Aallonkorkeus

ja selvittiin sentään omin avuin määränpäähän. Ei tarvinnut paljon tervehtiä ohittelijoita eikä vastaantulijoita. Viisaat oli jääneet satamiin. Ajattelin vaan että olis kiva verrata omaa kokemaa aallon korkeutta noihin laituriparlamenteissa esitettyihin kerrostalon korkuisiin.

oltua muutama tunti kirjoitti:

ja selvittiin sentään omin avuin määränpäähän. Ei tarvinnut paljon tervehtiä ohittelijoita eikä vastaantulijoita. Viisaat oli jääneet satamiin. Ajattelin vaan että olis kiva verrata omaa kokemaa aallon korkeutta noihin laituriparlamenteissa esitettyihin kerrostalon korkuisiin.

Ei kannata ottaa niitä laituriparlamentin juttuja koskaan vakavasti. Siellähän kerrotaan aina hurjista tuulilukemista, jotka todellisuudessa ovat ehkä olleet yksittäisten puuskien hetkellisiä maksiminopeuksia - ei koskaan keskituulia. Ehkei aina kyseessä ole edes puuskan tosituulen nopeus, vaan puuskan suhteellinen nopeus kryssillä tms. Yleensä se on lisäksi kalibroimattoman mittarin lukema tai "tuulesta temmattu" arvio, jota mielellään pyöristetään ylöspäin meritarinan tehostamiseksi. Sama koskee aallonkorkeuksia, joita muuten on aika vaikea arvioida. On selvä, että Suomenlahden tai Hangon läntisen aalto voi asianomaisesta tuntua hurjalta, kun vene on pieni ja pelottaakin vähän... Laiturien jutuissa on se paha puoli, että niitä uskoessa joku noviisi voi kenties vähätellä sääennusteen tuulivaroituksia: "kyllähän minä selviän, kun kaverikin selvisi samanlaisella veneellä Suomenlahden kivitalon korkuisista aalloista ja 24 m/s tuulesta".
Jos olet päivällä seilannut Itämerellä, voit radion iltasäästä kuulla mikä keskimääräinen aallonkorkeus mitattiin.

liioittelee aina! kirjoitti:

Ei kannata ottaa niitä laituriparlamentin juttuja koskaan vakavasti. Siellähän kerrotaan aina hurjista tuulilukemista, jotka todellisuudessa ovat ehkä olleet yksittäisten puuskien hetkellisiä maksiminopeuksia - ei koskaan keskituulia. Ehkei aina kyseessä ole edes puuskan tosituulen nopeus, vaan puuskan suhteellinen nopeus kryssillä tms. Yleensä se on lisäksi kalibroimattoman mittarin lukema tai "tuulesta temmattu" arvio, jota mielellään pyöristetään ylöspäin meritarinan tehostamiseksi. Sama koskee aallonkorkeuksia, joita muuten on aika vaikea arvioida. On selvä, että Suomenlahden tai Hangon läntisen aalto voi asianomaisesta tuntua hurjalta, kun vene on pieni ja pelottaakin vähän... Laiturien jutuissa on se paha puoli, että niitä uskoessa joku noviisi voi kenties vähätellä sääennusteen tuulivaroituksia: "kyllähän minä selviän, kun kaverikin selvisi samanlaisella veneellä Suomenlahden kivitalon korkuisista aalloista ja 24 m/s tuulesta".
Jos olet päivällä seilannut Itämerellä, voit radion iltasäästä kuulla mikä keskimääräinen aallonkorkeus mitattiin.

kunnon myrskyn aikaan. Kun katseli sitä arviolta yli 10 m aallokkoa, ajattelin, että miten tollasessa voi purjehtia. Mutta niinhän sitä vaan kuulemma jotkut tekee huvikseen. Aallot siis tuli rantateille, joilta oli laitettu liikenne poikki. Marinassakin näytti olevan vaikeuksia ja varmaan tuli vaurioita.
Sellainen se on meri laiturilta katsottuna.

Sitten kun lukee matkakirjoista, niin on vähän reivattu ja pitänyt korjata kurssia, ettei ole ihan niin vastaiseen ja sen takia meni puolivuorokautta enempi tuhannen mailin legillä...

canarialle kirjoitti:

kunnon myrskyn aikaan. Kun katseli sitä arviolta yli 10 m aallokkoa, ajattelin, että miten tollasessa voi purjehtia. Mutta niinhän sitä vaan kuulemma jotkut tekee huvikseen. Aallot siis tuli rantateille, joilta oli laitettu liikenne poikki. Marinassakin näytti olevan vaikeuksia ja varmaan tuli vaurioita.
Sellainen se on meri laiturilta katsottuna.

Sitten kun lukee matkakirjoista, niin on vähän reivattu ja pitänyt korjata kurssia, ettei ole ihan niin vastaiseen ja sen takia meni puolivuorokautta enempi tuhannen mailin legillä...

Ei se aallokko siellä merellä ole kovin kummoinen, siellä aallon pituus on melkomoinen joten sitä vaan mennään hetki ylämäkeä ja taas alamäkeä. Aallon korkeus ja jyrkkyys muuttuu matalassa rannikon läheisyydessä jolloin myös aallon harja kääntyy, kuten srffaajat tietää.
Itämerellä ei aallon korkeus juuri ylitä 5 m:ä

ulkomerellä kirjoitti:

Ei se aallokko siellä merellä ole kovin kummoinen, siellä aallon pituus on melkomoinen joten sitä vaan mennään hetki ylämäkeä ja taas alamäkeä. Aallon korkeus ja jyrkkyys muuttuu matalassa rannikon läheisyydessä jolloin myös aallon harja kääntyy, kuten srffaajat tietää.
Itämerellä ei aallon korkeus juuri ylitä 5 m:ä

merentutkimuslaitos on mitannut aallonkorkeuksia -70 luvulta lähtien ja suurimmat aallot ovat olleet: itämeren pohjoisosa 22.12.2004 merkitsevä 7,7 ja suurin yksittäinen 14 metriä (rafael myrsky). Suomenlahti / Hesan edusta 15.11.2001 merkitsevä 5,2m suurin yksittäinen 9m. Selkämerellä -70 luvulla 5,5 ja suurin 10m. ja perämerellä korkeinmitattu 5,6m. Kyllä tuo allookko jo ravistelee kummasti, erona valtameriin aallon pituus on lyhyempi eli aallokko on "terävempää" joka tekee siitä huomattavasti vaikeampi kulkuista. .

skegi kirjoitti:

merentutkimuslaitos on mitannut aallonkorkeuksia -70 luvulta lähtien ja suurimmat aallot ovat olleet: itämeren pohjoisosa 22.12.2004 merkitsevä 7,7 ja suurin yksittäinen 14 metriä (rafael myrsky). Suomenlahti / Hesan edusta 15.11.2001 merkitsevä 5,2m suurin yksittäinen 9m. Selkämerellä -70 luvulla 5,5 ja suurin 10m. ja perämerellä korkeinmitattu 5,6m. Kyllä tuo allookko jo ravistelee kummasti, erona valtameriin aallon pituus on lyhyempi eli aallokko on "terävempää" joka tekee siitä huomattavasti vaikeampi kulkuista. .

Miten aallonkorkeus mitataan, siis tarkoitan mistä mihin? Onko nk.merenpinnasta ylöspäin, vai aallonpohjasta aallonharjaan?

joku kirjoitti:

Miten aallonkorkeus mitataan, siis tarkoitan mistä mihin? Onko nk.merenpinnasta ylöspäin, vai aallonpohjasta aallonharjaan?

http://www.ndbc.noaa.gov/wavecalc.shtml