En kestä. Olen niin viehättynyt naispomostani. Mitä muuta voin kuin odottaa pikkujouluja...
Olisi paljon helpompaa, jos saisi varmuuden, että hänkin on ihastunut minuun. Sitten voisi vaan flirttailla vapaasti ja nauttia työpäivistä.
Tekisi mieli alkaa tosi selkeästi flirttaamaan, mutta en viitsi. Jos olenkin väärässä?
Eräs estävä tekijä hänen puoleltaan on se, että olen 10 v nuorempi...mutta en lapsi minäkään vaan ihan nainen jo.
Uuh.
Olisi paljon helpompaa, jos saisi varmuuden, että hänkin on ihastunut minuun. Sitten voisi vaan flirttailla vapaasti ja nauttia työpäivistä.
Tekisi mieli alkaa tosi selkeästi flirttaamaan, mutta en viitsi. Jos olenkin väärässä?
Eräs estävä tekijä hänen puoleltaan on se, että olen 10 v nuorempi...mutta en lapsi minäkään vaan ihan nainen jo.
Uuh.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minulla tilanne taas päinvastoin. Eräs työntekijäni on aivan mahtava persoona ja meillä synkkaa hyvin yksiin. Iän puolesta samanlainen tilanne kuin teilläkin, itse olen häntä jonkin verran nuorempi. Eikä siitä nyt muutenkaan mitään voisi tulla, mutta mukavaa edes työskennellä hänen kanssaan.
Niin...mitäpä sitten tehdä ko. tilanteessa? Itse otin jo ensimmäisen askeleen humalapäissäni, ja onneksi hän ymmärsi tilanteen, mutta ei oikein osannut käsitellä asiaa sen kummemmin, on itse kaiketi täysin hetero, ja avioliitossa miehen kanssa. Kaikista kauheinta on se, ettei omille tunteilleen voi mitään, ei enempää eikä vähempää kuin vain nauttia hänen seurastaan sen hetken, kun siihen on mahdollisuus, ja yrittää elää elämäänsä toisaalla. Ehkä tämä tunne ajan myötä saa uusia muotoja, mutta toivon ettei hän koskaan käytä tunteitani aseena työhön liittyvissä asioissa, sitä en kestäisi. Vaikeaa on välillä hyväksyä, että tilanne on tämä, eikä pystytä oikein kumpikaan asiasta keskustelemaankaan, ehkäpä se on tietoinen valinta häneltä, hyvän esimiehen ominaisuus???
Hyvää jatkoa sinulle, älä mokaa koko suhdetta pikkujoulujen merkeissä!
mokaa;) mutta pikkujoulut on hyvä mahdollisuus vihjata ja ymmärtää, jos haluaa.
Tuota mietin itsekin, että jos käyttää tunteitani hyväkseen. Luulenpa, että on jo käyttänyt- sai mut jäämään töihin charminsa ansiosta.No, ookoo, oli niitä ammatillisia intressejäkin. Mutta tunteet ja työ, kun ne menee sekaisin, voi sattua.
Lopputuloskin on varmasti klassinen: runsaasti ongelmia.
Siksi ei kannata harrastaa mitään ihmissuhteita, vaan olla möllöttää koko elämä yksikseen. Varmaa ja turvallista. Kukaan ei jätä.
Jopas oli kommentti - tai siis tottahan tuo, mutta toivon kuitenkin että oli huumorilla kirjuutettu...
Sinulle aloittajalle kuitenkin sanoisin:
Toivoisin että olisin tuo pomosi. Niin ihanan imartelevaa aina tuo toisen ihailu (niin naiseuteen kuuluvaa "narsistisuutta kai). Toivottavasti olisit makuuni sopiva söpöläinen. Tästähän lähtee kivat fantasiat käyntiin.
Huom: Tiedän kyllä että moinen tilanne on päättynyt onnellisestikin ihan kotikaupungissanikin.
Kerroin tunteeni, pikkujouluissapa tietenkin. Nainen kiinnostui, mutta kiinnostus lopahti, kun sai uteliaisuutensa tyydytettyä.
Nyt olo on kuin petetyllä ja jätetyllä.
Katseemme kohtaavat edelleen silloin tällöin, mutta en ymmärrä mitä niiden kauniiden silmien takana mietitään...tunnetaanko enää mitään lämmintä?
Minua taidettiin käyttää vain narsististen halujen ja uteliaisuuden tyydyttäjänä. Ystävyyskin olisi minulle riittänyt, mutta todellisuudessa taisin vain hävitä tässä pelissä.
Leikkikää Toverit, mutta älkää loukatko toisianne!
Kokemuksella voin sanoa että tuossa pelissä ei sinun kannaltasi voi kuin käydä huonosti! Särjet sydämesi ja mahdollisesti jotain muutakin...