Kellarissa on seinässä 15cm siporex styroxi 8cm betonisokkeli 15cm. Siporex kannattaa yläkerran lattiavalun.
Remonttireiskassa tänään ehdotettiin samankaltaista harkkokorjausrakennetta ja todettiin, että ei hyvä. Ei olekkaan.
Miten korjata rakenne, että hajua ei enää tule styroxin ja betonisokkelin väisestä alueesta sisälle. ? Sisälämpötila noin 21-22C harkon sisäpinnalla. Sokkelin sisäpinta reijästä mitattuna noin 15C. Styrox tuntuisi toimivan kapillaarikatkona.
Olisiko kyseessä terveyshaitta ? Kellarihaju ainakin on ikävä eikä ilmanvaihdolla saa sitä pois. (muun muassa pystymurtuneiden harkkojen pikkuraoista ja huonoista saumoista tulee hajua).
Betonisokkeli (70-lukulainen) on bitumisivelty, salaojat on (ei tukossa; täyteainetta salaojien ja anturoiden ympärillä sekä salaojien tarkkaa koroa ei tiedä) ja sadevedet menee sadevesikaivoihin. Talossa on leveät räystäät.
Ehdotuksia korjaamiseen ?
Remonttireiskassa tänään ehdotettiin samankaltaista harkkokorjausrakennetta ja todettiin, että ei hyvä. Ei olekkaan.
Miten korjata rakenne, että hajua ei enää tule styroxin ja betonisokkelin väisestä alueesta sisälle. ? Sisälämpötila noin 21-22C harkon sisäpinnalla. Sokkelin sisäpinta reijästä mitattuna noin 15C. Styrox tuntuisi toimivan kapillaarikatkona.
Olisiko kyseessä terveyshaitta ? Kellarihaju ainakin on ikävä eikä ilmanvaihdolla saa sitä pois. (muun muassa pystymurtuneiden harkkojen pikkuraoista ja huonoista saumoista tulee hajua).
Betonisokkeli (70-lukulainen) on bitumisivelty, salaojat on (ei tukossa; täyteainetta salaojien ja anturoiden ympärillä sekä salaojien tarkkaa koroa ei tiedä) ja sadevedet menee sadevesikaivoihin. Talossa on leveät räystäät.
Ehdotuksia korjaamiseen ?
Vastaukset 11
Vanhimmat
korjata jos lattiavalu on sisäkuoren varassa, epäilen kyllä!
rakennuksen alle jätetty rakennusjätteitä, jotka siellä nyt ovat homehtuneet ja haisevat tai onko siellä jopa multamaata?
Homeen haju on jo itsessään terveyshaitta. Haitta-aste sitten riippuu monista asioista.
Oikein tyypillinen kellarin haju (siis minkä hyvänsä maakellarin haju) tulee sädesienistä.Niitä ei kuulu sisäilmassa olla kuin maatalouden rakennuksissa.
Ed kirjoittajan epäilemä roskien jättö rakennuksen alle kuullostaa ikävän tutulta vaihtoehdolta,johon olen itsekin törmännyt.Edessä on lattian purku ja alustan putsaus,kaivuuhommaakin.Nyt on muutettu omassa talossa vähän kauemmas roskapohjasta.
Homeen hajuhan ei sinänsä ole terveyshaitta,vaan itiöt ja tiettyjen homelajien tuottamat epäterveelliset aineenvaihduntatuotteet. Itse en jaksa juuri päätäni vaivata niillä enää,mutta huolehdin tuuletuksesta sen sijaan.Siitä on kuitenkin vain väliaikainen apu,ja niinpä lattiankaivuu on jossain vaiheessa edessä.
milläs tuon purkaa kun kyse on kantavasta kellarin ulkoseinästä. Miten tuon mahdollisen sädesienen löytää sisäkautta.
Näillä keleillä sokkelin sisäpinta styroksin takana on noin 15C ja kellarin harkkoseinän sisäpinta 21-22C.
Seinään tehty nyt muutama 10x10cm reikä, joista hajua alkaa tulla reilusti sisään. Onko ideaa tehdä jollain näkötähystimellä tutkimusta. Millä tuo hajun lähde/syy löytyy.
Hei,käsittääkseni sädesieni ei ole mitään,mikä välttämättä pitää hävittää tai kasvaa rakenteissa tuhoten ne (en tiedä varmasti).Löytyy huoneen (ei siis kellarin,jos sisäänkin tulee haju)sisäilmatutkimuksessa vähän niin kuin sivulöydöksenä,joka kuvaa kosteusvauriota,ja on yhteydessä homeen esiintymiseen.Vahasen ins toimisto aikanaan teki näitä kartoituksia.Jossakin vaiheessa ainakin meille sanottiin että nykyään mikrobitutkimukset tehdään rakenteista,ja avattiin lattia ja otettiin näytteet allaolevista rakenteista.Tähystystutkimukset ei meillä tulleet kysymykseen kun alapohja oli niin matala.Mutta teillähän tila riittäisi kun kysymys on pystyrakenteesta ja on reätkin.Aikanaan tähyvtystutkimus ei ollut kamalan kallis,mutta ennen sitä pitää olla stategia,mitä etsitään ja onko jonkun jutun löytämisestä etua eli johtaako se toimenpiteisiin.En ole selvillä siitä,onko sädesieni vaarallinen,tuskin,koska sitä harvemmin erikseen etsitään.Ei siis ole sama kuin lattiasieni.Meillä muuten kävi ihan kaupungin puolesta homeisiin erikoistunut mies joka otti näytteet ja toi tulokset ja tulkitsi ne (hän oli niin spesialisti,että kertoi haistavansa sädesienen toisten ihmisten ulkovaatteista kaupassakin).
Jotkin sädesienilajit tuottavat valinomysiini-nimistä myrkkyä, joka mm. tuhoaa haimasta insuliinia tuottavat solut, voi aiheuttaa keskenmenoja yms. yms. Sädesientä vain on vaikeampi löytää kuin tavan homeita; esimerkiksi se vaatii tavallista pidemmän kasvatusajan ilma-/sively-/materiaalinäytteitä analysoitaessa. Sädesienen haju on sellainen pistävä "vanhan talon" haju tai "mummolan" haju. Allergisoiduttuani homeille talot, jotka ennen haisivat mielestäni "vanhalle talolle" haisevat nyt sädesienelle.
Alkuperäistä kysyjää neuvoisin kiireen vilkkaa tukkimaan väliaikaisesti seinien reiät esim. alumiiniteipillä. Tällöin seinän välistä kulkeutuvien hajujen ja itiöiden määrä ei kasva, mutta reikien kautta pääsee tarvittaessa ottamaan materiaalinäytteitä tai tähystämään.
Joo,meitäkin neuvottiin ensiksi tiivistämään ko huoneen lattia ettei itiöitä yms nousisi sisäilmaan.Sädesieni tutkittiin kyllä ihan rutiinisti meillä ilmanäytteen mukana ilman eri pyyntöä,ja vastauskin tuli samaan aikaan kuin muut.
Sädesienen terveysvaikutuksista ei silloinen "homemies" puhunut mitään.
Meillä koko selvitystyöstä on kymmenisen vuotta;tänä aikana olemme,kuten aiemmin kerroin,ainoastaan siirtyneet asumaan eri puolelle taloa ja huolehtineet ilmanvaihdosta aktiivisesti.Minä olen synnyttänyt yhden lapsen sen jälkeen,ja olemme kaikki terveitä,eikä verinäytteessä joka otettiin vain seulontatutkimuksena ollut edes homevasta-aineita,vaikka olimme asuneet tropiikissa ja kuulemma lähes kaikilla siellä asuneilla on.Joko ollaan tässä asiassa tervaskantoja tai muuten hyvätuurisia,tai sitten em toimenpiteet on toist riittäneet-Remontin lykkäys on johtunut siitä,että vanhan talon asiantuntevaan remontointiin on vaikea löytää sopivia tekijöitä,ja jos löytää,niin voivatpa hävitäkin (kuten meille sattui).Onneksi lattia ei ollut auki silloin.
Onko teillä se kellari sellainen,jota on pakko käyttää?
on jo itsessään terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan.
Sädesienet ovat bakteereja (maaperäbakteereja eli aktinobakteereita). Tuottavat paljon muitakin antibiootteja kuin valinomysiiniä.
Yleisin rakennuksista löytyvä "sädesieni" on tietyt Streptomyces -lajit. Homeanalyyseissä näkyvät kohdassa "bakteerit".
Ei ole mielestäni sitä ns. vaatteista haistettavaa todella pahaa hajua. Mutta inhottavaa kumminkin.
Kellarissa on kodinhoitohuone pesutilat ja muutakin. Käytetään tiloja joka päivä.
Jos lämpötila on eristysten takana (seinä ja lattia) matala, niin e lisääntyvätkö ne bakteerit ? Eikö lattialaatan reunan rakojen tiivistäminen olisi riittävää ? On aika iso homma tehdä maavaihto kellarin lattian alle ja anturoiden viereen ulos ja sisälle.
ilmanvaihdon parantaminen auttavat jonkun verran, mutta eivät poista ongelmaa kuin osittain.
Sädesienten eli maaperäbakteerien optimilämpötila-alue on todella leveä eli lämpöolosuhteilla ei ole paljoa merkitystä niiden lisääntymiskykyyn (ellei puhuta aivan äärirajoista - miinusasteista ja polttavan kuumasta).
Betonivaluinen sokkeli on tehty muottilautoja käyttäen. Olisiko mahdollista, että muottilautojen pinnasta jäänyt puuaines sokkelin sisäpinnassa kosteudesta pilaantuisi ja haisisi ? Muottilautojen puujämiä on nähtävissä silmällä sokkelissa.
Jos sokkelin eristäisi ulkopuolelta isodranillä tai fuktisolilla ja sokkeli olisi lämpöisempi, niin loppuuko haju kun sokkeli lämpenee vai pahenisiko tilanne ?