Kielletty ihastus

Hän ehkä on hieman vanhemman oloinen kuin ikäisensä, mutta kaikki se mitä itse olet läpikäynyt on aivan kesken, sitä ei saa sekoittaa, koska jos todella pidät hänestä, annat hänen "valmistua" psyykkisesti ja fyysisesti, niin ei häneen satu ennenaikaisesti, mikä taas vaikuttaa aikuisuuden ehjyyteen. Ole kaukainen suojelusenkeli :)

Tuosta lähtökohdasta syntyy hyvin usein kestäviä parisuhteita, avioliittoja ja perheitä. Ei ole sairasta, moraalitonta tai rikollista 21-vuotiaan ihastua 13-vuotiaaseen, edes seurustelu ei olisi. Seksisuhde tietenkin olisi ennen kuin toinenkin osapuoli on täyttänyt 16-vuotta. Pedofiilisista taipumuksistakaan ei ole kyse.

Varmaa on että tytön vanhemmat pelästyisivät ja varmaa on että moni tuomitsisi esim suhteen tai suhteeseen tähtäävän ystävyyden ja moni tuomitsisi pedofiiliksi, mutta älä anna tämän estää ystävyyttä tai suhdetta jos sellainen on mahdollinen tai syntyy.

Vanhempiin täytyy ajoissa tutustua ja antaa aikaa pelkojen turhaksi havaitsemiselle ja hyväksynnälle. Vastuullinen täytyy olla myös tyttöä kohtaan, mutta tämähän koskee kaikkia suhteita.

Perheessä on tästä kokemusta. Vastaava ikäero seurustelun alkaessa, onnellisesti naimisissa keskenään useita vuosia, työtä ja varallisuutta keränneet ja yksi yhteinen pieni lapsi. Hyvät välit molempien perheiden välillä.

Joten en voi suositella kuin rehellistä ja vastuullista ystävystymistä ja suhteeseen tähtäämistä jos asialle edellytyksiä on ja ainoa este on ikäero.

Okei, Teidän ikäeronne on SILTI vain 8 vuotta. Mä olen ihastunut itseäni yli 10 vuotta vanhempaan likkaan ja se on täysin ok kaikkien mielestä.

Jep. Se on penska. Kyllä, alaikäinen ja jos mietit jotain alapäähommaa olet oikeasti sairas. Tai no, onhan ne tytöt omalla tavallaan karkkeja (jokainen terve ja rehellinen mies voi tämän myöntää että jotkut tosi nuoret mimmit on helvetin vetäviä, olkoot kuinka sakkoa tahansa...). Jos siis laitat tikkuakaan ristiin asioiden konkreettiseksi edistämisesksi olet sairas. Muuten olet vaan kyseenalainen ja tarkkailulistalla.

Jos sä oikeasti haluat kuitenkin jotain... niin sä voit aina muuttaa pois maasta ja jättää taaksesi kirjeen. Pitkän sellaisen jossa kerrot ihailustasi ja toiveistasi ja siitä mikä sua arveluttaa ja minkä koet oikeaksi ja minkä vääräksi jutussa ja tietenkin siitä kuka ja millainen olet... Muuta vaikka jonnekin vitun vinkuhinkuintiaan jossa vietät sen 3 vuotta että likka on edes 16v ettei tule kiusausta tehdä mitään ennen sitä, liian lähellä oleminen voisi olla ihastuneelle aivan liian suuri kiusaus jatkaa fyysiseen... Voitte kirjoitella toisillenne, se on ihan ok. Toi (nuoren)aikuisen miehen ja nuoren tytön välinen suhde (jopa ei-romanttinenkin) on maailman ehkä kompleksisin systeemi. Siinä on niin paljon vaaroja puolin ja toisin ettei mitään rajaa, ja se on helvetin herkkä suhde.

Tää siis vain jos olet tarpeeksi epätoivoinen ja haluat sen omaksi ja jaksat odottaa etkä välitä että toi voi olla elämäsi tyhmin veto ja kaatua täydellisenä floppina. Toisaalta, jos se oikeasti olis sellainen varhaiskypsynyt niin se vois arvostaa moista tempausta yli kaiken. Tavallaan romanttistahan se olisikin.

Helvetti että kasvaa karvoja käsiin ja kieleen kun kirjoittaa tätä stooria. Mulla sentään on oma tytär. Oikeasti toinen puoli käskee mua sanoon että "Haluutkos haulikosta?"

Harkitse hyvin tarkkaan. Ihastuminen/rakastuminen kuitenkaan puhtaana tunteena ei ole väärä tunne kaiketi milloinkaan, eikä kohdekaan. Se konkreettiset teot ja valinnat, itsekkyyden ja toisen vahingoittamisen (tai suojelemisen) (tai kierouttamisen) määrä loppukädessä määrää onko jokin oikein vai väärin. Et siis ole välttämättä tunteittesi kanssa sairas, vaan vasta sitten jos oot hyväksikäyttäjä. Tässä tapauksessa sun siis on mahdollisesti vastustettava jopa hänenkin tahtoaan tai intohimojaan suojeluperiaatteen vuoksi jos niikseen tulee.

Mä toivon että sä olet hyvä ihminen. Oikeasti. Sitten sä osaat valita (tarpeeksi) oikein kaikkien kannalta, myös itsesi.

Tää ei ollut sitten lupa mihinkään. Vain kehoitus harkita vaihtoehtoja.

Ehkä sinun kannattaisi ottaa hänet ihan kaverina, luoda kaveripohjaista suhdetta. ( Alkaakohan hänen nimensä a:lla??)

Tytön näkökulmasta sanoisin, ei, ei, ei. Olit kuinka kiltti ja ymmärtäväinen tahansa, tyttö ei mitenkään voi olla samalla aaltopituudella kanssasi. Ei vielä vuosikausiin. Ja odottavan aika on pitkä.

Itsestäni voin sanoa, että olin viidentoista, kun tapasin miehen, joka oli - jälkiviisaasti ajatellen aivan liian vanha, 23-vuotias. Olkoonkin, että hiukan kaunisteli ikäänsä ja muutenkin oli melko lailla kakaran tasolla ajatuksineen. Myöhemmin selvisi sitten kaikkea muutakin ikävää, joista ei sen enempää.

Kaduttaa silti, vielä aikuisenakin.