Samoin, kuin musiikki, kuvataide ym. taiteen suunnat. Jumala on tarkoittanut ne meidän iloksemme.
On olemassa lahjakkaita ihmisiä. Toiset matemaattisesti, toiset musikaalisesti jne. Myös tetterissa näkee lahjakkaita ihmisiä. Heitä on siunattu näyttelijän lahjoilla. Uskallatkos väittää muuta, rakas vl-uskovainen?
Eivätkös kaikki ihmisen saamat lahjat ole Jumalalta? Miksi siis luojamme antoi joillekin lähimmäisistämme näyttelijän ja viihdyttäjän lahjoja, jos niiden käyttäminen olisi liian "maallista" ja "synnillistä".
Kyllä minun omatuntoni ainakin sanoo, että Jumalan antaman lahjakkuuden tuomitseminen uskovaiselle sopimattomaksi naurettavin körttiläisin perustein, alkaa jo lähennellä syntiä.
Miettikää nyt pikkuisen hyvät ihmiset. Järjen käyttö on sallittua, jopa suotavaa. Jumala loi meille järjen, jotta käyttäisimme sitä. SRK taas otti käyttöönsä verukkeen: "usko ei ole järjen asia", jotta kaikki raamatun vastaiset, Jumalaa pilkkaavat ja lapselliset lait ja säännöt voitaisiin kuitata tuolla lauseella. Tästä lauseesta on luotu "työkalu" poistamaan kaikki vl-liikkeen opin karkeat epäkohdat.
-Vl-äiskän ja iskän kasvatti-
On olemassa lahjakkaita ihmisiä. Toiset matemaattisesti, toiset musikaalisesti jne. Myös tetterissa näkee lahjakkaita ihmisiä. Heitä on siunattu näyttelijän lahjoilla. Uskallatkos väittää muuta, rakas vl-uskovainen?
Eivätkös kaikki ihmisen saamat lahjat ole Jumalalta? Miksi siis luojamme antoi joillekin lähimmäisistämme näyttelijän ja viihdyttäjän lahjoja, jos niiden käyttäminen olisi liian "maallista" ja "synnillistä".
Kyllä minun omatuntoni ainakin sanoo, että Jumalan antaman lahjakkuuden tuomitseminen uskovaiselle sopimattomaksi naurettavin körttiläisin perustein, alkaa jo lähennellä syntiä.
Miettikää nyt pikkuisen hyvät ihmiset. Järjen käyttö on sallittua, jopa suotavaa. Jumala loi meille järjen, jotta käyttäisimme sitä. SRK taas otti käyttöönsä verukkeen: "usko ei ole järjen asia", jotta kaikki raamatun vastaiset, Jumalaa pilkkaavat ja lapselliset lait ja säännöt voitaisiin kuitata tuolla lauseella. Tästä lauseesta on luotu "työkalu" poistamaan kaikki vl-liikkeen opin karkeat epäkohdat.
-Vl-äiskän ja iskän kasvatti-
Vastaukset 14
Vanhimmat
rockia soittaneena voin kertoa, että esim. oululaisrockarit tekevät enemmän diakoniatyötä kuin srk konsaan ja koskaan lahjoittamalla vuosittaisen, 10 vuotta jatkuneen hyväntekeväisyyskonserin tuoton lasten ja nuorten palvelevalle puhelimelle - srk:n puhelimethan ovat 020-alkuisia saalistajia!
Monet alkuaikojen uskovaisista menettivät henkensä pakanallisen Rooman teattereissa petojen raatelemina. Minulle tulee teatteri-sanasta mieleen aina heidän kärsimyksensä.
Teatterissa esitetään rivojakin näytelmiä. Maailmallisuus on vahvasti läsnä. Moni näyttelijä on niin loppuun ajattu esityksen jälkeen, että lääkitsee itseään viinalla. Tämä pätee myös maailmallisen musiikinkin suhteen. Kauheaa. Uskovainen ei halua mennä teatteriin.
pullo! uskovaiset, maailmallisuus... kyllä pipo kiristää tynnyrikasvateilla
samanlaista? Roomalaisten harjoittama sadismi ei liity millään tavalla nykyajan teatteriin. Oli kyllä niin kaukaa haettu tuo sinun esimerkkisi, että pääsit varmaan vl-kärjistäjien top10-listalle.
Sama kun väittäisin, että minulle tulee teistä uskovaisista mieleen aina ne sodat, terrori-iskut ja muut raakuudet, joita on tehty uskonnon varjolla. Jumalaan uskominen on aiheuttanut enemmän kärsimystä tässä maailmassa, kuin mikään muu asia.
Voin kertoa, että olen hen.koht joutunut lääkitsemään itseäni viinalla kun olen ollut vl-seurojen jälkeen niin loppuun ajettu.
Jotkut joutuivat "lääkitsemään" itseään haulikolla, tai koskeen hyppäämällä hoitokokousaikoina. Onko se parempi vaihtoehto?
Vääeässä olet myös siinä, että "uskovainen" ei halua mennä teatteriin. Monet uskovaiset käyvät teatterissa. Jos tarkoitit uskovaisella SRK:laisia, myös monet heistä haluaisivat mennä teatteriin (kuten pastori Naatikka), vain vl-lahkon aikaansaaman sosiaalisen puristusotteen vuoksi he eivät sinne uskaltaudu.
...teatterista sijoittuu toiseen maahan. Oli hauska ja raitis esitys. Ulkomailla pystyi vapaasti menemään teatteriinkin, kun ei ollut uskovaisia vieressä kyttäämässä. ;) Nykyään en kontrollista välitä, ei kuulu minun maailmaani.
Mutta asiaan: kyllä sitä raadollisuutta ja syntiä löytyy uskovaisista perheistä. Onko tämä sinulle yllätys? Minulle ei, olen nähnyt ja karvaasti sen kokenut omissa nahoissani.
Päivämiehessä on useaan kertaan todettu, että uskovaisen tulee valita: "sisältö ratkaisee". Valinnassa ei ole keskeistä se missä muodossa kulttuurin tuote on tarjolla, onko se video, näytelmä, romaani, runo vai televisiodokumentti. Valintakritteerinä on pidettävä sitä, soveltuuko _sisältö_ uskovaisen omalletunnolle.
Esimtekkejä hyvistä näytelmistä on paljon. Itse olen käynyt katsomassa esim. näytelmän Fundamentalisti. Se oli vakavaa puhetta siitä miten kristillisyys voi vääristyä. Silloin se kääntyy uskon irvikuvaksi ja tuottaa paljon vahinkoa lähimmäisille.
Olen käynyt katsomassa myös näytelmän Kauppamatkustajan kuolema. Se kertoo ahneuden tuhoavasta voimasta. Jos tavoittelee elämässään vain mammonaa, se tuhoaa myös lähimpien elämän. Omaisuuden keräämiseen keskittyminen tuhoaa elämän ytimen ja jäljelle jää vain tyhjä kuori. Mammonaa arvokkaampi asia on rakkaus, vastuu ja keskinäinen huolenpito.
Olen käynyt katsomassa Nurmijärvellä näytelmän Seitsemän veljestä. Näytelmän on kirjoittanut kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi. Jokainen tuntee sen sisällön, josta voi löytää sekä rohkaisua kehittymään ja ottamaan vastuuta yhteiskunnassa että toisaalta tyytymään onneensa.
Kaikki nämä kolme esimerkkiä olivat erittäin sopivia esityksiä uskovaiselle. Esityksissä puhuttiin niistä samoista elämän arvoista ja valinnoista, joiden keskellä uskovaisena kamppailemme. Sielunvihollinen houkuttaa valitsemaan helpoimman, itsekkään tien, jolloin omatunto ja lähimmäisenrakkaus unohtuvat. Silloin kärsii kuolematon sielu, ihmisessä oleva jumalallinen osa, ja oma arkinenkin elämä kadottaa mielekkyytensä. Meillä on Suomessa hyvä aineellinen hyvinvointi, mutta samaan aikaan meillä lisääntyy henkinen pahoinvointi.
Omatunto voi paatua. Nämä näytelmät muistuttivat vaikuttavalla tavalla omantunnon tärkeydestä.
Kerrankin asiallinen kirjoitus. Kiitos sinulle. Juuri näinhän se on. Sisältö ratkaisee.
saman näytelmän 'sisällön' aivan eri tavalla. Se riippuu heidän mielenlaadustaan, koulutustasostaan, elämänkokemuksestaan ja ties mistä. Samassa näytelmässä joku näkee syvällistä elämänarvojen pohdintaa ja toinen taas maailmallisuutta, riettautta, uskonnon pilkkaa jne. Joku näkee esityksen syvemmän sanoman, toinen taas vain sen, millä keinoin se näyttämöllä esitetään (onko siinä esim. avioliiton ulkopuolista seksiä).
Siksipä jokaisen pitäisi harkita itse, mitä pitää itselleen sopivana. Jos on aivan harjaantumaton katsomaan näytelmiä, se voi olla todella vaikeaa.
Olen uskomassa ja ihmettelen, kuinka jotain voi kiinnostaa teatteri. Minä en näe teatterissa mitään hyvää. Pelkkää ilveilyä ja teeskentelyä. Osassa näytelmiä lienee jopa jumalanpilkkaakin kiroilemisen ja typerien puheiden ohella.
En rupea tässä tuomitsemaan teatteriväen syntejä. Niitä riirrää itselläkin. Mutta eikö ole mukavampi olla kotona ja kuunnella radiosta kuunnelmia tai muuta puheohjelmaa. Virsiä ja klassista musiikkiakin tulee kuunneltua. Hyviä kirjoja voi lukea. Ulkona voi tehdä puutarhatöitä ja käydä kävelyllä. Parhaimpia hetkiä ovat kuitenkin seuraillat vapaa-ajalla.
Olen uskomassa ja ihmettelen, kuinka jotain voi kiinnostaa teatteri. Minä en näe teatterissa mitään hyvää. Pelkkää ilveilyä ja teeskentelyä. Osassa näytelmiä lienee jopa jumalanpilkkaakin kiroilemisen ja typerien puheiden ohella.
En rupea tässä tuomitsemaan teatteriväen syntejä. Niitä riittää itselläkin. Mutta eikö ole mukavampi olla kotona ja kuunnella radiosta kuunnelmia tai muuta puheohjelmaa. Virsiä ja klassista musiikkiakin tulee kuunneltua. Hyviä kirjoja voi lukea. Ulkona voi tehdä puutarhatöitä ja käydä kävelyllä. Parhaimpia hetkiä ovat kuitenkin seuraillat vapaa-ajalla.
Olen uskomassa, ja suuresti ihmettelen,kuinka ihmiset kiinnostuvat kalastamisesta, niihtämisestä, piirtämisestä, laulamisesta, valokuvaamisesta....
Parasta kun menee peiton alle sykkyrään eikä vilkaisekkaan sieltä pahaan maailmaan.
Oli mielenkiintoista lukea näkemyksiäsi, hyvä veli/sisar. Ajattelin kysyä sinulta seuraavaa.
YLEn Radioteatterin kuunnelmat ovat jonkun kirjailijan kirjoittamia näytelmiä samalla tavoin kuin kunnallisessa teatterissa (esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterissa) esistetyt näytelmät.
Osin täysin samat ja ainakin saman näyttelijäkoulutuksen saaneet ammattinäyttelijät näyttelevät myös Radioteatterissa.
Miksi Radioteatterin esityksen seuraaminen on mielestäsi sopivaa mutta teatterikatsomossa näytelmän seuraaminen on syntiä?
Kiitos jo etukäteen sinulle perusteluistasi.
Tulee mieleen ensimmäisenä tuo p...an heittely joka tapahtui Oulun kapunginteatterissa Jouko Turkan aikana joku vuosi sitten.
Sisältö ratkaisee mielestäni.
Tuota... JOuko Turkka oli silloin Helsingissä teatterikorkeakoulun johtaja.
Oulussa taas oli silloin vuosittainen tapahtuma Teateripäivät, jossa nuorten näyttelijöiden mielenosoituksellinen p-kanheitto tapahtui.
P-kanheittäjistä useimmat ovat nyt viisikymppisiä suomalaisen kulttuurielämän johtavia hahmoja... :-)
"Sisältö" saattaa siis modifioutua ja kypsyä - kun aikaa kuluu... :-)
Kommenttisi osoittaa että palstalla on "kulttuuri"asioitakin seuraavia ihmisiä!