Vesijohdon sulanapitokaapeli pistotulppaliitäntä (vikavirtasuojallinen pistotulppa vaihdettu)
sulanapitokaapelin kumikaapeli on 3x0,75 mitäs tuon kun tyrkkää 16A pistorasiaan (pesukone).
Riittääkö nuo neliöt tuossa kumikaapelissa vikatilanteessa, kummallista että ihan tehdastekoinen lämmityskaapeli on varustettu nykyään tuommoisella "rimpula" johdolla.
sulanapitokaapelin kumikaapeli on 3x0,75 mitäs tuon kun tyrkkää 16A pistorasiaan (pesukone).
Riittääkö nuo neliöt tuossa kumikaapelissa vikatilanteessa, kummallista että ihan tehdastekoinen lämmityskaapeli on varustettu nykyään tuommoisella "rimpula" johdolla.
Vastaukset 49
Vanhimmat
noita samoja rimpulajohtoja. Tosin lämmityskaapeleita ei kytketty parikymmentä vuotta sitten valmiiksi kumikaapeliin.
Ota mikä tahansa porakone tms. kouraan ja katso.
mitä siellä johdon päässä on kuormaa.... 0.75 on periaatteessa 6A virralle, n. 1300 W, joskin kumikaapeliin sallittaneen enemmänkin joidenkin taulukoiden mukaan. Vikatilanteessa (oikosulku) pitää virtaa mennä niin paljon että sulake palaa, siitä tuskin on ongelmaa, hetkellinen piikki.
Eihän siellä ole tehoja paljon mitään alle 100w
itsesäätyvä muistaakseni.
Hetkellinen piikki tulee jos vetää sivuleikkureilla jännitteellisen kaapelin poikki.
Ne viat saattavat muhia ja kasvaa pikkuhiljaa ja silloinhan ne neliöt on tarpeen, vaikka olisikin vikavirtasuoja jos vika tulee vaiheen ja nollan välille.
kutsutaan oikosuluksi ja oikosulkusuoja, eli
sulake tai johdonsuoja katkaisee virran, eikä
sitä varten tarvita lisää neliöitä.
jos ajatellaan että vika kehittyy pikkuhiljaa.. mietipä sitä mikä teho siinä vikapaikassa syntyy??
kyllä siinä savu nousee neliöistä riippumatta, koska ei se vikapaikka kestä sitä kuormaa. Jos olet niin pitkän roikan päässä ettei oikosulkuvirta nouse riittävän suureksi asia on jo eri :)
Eristysvika ei riipu neliöistä. Mitä paksummat
letkut, sitä suuremmat jytkyt. Paksummalla
kaapelilla vaan oikosulkuvirta kasvaa. Se 0,75
palaa vaan pienemmällä virralla poikki. Kysymyk-
sessä olevan lämmitinkaapelin poikkipinnalla ei
ole tuossa tapauksesa merkitystä, mutta kaapeli-
tyypillä sen sijaan on. Onko vahvaa vai keski-
vahvaa, kestääkö öljyä jne. Rimpula on vasta, jos
on kevyvintä kaapelia, jota löytyy.
Taidatpa olla oikeassa.
On se varmaan laillinen koska voihan sen pistotulpan laittaa 16A sulakkeen perässä olevaan rasiaan siinä missä 10A:kin.
Mielenkiintoista olisi tietää mitä sääntökirja tuosta nykyään sanoo.Saisipahan mielenrauhan.
"Se 0,75
palaa vaan pienemmällä virralla poikki."
Niin se kituuttaa pitempään, ennen kuin sulake palaa ja sähköpalo ehtii syttymään, koska ohuemmassa kaapelissa on isompi vastus, kuin paksummassa. (I=U/R, R=rooxl/A, jne...)
Se oikosulkuvirta mitataan nykyään sen takia, että se olisi oikosulku kohdassa riittävän suuri ja sulake palaisi mahdollisimman nopeasti tai ainakin vaadittavassa minimiajassa. Siksi tarvittaessa isonnetaan poikkipintaa tai pienennetään sulaketta, jotta oikosulku tapahtuisi mahdollisemman nopeasti, ennen kuin syttyy tulipalo.
Siis sulake palaa sitä nopeammin, mitä suurempi on oikosulkuvirta. Sulakkeille on olemassa palamiskäyrät ajan ja virran funktiona, joista asia on aika helposti todennettavissa.
Ymmärsitkö mitään? Tämä on peruskamaa sähköjäbille. Siksi ne mittaukset.
Laskekaa hienosäikeisen kaapelin pinta-ala kerrotte sem säikeiden lukumäärällä.Koska sähkö kulkee johtimen pinnassa niin yllätytte miten paljon pinta-alaa on hienosäikeisessä kaapelin yhdessä johtimessa
Sen mukaan kuormitettavuus.
Höpöä -Skinefektillä ei ole merkitystä vielä 50Hz taajuudella.
Sinun pitää laitaa siihen pesukone rasiaan väliin 6a sulake
Asiantuntija neuvoo ja avustaa
Ajatellapa. Mäkin vasta hokasin et mun tietokoneen ja partakoneen ja pyykkikoneen ja valaisimien ja ties minkä johdot ei ookaan 2,5mm2 paksuja. Eihän niitä mitään saisi tuolla logiikalla käyttää missään pistorasioissa.
Eli eiköhän se mene niin että yksittäisen tulppaliitäntäisen laitteen syöttävän johdon paksuus määräytyy ko. laitteen ottaman virran mukaan...
liitäntäjohdossa voidaan käyttää pienempää kaapelia. tuommonen nyrkkisääntö taisi olla että kahta pienempää voidaan käyttää eli 2.5-->0.75.
no joka tapaukessa näin voidaan tehdä kun yleensä liitäntäjohdot on niin lyhyitä että oikosulkuvirta ei pääse laskemaan tässä matkassa paljon mitään.
onko kiinteissä esim, kiuas 3x16A vielä voimassa 5x2,5--> 5x1,5 kumikaapeli.
entäs alle 7 metrin sääntö 16A --> mmj3x1,5
kyse siis pistotulppaisesta liitosjohdosta. kiinteässä asennuksessa ei poikkipintoja vaihdeta.
Ri ole eikä ole koskaan ollutkaan.
Selvähän tuo että tilapäisesti valvonnan alla käytettävässä siirrettävässä laitteessa voi olla ohuempi liitäntäjohto kuin varoke edellyttäisi.
Mutta kun kyseessä on kiinteästi asennettu lämpökaapeli,vaikkakin pistotulppaliitännällä,pitäisi liitäntäjohdon olla jo mekaanisten vaurioiden keston kannalta paksumpaa.
Tämän tyyppiset viritykset yleensä jäävät vaille seurantaa jonkin rojukasan taakse.
Kyllästyin tähän jahkailuun ja kysyin suoraan valmistajalta.SAA LAITTAA.
Laskekaapa se monisäikeisen 0.75 :en poikkipinta-ala ja yllättykää:)
Itse etsin kaikkiin käsikoneisiin sään ja öljynkestävää kumikaapelia sitä rimpulaa(0,75),jos jollain on sellaista kevillä tiedossa niin annappa tilauspaikan osoite niin tilaan?
Täältä ainakin saat:
http://www.taloon.com/kumikaapeli-draka-drakaflex-h05rn-f-3g0-75-r100/S-0420130/dp
Taitaa olle ettei alle 1 neliön piuhaa saa missään käyttää.
Saa käyttää mutta vain laitteen sisäisenä johdotuksena ja kaapelinakin heikkovirtajärjestelmissä.
Oikein
katsokaapa vaikka joskus lieden johdatuksen paksuutta, keittto levyille menee sellaisia ohkasia säikeitä ?
Turvallisuuden kannalta suosittelen riittävästi neliöitä.
Itse käytän vain 2,5 mm2 jatkojohtoja omissa piha töissäni
Tuohon lieden sisäisen johdotuksen paksuuteen, että jos oletetaan vaikkapa parin kilowatin teho levylle, niin virtaa menee 8,7A. Sille riittänee sääntöjen mukaan 0,75mm2-johto. Jos nyt tuo piuha on yksilankaista (kuten kahvinkeittimessäni jotkin sisäiset johdot) ja ohuella eristeellä varustettua, niin ohueltapa hyvinkin se näyttää.
Muuten olen sitä mieltä, ettei johtojen lämmittämisessä paljon järkeä ole. Aina kun valita voin, niin suosin reilusti mitoitettua johtoa. Siihen kahvinkeittimeeni vaihdoin liitäntäjohdon, koska alkuperäinen oli 0,75mm2. Laitoin tilalle ykköstä. Liitäntätehoksi ilmoitetaan 1000W. Johto on metrin pitkä.
Kai laitoit myös kumikaapelia, oljynkestävää? Varmuuden vuoksi ja turvallisuuden.
Keittolevylle menee sellaisia säikeitä kun on vaiheita. Jookosta?
Käsikirja rakennusten sähköasennuksista (D1-2012, s. 379) sanoo asian harvinaisen selvästi:
713 Kalusteet
Kalusteiden sähkölaitteet tulee liittää yksivaiheiseen, jännitteeltään enintään 230 V
syöttöön eikä kokonaiskuormitusvirta saa ylittä 16 A:a.
Johtimien pitää olla kuparijohtimia ja niiden poikkipinnan pitää olla vähintään
1,5 mm2. Taipuisien kaapelien ja johtimien poikkipinta voidaan pienentää 0,75 mm2:iin edellyttäen, että ne eivät syötä pistorasiaa eikä niiden pituus ylitä 10 m:ä.
^ eli tuo viimeinen lause.
Tuommoiset tarinat eivät vakuta millään lailla taipuisien liitäntäjohtojen mitoitukseen eikä niille löydy perusteita SFS6000-standardista.
Jokainen voi säveltää juuri sellaisen standardin kuin haluaa ja sitten voi tulla julistamaan siitä suoli24-palstalle.
Sieltä se löytyy standardista juuri sama teksti, senkun katsoo vaan.
Onko nyt loppujen lopuksi puhe kalusteista (-joihon tuo 713 viittaa) vai sähkökojeista tai laitteista joille omat eri määräyksensä (laitestandardit)
Mistähän "kalusteista" puhut?
Laitteiden liitäntäjohdoista on kyse SFS 6000:ssa.
Siitähän minä vaan että kun tuollla aiemmin oli lainaus teoksessta D1-2012, s. 379 ja siinä heti alussa mainitaan luku 713 ja puhutaakin kalusteista niin sehän tarkoittaa hyvin todennäköisesti että viittaa standardiin:
SFS 6000-7-713 Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Kalusteet
-ja tämä standardihan ei siis koske laitteiden ja kojeiden liitäntäjohtoja vaan
-lainaus tämän 713 standardin soveltamisalasta jossa kerrotaan mitä nämä kalusteet ovat:
"Esimerkkejä kalusteista ovat sängyt, kaapit, kirjoituspöydät, myymäläkalusteet ja hotellihuoneiden kalusteet, joihin on asennettu sähkölaitteita, kuten valaisimia, asennuspistoliittimiä, pistorasioita, kytkimiä tai johtoja."
Onko lattia kaluste jos joku on lattialle levittänyt lämmityskaapelin?
Mitäs luulet -vertautuuko mitenkään tuon standardin esimerkkeihin kalusteista.
SFS6000 kertoo kiinteistöasennuksesta. Joku sähkölaite ei ole mikään kiinteistö vaikka joku Teslan omistaja saattaa niin luullakin.
Onko siis mielestäsi esim. jakeluverkot, pienjännitegeneraattorilaitteistot, liikkuvien tai siirrettävien laitteistot... -kiinteistöjä? -kun näitäkin standardissa kuitenkin sen kerrotaan koskevan.
Mutta sähkölaitteille ja kojeille on kyllä sitten omat määräyksensä kuten jo kerrottukin.
Kannattaa katsoa kiinteistön määritelmä ihan jostain muualta kuin SFS6000:sta.
Kun minä hurjassa nuoruudessani opiskelin TKK:n Maanmittausosastolla, niin kiinteistöjä oli seitsemää sorttia eikä yksikään liittynyt millään lailla sähköön.
Kiinteistöissä tehtävät sähköasennukset ovat aivan eri asia kuin kiinteistöjen asentaminen maastoon. Sen verran olen oppinut molemmista.
Turhaa asian jauhamista, aloituksen tehdasvalmisteisen lämmityskaapelin, 3x0,75 mm2 kumikaapeli-liitosjohto on takuulla laillinen.
Niinpä ja kuustonnisella ei tähän ole mitään sanomista koska ei sen aihealueeseen kuulu.
No kerro nyt kun asioista tiedät että onko vaikka matkailuajoneuvo kiinteistö -senkin asennukset kun kuuluvat SFS 6000:lle
Ei ole matkailuajoneuvo kiinteistö. Eikä ole myöskään vanhan asennuksen laajennustyökään vaikka semmoinenkin löytyy SFS6000:sta..
Ja yllätys, yllätys, vuokratontille rakennettu talokaan ei ole kiinteistö vaikka joku saattaisi semmoista luulla.
Saattaahan tuo olla ihan laillinenkin. Saattaa olla olemattakin. Riippuu aivan siitä, onko valmistaja ymmärtänyt asettaa kaapeliin China Export- tarran.
Kuka sitten maksaa vuokratontilla olevan talon kiinteistöveron, vai onko se veroapaa?
No tietysti tontin omistaja maksaa kiinteistöveron. Vuokramiehen talo ei kuulu kiinteistöön. Se on irtainta omaisuutta jonka vuokramies saa viedä mennessään jos siltä tuntuu.
Joskus opiskelin kiinteistötekniikkaa TKK:lla. Tuli oppikirjassa eteen semmoinen tieto että kiinteistö on maanomistuksen yksikkö. Hiukan ihmettelin kun kiinteistömuotoihin kuuluu semmoinenkin kuin Kruununkalastus. Mitenkä ne lohikalat maalla vaeltaa? Jonkun sammakon vielä ymmärtäisi.
On näemmä riittänyt ja kelvannut perusteeksi täällä Suomi 24:llä...