Tästä palstasta on muodostunut lehdistölle herkullinen tunkio. Täältä voi käydä tonkimassa hyviä juoruja joista sitten voi tekaista kohujutun lehteen. Esimerkkinä Naatus-jupakka. Kotimaan toimittaja bongasi hyvin todennäköisesti sen keskustelun tältä palstalta ja pirautti Naatukselle ja Hänniselle. Kaleva seurasi perässä. Onko kohta iltapäivän lehden vuorossa?
lehdistön tunkio
juorupesä
61252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Naatuksen asian kertoi Kotimaalle eräs oululainen vl, joka on huolissaan SRK:n nykyjohdon linjasta.
tuo oululainen vl. Sotki pappiparan elämän pahanpäiväisesti. Nyt Naatus ei "halua puhua asiasta julkisuudessa". Hiljennetty on.
ensimmäisen Kalevan artikkelin myötä... kyllä stasi ja srk on veljiä keskenään!
Mikä siinä oli väärää? Kielteinen julkisuus SRK:lle? Eikö salaaminen onnistunutkaan?
mitä väliä sillä on? Tottahan on että ko on hyllytetty SRK leirityöstä ja keskustelua ei aijotakaan käydä loppuun.
Ja jos lehdistö haluaa tuota tunkiota tonkia niin eihköhän se vai ole osoitus siitä että julkinen sana pyrkii siihen että nämä asiat puhutaisiin halki.
Eihän se mikään salaisuus ole että tämä palsta on aika monen muunkin kuin lehdistön tiedossa. Jos joku haluaa täältä pongata uutisaiheita niin mitä sitten. Enemmän kai tuossakin oli asian siementä kuin monessa muussa jutussa.
"lehdistön tunkio
Kirjoittanut: juorupesä 8.9.2007 klo 14.35
Tästä palstasta on muodostunut lehdistölle herkullinen tunkio. Täältä voi käydä tonkimassa hyviä juoruja joista sitten voi tekaista kohujutun lehteen."
lehtiä, ja toimittajia voida yleistää juorujen levittäjiksi ja yleistää heitä siitä, että tekaisevatset lehteen juttuja. Tokihan se voi olla, että tunkiosta ne parhaatkin jutut voivat löytyä, mutta onko sekään sitten paha jos tunkiota kaivaa? Joku mieltää tämän palstan tunkikoksi, ja joku taas ei, joku mieltää toisen asian tunkioksi ja joku taas ei.
Oikeastaan itse haluaisin olla toisaalta toimittaja, ja kyllä ainakin jos sellaiseen homaan joskus pääsisin, niin pyrkisin kirjoituksissani rehellisyyteen, ja siihen että näyttäisin asianosaisille jutun ennen painoon menoa, että onko se totuudenmukaisesti kirjoitettu. Ja jos siinä olisi jotain väärinkirjoitettua, niin asian voisi hyvin vielä korjata, ja se ei pääsisi virheellisenä lehteen eikä ihmisten luettavaksi.
Tosin en minäkään mihinkään 7-päivälehteen, menisi toimittajaksi:)