Hei,
Sain eilen kuulla viestin, että serkullani 38-vuuotias on rintasyövästä luustoon levinnyt syöpä. Sädehoidot ja sytostaatit käyty läpi ja lääkärin viesti "mitään ei ole tehtävissä". Olemme olleet läheisiä lapsuudessa ja teineinä, mutta elämä vienyt kumpaistakin omaan suuntaansa. Viimeksi olemme jutelleet joulukuussa ja sairaus on todettu heti varmaan sitten tammikuussa. Haluan niin kovin soittaa hänelle ja kuulla hänen äänensä ja kuulla miten hän jaksaa. Mutta alkoi tuossa numeroa valitessa mietityttämään, mitä voin sanoa ihmiselle jonka sairauteen ei ole enää mitään tehtävissä ! Miten lohduttaa, mitä puhua kun itselläkin paha olo ja ei osaa edes kuvitella mikä vastapuolen olo on..
Sain eilen kuulla viestin, että serkullani 38-vuuotias on rintasyövästä luustoon levinnyt syöpä. Sädehoidot ja sytostaatit käyty läpi ja lääkärin viesti "mitään ei ole tehtävissä". Olemme olleet läheisiä lapsuudessa ja teineinä, mutta elämä vienyt kumpaistakin omaan suuntaansa. Viimeksi olemme jutelleet joulukuussa ja sairaus on todettu heti varmaan sitten tammikuussa. Haluan niin kovin soittaa hänelle ja kuulla hänen äänensä ja kuulla miten hän jaksaa. Mutta alkoi tuossa numeroa valitessa mietityttämään, mitä voin sanoa ihmiselle jonka sairauteen ei ole enää mitään tehtävissä ! Miten lohduttaa, mitä puhua kun itselläkin paha olo ja ei osaa edes kuvitella mikä vastapuolen olo on..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Soita ja sano: " en tiedä mitä sanoa...". Näin soitti minulle eräs ystäväni ja nuo sanat laukaisivat tilanteen.. aloimme höpötellä kuten ennenkin...
syöpä ei ole kuolemantuomio.Sukulaiseni on elänyt yli 10.vuotta sen jälkeen,kun rintasyöpä levisi luustoon.
Ei kellään ole sanoja tollaseen tilanteeseen. Soita ihmeessä.. luulisin että pahimpia asioita sille ihmiselle on että väki ympärillä hiljenee ja karttaa kun pelkäävät etteivät osaa sanoa oikeita sanoja. Kerrot että kuulit sairaudesta ja parantumattomuudesta, kysyt että kuinka jakselet ja miltä tuntuu. Voit kertoa, omista tuntemuksista ja pahasta olostasi, mutta älä sano että et tiedä mitä sanoa.. se on ärsyttävää kun sitten tilanne kääntyy niin että sen syöpää sairastavan täytyy lohduttaa sua. Puhu omista asioistas, sitä mitä normaalistikin puhuisit.
ei tarkoita sitä että ko. ihminen menehtyy sairauteen. Se tarkoittaa sananmukaisesti, ettei lääkäreillä ole enää keinoja hoitaa.
Ehdotus kysymykseesi... Voisitko ottaa serkkuusi ensin yhteyttä kirjeellä tai ihan tekstiviestillä kysyä että voitko soittaa. Hänellä saattaa olla kovakin puhumisen tarve, mutta kukaan ei uskalla ottaa yhteyttä...
olisi pitänyt aloittaa viesti positiivisemmilla sanoilla...
Itselläni diagnosoitiin "Pavarottin tauti" keväällä ja leikattiin toukokuussa. Olen 48-vuotias.
Soita rohkeesti serkullesi, mutta älä surkuttele äläkä toivottele niitä iänikuisia voimia-toivotuksia. Kysy reilusti, mikä on olo ja mieliala. Heitä huulta niistä asioista, mistä ennenkin ja soita myös uudelleen. Itse potilas on todennäköisesti ensijärkytyksensä jo kestänyt ja aihepiiriin tutustunut, joten älä yritä antaa hyviä lääketieteellisiä neuvoja. Jos poruuttaa, poraa vaan. Näissä asioissa potilas väistämättä joutuu lohduttamaan lohduttajaa.