Ruotsin valtionvelka ymmärtääkseni 117 miljardia ja 45 % BKT;stä. Meillä ollaan jo nyt noin 35 %:issa. Ei kai Niinistö enää tarvitse jotain EU-virkaa, vai hakeeko Katainen samalla tekniikalla.
Toinen miljardi investointeihin.
Toinen miljardi investointeihin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Valtionvelkaa on hyvä maksaa takaisin ettei korkomenot nouse vaan laskevat.Ruotsi teki viisaasti 90-luvulla kun ei ajanut pieniä yrityksiä pankkikriisin aikana nurin vaan valtio tuli väliin ja säilytettiin jo luodut työpaikat toisin kuin Suomessa.Suomessa terveetkin yritykset ajettiin nurin pankkikriisin sijaiskärsijöiksi,ja samalla suuri joukko ihmisiä työttömäksi.Meillä mennään aina äärimmäisyyksiin näissäkin asioissa ja tämä pakkomielle ylinopeasta velanmaksusta tuo mieleen Tsausescun Romanian 80-luvulla,missä velka maksettiin yksinomaan kansalaisten selkänahasta.Suomen päättäjissä on liikaa opittu tapoja idästä missä autoritäärinen hallintotapa jyllää edelleenkin.
velan tietyissä raameissa, tästä varoiteltiin aikoinaan useankin asiantuntijan suulla. Ruotsi ei ole EMU:ssa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000023307944
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000011331355#22000000011331355
Samaa ovat tehneet muutamat Etelä-Amerikan maat
"Jotkut Etelä-Amerikan maat ovat maksaneet velkansa IMF:lle ennätysajassa saavuttaakseen taloudellisen itsenäisyyden, toiset taas lainaavat mieluummin muista lähteistä, kuten kasvavalta Kiinalta. IMF on pulassa, ja se mahdollistaa laitoksen poliittisen painostamisen. Jotain kertoo sekin, että sosiaalifoorumissa oli kuuleman mukaan paikalla IMF:n pr-osaston edustaja!"
http://attacsuomi.blogspot.com/2007/02/velkaliike-nairobin-sosiaalifoorumissa.html
"Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ilmoitti 4. tammikuuta, että Argentiina on maksanut velkansa. Myös Brasilia on ilmoittanut aikeistaan maksaa velkansa sekä IMF:lle, YK:lle että Pariisin klubille.
Kansainvälisten arvioiden mukaan velanmaksussa on kyse paitsi maiden parantuneesta taloudellisesta tilasta, myös nousevien kehitysmaiden halusta olla yhä itsenäisempinä toimijoina osa maailmantaloutta, todetaan Financial Timesissa."
http://www.kepa.fi/uutiset/4743/
Valtion pitääkin hillitä taloutta noususuhdanteessa vaikkapa juuri velkojen maksulla ja vastaavasti piristää laskusuhdanteessa. Yleensä Suomi ei ole siinä onnistunut ja sen seurauksena on ollut ylikuumentumista tai pahoja laskuja. Vaikka en hallllitusta muuten kiittele, niin tämä taitaa olla ensimmäinen hallitus koko Suomen historiassa, jonka suhdannepolitiikassa on jotain järkeä.
Pankkikriisi ja sen jälkeinen aika oli malliesimerkki vääränlaisesta politiikasta. Talouden annettiin kuumentua liikaa ja kun lasku tuli, alettiin menoja leikata pahentaen tilannetta.
Yhdessäkö me nyt hoidamme taloutta?
Talousoppineet hoitavat asioita niin että säilyttävät itsensä laskusuhdanteessa.
Laskusuhdanne seuraa nousua ja työpaikat vähenevät, kulutus laskee, tulot pienenevät, kansantalous kiristää vyötä jokatapauksessa.
Globaali kysyntä vaikuttaa tulevaisuuteen.
Ei rikkaiden rikastuminen ole yksilön kannalta merkittävää. Menetykset ovat yksilölle tuhoisia, koska lainanotto on paisunut ja kulutus tuotteet vanhenevat kototalouksissa sekä hinnat ja maksut nousevat.
Kansa leikkaa jokatapauksessa menojaan ja alkaa alusta.
Enää nykyaikana valtio ei auta ihmisiä elämään ilman työtä, palkkaa, opiskelua ja toimintaa.
Vaan ihminen itse valitsee tiensä. Kaikille, suurimmalle osalle tämä yhtälö on ylivoimainen,käy loppujenlopuksi laman tai laskusuhdanteen aikana kehnosti.
Kansantalouden kestokyky riippuu muutoksesta ja sen pituudesta.
Lamassa ja laskusuhdanteessa on yllätyksellisyys se ensimmäinen este varautumiselle.
Me emme saata tietää onko laman tai laskusuhdanteen syy enää rahan niukkuus vai joku muu.
Toisaalta kehitystä ei näissä globaalin markkinatalouden ympyröissä voi mitata muulla kuin rahalla.
Siksi kysyn on seuraava lama tai laskukausi sysäävä suurenjoukon ihmisä maailmassa varmaan kuolemaan ja alueelliseen näivettymiseen.
Eli vallataanko elintilaa?