudenkin betonin Rh on pitkäjaksoisesti yli 97-98% sekin alkaa homehtua!
Vanhemmissa betoneissa rajat ovat luonnollisesti alhaisempia.

kalle serpio kirjoitti:

Samoilla linjoilla.
Vanhan talon kellatilojen uudelleen käyttöönotto pesutiloiksi pitäisi lailla kieltää.

Maanvastaisen peruslaatan alla on käytännössä aina suhteellinen kosteus 100%. Vaikka betonin alle laitetaan lämmöneriste ja kapilaarikatko se ei siitä huolimatta estä täydellisesti kosteuden siirtymistä eritavoin peruslaattaan.

Vanhemmissa taloissa ja varsinkin kellaritiloissa ongelmat tulevat nopesti esiin koska ollaan lähempänä pohja- ja orsivesikerroksia. Lisäksi vajovedet ja talon puuttellinen sadevesijärjestelämä saa "metkoja" asioita aikaan parissa vuodessa.
Vedeneristyksellä kun saadaan aikaseksi käytännössä lähes täysin tiiviskalvo jonka alle kosteus vuosien mittaan tiivistyy. Betoni voi saavuttaa muutamassa vuodessa ns. kylläisyyskosteuden.
Jos uudenkin betonin Rh on pitkäjaksoisesti yli 97-98% sekin alkaa homehtua!
Vanhemmissa betoneissa rajat ovat luonnollisesti alhaisempia.

...omaan kommenttiini, että jos se ph s pitää siellä kellarissa olla, niin olkoot, mutta lattialämmitysten ja uusien laatoitusten asentamisen lisäksi ei sovi juuri muuta tehdä. Suihkuvesistä laatoitukseen ja ehkä sen alustaankin imeytyvät kosteudet ovat sivuseikka, eivätkä yleensä aiheuta ongelmia "kivirakenteilla".
Perusmuurien sisäpuoliset koolaukset, villoitukset ja levyrakenteet olisi kyllä syytä kieltää. Samoin kuin muovimatot kellareissa jne.

lauantai-ilta kirjoitti:

Tuli tasta sementtimuovi-ilmiosta mieleen tuo suklaakakku,jota juuri paistelen.
Kun se tulee uunista ja sen peittaa vettalapaisemattomalla muovilla,muovi nousee ylospain ja keraa vetta sisapuolelle.Kun kakku jaahtyy ja paasee lepaamaan,niin vesi imeytyy takaisin ja muovi vetaytyy takaisin paikalleen.Joku viisas insinoori selittakoon nyt tamankin ilmion.

Mun duunissa,(sisustus-suunnittelu ja erikoismaalaukset)olen huomannut,etta sementti kuivuu sisaoloissakin aina sinne puoleenvuoteen asti ja ei kai sita heti siitasyysta kannattaisi millaan lapaisemattomilla muoveilla lahtea peittelemaan.Sitten se sementti saattaa vahan rakoillakkin.Luulisi etta suurissa valuissa kuivumisaika on huomattavasti pitempi,kuin se puolivuotta.
Mutta en ole raksamies,joten viisaammilta lisatietoa-itseanikin kiinostaa.

Mutta totuus on etta on niin monta hyvaa rakennustapaa,kuin talosuunnittelioitakin ja niita tekijoita.Kaippa niista taloista hyvakakku aina lopulta tulee,jos osaa pistaa tyovaiheet ja niihin sopivat tyotavat kohdalleen.

Toivottavasti ne ajat ainakin nyt on ohi,kun raksalla ladottiin lasivillaa seinientaytteeksi kaatosateessa ja villat vettavaluen.Ompahan tullut sellaistakin nahtya.

tama ei nyt varmasti liittynyt mitenkaan asiaan,mutta tulipahan mieleeni teidan juttujanne lukiessani.

villaa ei pidä' ladat seiniin, jos katto ei valmis.

Paitsio jos villojen alapuolella on pari kerrosta ilman villoja ja vedet menee villojen läpi

ppp73 kirjoitti:

...omaan kommenttiini, että jos se ph s pitää siellä kellarissa olla, niin olkoot, mutta lattialämmitysten ja uusien laatoitusten asentamisen lisäksi ei sovi juuri muuta tehdä. Suihkuvesistä laatoitukseen ja ehkä sen alustaankin imeytyvät kosteudet ovat sivuseikka, eivätkä yleensä aiheuta ongelmia "kivirakenteilla".
Perusmuurien sisäpuoliset koolaukset, villoitukset ja levyrakenteet olisi kyllä syytä kieltää. Samoin kuin muovimatot kellareissa jne.

Vanhoissa taloissa kellaritilojen vedeneristyksen suoraan maanvastaiseen kivirakenteeseen.

Eräs kohde: Rintamamiestalon kellariin tehtiin saunaosaston kunnostus niin, että betoni lattiaan asennettiin lattialämmitys, ei vedeneristettä vaan laatoitus tehtiin suoraan betoni lattiaan. Lattialaatoitus nostettiin 200mm seinälle. Kellarin seinät koolattiin peltiprofiililla irti seinästä. Profiilin alle laitettiin proppujen kohdalle kumilaippa niin ettei profiilikaan ottanut kiinni seinään. Koolauksen päälle asennettiin vedeneristelevy. Levy oli asennettu niin että ne oli 50mm irti lattiasta. Vedeneristelevyn päälle tehtiin laatoitus.
Pesuhuoneeseen asennettin myös ns. kanavapuhallin josta menee suora putki ulos.

Ei ongelmia.

kalle serpio kirjoitti:

Vanhoissa taloissa kellaritilojen vedeneristyksen suoraan maanvastaiseen kivirakenteeseen.

Eräs kohde: Rintamamiestalon kellariin tehtiin saunaosaston kunnostus niin, että betoni lattiaan asennettiin lattialämmitys, ei vedeneristettä vaan laatoitus tehtiin suoraan betoni lattiaan. Lattialaatoitus nostettiin 200mm seinälle. Kellarin seinät koolattiin peltiprofiililla irti seinästä. Profiilin alle laitettiin proppujen kohdalle kumilaippa niin ettei profiilikaan ottanut kiinni seinään. Koolauksen päälle asennettiin vedeneristelevy. Levy oli asennettu niin että ne oli 50mm irti lattiasta. Vedeneristelevyn päälle tehtiin laatoitus.
Pesuhuoneeseen asennettin myös ns. kanavapuhallin josta menee suora putki ulos.

Ei ongelmia.

Tarkoitin lähinnä noita (valitettavan yleisiä) 2X2:lla tehtyjä koolauksia, joissa on villa kipsilevy vesierkka. Toki sen esittämälläsi tavalla voi aivan hyvin tehdä.