Nyt on niin, että kohdistan suuria määriä rakkaudentunnetta sekä filosofiaa että psykokologiaa kohtaan. Varsin kiihkeät ovat tunteeni myös kotipaikkakuntaani (Helsinki), joten poistumiseni täältä ei tule kysymykseen.
Kysyisinkin viisaimmiltani, olisiko aivan utopistinen ajatus kuvitella menettelevänsä seuraavasti:
Pyrkisin ensi keväänä opiskelemaan psykologiaa, ja sen jälkeen myös filosofiaa. Eli suorittaisin fiksusti ja filmaattisesti kaksi eri tutkintoa.
Onko tämä käytännössä liian aikaa vievää, vai onko minun vain tyydyttävä ottamaan toinen sivuaineeksi?
Kysyisinkin viisaimmiltani, olisiko aivan utopistinen ajatus kuvitella menettelevänsä seuraavasti:
Pyrkisin ensi keväänä opiskelemaan psykologiaa, ja sen jälkeen myös filosofiaa. Eli suorittaisin fiksusti ja filmaattisesti kaksi eri tutkintoa.
Onko tämä käytännössä liian aikaa vievää, vai onko minun vain tyydyttävä ottamaan toinen sivuaineeksi?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos omaat joitakin näistä piirteistä, niin homman pitäisi sujua mallikkaasti:
a) Olet motivoitunut.
-Tämä on kaikessa opiskelun etenemisessä perusta. Etenkin kaksi tutkintoa vaatii paljon työtä.
b) Olet lahjakas.
-Jos aiot tehdä tutkinnot kohtuullisessa ajassa, sinun tulisi omaksua tietoa suhteellisen tehokkaasti.
c) Sinulla ei ole muuta elämää kuin opiskelu.
-Jos käytät paljon aikaa/voimia harrastuksiin, niin kahden tutkinnon tekeminen on vaivalloista. Luentoja tulee helposti päivät täyteen ja lukemistot sekä kirjalliset työt siihen päälle.
Itse en (vielä?) ole alkanut kahden tutkinnon tekemiseen, mutta olen kylläkin tehnyt varsin nopealla tahdilla opintoja. Kaksi tutkintoa vaatii paljon työtä, mutta jos sinulla riittää motivaatiota, niin miksei? Useamman tutkinnon tekeminen ei ole nykyään edes erityisen harvinaista, tunnen itsekin monia tällaisen ratkaisun valinneita.
Ihan hyvä lista, mutta kuinkas opintolainan kanssa nykyisin onkaan? Olen käsittänyt asian niin, että toisen tutkinnon saa suorittaa kaikin mokomin, mutta tukea tai lainaa siihen ei tipu. Kannattaa ainakin ottaa asiasta selvä.
että ketjun aloittaja suunnitteli tekevänsä tutkintoja yhtäaikaa. Tarkoitin itse juuri sellaista opiskelua. Normaalitahdilla menee liian pitkään kahdessa tutkinnossa. Mutta jos tekee esimerkiksi 100 opintopistettä lukukaudessa (joka on vielä varsin mahdollista, tunnen tyypin joka on tehnyt reilusti tuon yli), niin tuet riittävät.
Tuki tulee opintoajan mukaan, maksimissaan sitä saa 70 kuukautta, joka tarkoittaa n. 6-8 vuotta riippuen siitä, ottaako sitä kesäkuukausina. Kyllä tuossa ajassa ehtii kaksi tutkintoa tehdä, jos on ahkera.
eikä välttämättä kovin järkevää. Mikset keskittyisi yhtee tutkintoon ja sen valmistuttua hakisi myöhemmin toisen tutkinnon tutkinto-oikeutta jos se tuntuu ajankohtaiselta? Ensimmäisen opiskelualasi opinnot vievät aikaa ja energiaa, ja jos alat vielä sen ohessa lukemaan tuleviin pääsykokeisiin on se energia aina jostakin muusta pois.