minkälainen vene albin vega on purjehtia?onko alku vai loppujäykkä?
minkälainen on
vega?
374482
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Etkö vielä ole surffaillut netin Vega-sivuja? Niitä löytyy eri kielillä, esim. ruotsiksi http://www.vegaklubben.se/
Itse en ole Vegaa omistanut. 70-luvun muistikuvani mukaan se oli melko herkkä kallistumaan ja piti reivata varhain, mutta oli loppujäykkä. Kryssiominaisuudet olivat huonommat kuin saman kokoisilla syväkölisemmillä veneillä, mutta Vega olikin suunniteltu nimenomaan perheveneeksi eikä kilparadoille. Vegoilla kuitenkin kisattiin myös.
Purjehduspiireissä vegoille keksittiin Ruotsissa ilkikurinen mainoslause: "Sluta segla, köp en Vega". Ehkä ihan sama tilanne siis kun nykyisin b:n kohdalla. Toiset tykkää, toiset ei. Vega lienee rakenteellisesti vahva eikä siinä tiettävästi ole ollut samanlaisia köliongelmia kuin "tämän päivän vegassa".
Enemmän niitä köliongelmia skandeista ja englantilaisista löytyy kuin saksalaisista.
Sweden Yacht 70, Paper Moon, ARC-2003 Atlantilla
http://www.caribbeanracing.com/artman/publish/article_3 85.shtml
Sweden Yacht 42, Caliso, ARC-2005 Atlantilla
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20051101130243ywarc05. html
SuperMaxi, Skandia, Tasman Sea 2004
http://www.sailingscuttlebutt.com/photos/04/sh1228/
Baltic Yacht, Martela, Atlantilla
http://www.boats.com/boat-articles/General News-121/Scuttlebutt Europe: January 20/18684.html
Rabin 41, Mazianna, Ranskan rannikolla, 2001(?)
(sivu poistettu netistä)
Alumiinivene 50 ft, Excalibur, Australia 2002
http://news.syd.ninemsn.com.au/article.aspx?id=77913
Fast 42, Moquini, Etelä-Afrikan edustalla
http://www.sundayindependent.co.za/index.php?fArticleId=3107423
Bavaria Match 42, Adrian merellä, 2005
http://www.morsko-prase.hr/2006/
Max Fun 35, Hooligan V, Englannin kanaalissa, 2007
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20070105125210ywnews.html
One Off 55 ft, Bounder, Englannin kanaali, 2007
http://media-newswire.com/release_1053245.html
Tarkistapa nyt uudelleen mitä oikein esitit! Tunnetko edes Vegan kölirakennetta? Eiköhän Vega ole matalan ja melko pitkän kölinsä puolesta parempi pitkänmatkan reissuihin kuin luettelemasi veneet, joille yhteistä on syvä ja lyhyt eväköli melko tasapohjaisessa rungossa.
Mikä ihmeen tarve sinulle tuli "mainostaa" saksalaisia massatuotantoveneitä, joista eräs malli aiheutti konstruktiovirheen takia ihmishengen menetyksen ja ilmeisesti useita läheltä-piti-tilanteita. Kerro onko Vegoissa ollut samoja tilanteita kölirakenteen takia?
siis ainakaan yleisesti tiedossa olevia.
Jos olisit seurannut viestiketjua, olisit huomannut, että puhe ei ollut vain Vegasta:
"Ehkä ihan sama tilanne siis kun nykyisin b:n kohdalla. Toiset tykkää, toiset ei. Vega lienee rakenteellisesti vahva eikä siinä tiettävästi ole ollut samanlaisia köliongelmia kuin "tämän päivän vegassa".
Todisteluksi otit tuon listan, joka koostuu lähinnä one-off raasereista ja jostakin kiveen ajetusta ja kelvottomasti korjatusta tavallisemmasta. Joukkoon mahtuu myös konttiin kolautettuakin. Mikä siis oli luettelon todistusarvo? Kovin herkkä hipiä joillakin kyllä...
Joo, jos Vegassa on köliongelma, niin se ei ole akuutti vaan krooninen.
Painolasti on nääs leivottu laminaatin sisään. Mikäli tuota pitkää köliä kolistellaan kiville tai edes hangataan somerikkoon, niin laminaatti rikkoutuu. Jos vaurio jää korjaamatta edes osaksi, kuten helposti käy kun korjaamista varten pitää saada koko köli irti maasta, niin kosteus ja tästä seuraava osmoosi alkaa hapristamaan köliä. Samoin vaikuttaa pilssistä köliin imeytyvä vesi.
Ei siis ongelmaton kölirakenne tuokaan, kun veneiden ikä alkaa olla neljänkymmenen vuoden huitteilla.
veneitä. Olet aivan oikeassa. Kaikissa materiaaleissa on tyyppiongelmansa ja 40 vuotta vanhan veneen ostossa ne on tietysti huomioitava. Hankintatilanteessa olisi ehkä syytä turvautua asiantuntijan apuun, jos itsellä ei ole tietämystä. Jos 40-vuotiaan Vegan lasikuitu on kunnossa, sisään laminoitu kölipaino tuskin irtoaa rajussakaan kiville kolistelussa. Myöskään ei ole odotettavissa, että runko repeytyisi kölin takareunan kohdalta niinkuin lyhyen eväkölin kanssa voi tapahtua.
Mahdollinen ongelma on siis krooninen, ei akuutti.
Luulisin että kölipaino ei voi irrota, etenkin kun se todennäköisesti ei ole mikään kiinteä rautamöykky, vaan tuon tyyppisissä painolasti on usein rautahiekkaa tai -pellettiä, jonka käsittely valmistusvaiheessa on helppoa. Korjausvaiheessa rakenne on ongelmallinen, kun pitää saada koko kölin sisältämä massa kuivaksi. Onhan Vegassakin tälläinen rakenne?
Siis, älä osta Vegaa pakkasella, kevätauringossa sitten näkee kuinka köli itkee takakantistaan...
Samanlaista kölirakennetta kuin Vegassa on käytetty monissa vanhemmissa matkapurissa. Ekoina tulee mielen esim. Albin Ballad, Vindön eri mallit, Rock 20, Monsun 31, Kings Cruiser 29, lukuisat brittipurret ym.
Yhteistä näille kaikille pursille on, että kölirakenteen radikaaleja pettämisiä ei ole tapahtunut. Ei edes kovissa kivilleajoissa.
Yhtä totta on myös se, että pintarakenne vaurioituu metalliköliä helpommin. Monien vanhempine purisen materiaalivahvuudet ovat vain melkoisia, joten kölit kestävät kyllä melkoiset murjomiset. Normaalisti laminaatit myös kuivuvat aivan riittävästi talven aikana korjauksia varten.
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, onko kenelläkään tullut vastaan todella kunnolla laminaattinsa kastellutta ja siten "hapertunutta" Vegaa tai vastaavaa. Itse en ole ainakaan moisesta vielä kuullut.
Erään 60-luvulta olevan Fingalin omistaja kertoi massiivisesta korjausoperaatiosta, jonka hän oli purrelleen tehnyt, poistanut kölistä melko määrän haisevaa mustaa rautahiekkamömmöä, vaihtanut kuivan painolastin ja uusinut kölin laminaatit.
Kommenttina oli, että jos työmäärän olisi arvannut niin ei olisi ruvennut roplaamaan.
Kölin märkänemisen vuoksi romutetuksi tulleista pursista ei minulla ole tietoa, kai ne kestävät hyvin ainakin tuon nelisenkymmentä vuotta? Toisaalta, Vega, Rock, Fingal ovat koko/ikäluokkansa edullisimpia pursia. Ehkä johtuen tuosta kölirakenteesta? No, Ballad kyllä pitää hintansa, mutta onhan se muuten hieno ja vankka klassikko puolitonnariksi.
Rakenteissa on tosiaan eroja. Käsittääkseni noissa mainitsemissasi pursissa on painolastina käytetty kaikenlaista painavaa tavaraa. Eikös Rockin köliinkin ole valettu rautaharkkoja ym.
Balladin köli lienee kuitenkin umpirautaa. Vindöissä ja Kings Cruiserissa on lyijyä, joka ei tunnetusti ruostu. Neljänkymmenen vuoden sijasta puhuisin näiden pursien kohdalla pikemminkin sadan vuoden eliniästä. Sekään ei liene yläraja, mikäli pursi on yhtään saanut hoitoa.
Muistan joskus lukeneeni brittipursien omistajista, jotka ovat murehtineet vastaavista köliongelmista. He ovat ratkaisseet poraamalla laminaattiin reikiä, valuttamalla mahdolliset liiat kosteudet pois ja injektoimalla tilalle epoksia. Nämä siis sellaisissa tapauksissa, joissa kölirakenne on päässyt kunnolla vaurioitumaan.
Asiaa kirjoitit, ko. rakenne ei välttämättä ole huono, kölipultteja ei ole joten niistä ei voi tulla vuotoa, karilleajo ei aiheuta välitöntä vaaraa, jne... Balladissa muuten painolasti on lyijyä, mutta ei kait "umpilyijyä" siis yhtenä kappaleena vai onko?
Välimuotona olen tavannut normaalin pohjaan pultatun rautakölin, joka on päällystetty muutaman millin lasikuitukerroksella. Tälläistä olen auttanut korjaamaan, ko. kölialueen laminaatti oli täynnä ruttokuplia, kun muualla veneessä niitä ei ollut. Kyseessä oli Botnian tekemä H.
Pilssikaivon pohjaan, vankkojen kölitukkien väliin pultattu lyijyköli on paras köli!
Joo..taitaa Balladissa olla tosiaan lyijypainolasti. Voisiko joku Balladkippari varmistaa, millainen tuo rakenne oikein on.
Sen tiedän, että esim. Kings Cruiserissa on erillinen lyijymöykky, joka on tiputettu kölitaskuun. 60-luvun ekoissa KC:ssa taisi tosin olla rautaklöntti.
Kun näistä köliratkaisuista puhutaan, on syytä tosiaan muistaa myös tavallisen eväkölin kosteusongelmat. Aikaa myöten lähes jokaisessa veneessä rungon ja kölin välinen sauma saattaa elää ja kosteus pääsee sitä kautta rakenteisiin. Jo paljon aikaisemmin, kun pilssiin tulee vettä, kosteutta on päässyt pultinreikien kautta rakenteisiin. Puhumattakaan "normaalista" pilssivedestä, joka mahdollisesti imeytyy rakenteisiin.
Aika harvoin kuitenkaan nämäkään vettyneet kölitaskut ovat antaneet periksi ja retkahtaneet. Tällaisissa tapauksissa korjaaminen edellyttää kölin irroittamista ja vesieristyksien parantamista. Melkoinen duuni sekin.
Sisäänlamimoitujen kölien kohdalla ei näitä ongelmia ole, vaan kosteus pääse laminaattiin vain vaurioiden myötä. Monissa klassisissa pursissa (n. 30 ft) saattaa yksikerroslaminaattia olla 3-5 cm kölin alaosassa. Mällin pitää olla melkoinen, että rauta tulee esiin.
Jos vaurio on pienempi, ei auta muu kuin avata laminaattia terveeseen asti ja antaa kuivua. Muutamassa kuukaudessa kosteus yleensä poistuu. Ja sitten vaan uutta laminaattia ja epoksia päälle. Ja eiku menoksi.
Koska polyesteri-gelcoat ei ole vesitiivis ratkaisu, polyesteri-veneitä on ruvettu suojaamaan vesilinjan alapuolisella epoksipinnoituksella. Epoksi hidastaa vettymistä, se on käytännössä todettu. Ihmettelen sitä, että sisäpuolisesta epoksipinnoituksesta ei juuri puhuta. Yleensähän pilssissä on aina kosteutta tai vettä, joka myös voinee johtaa osmoosiin. Miten asia on käytännössä? Oletteko maalanneet myös sisäpuolen epoksilla? Onko uusissa veneissä sisäpuoli epoksisuojattu? Varmaan asia koskee myös 40 vuotta vanhoja Vegoja enkä siten syrjähdä teemasta.
Jos matkaveneeksi pitäisi valita Vega vastaan Ballad, sijoittaisin tietenkin mieluummin jälkimmäiseen - vaikka hinta on korkeampi.
Eiköhän pilssiin tavallisesti kerry makeaa vettä (kondenssivesi tai sadevesi), joka ei osmoosivaikutusta aiheuta samalla tavoin, kuin suolainen vesi. Arvelisin, että tämän vuoksi sisäpuolista epoksointia ei yleensä tehdä.
Käsityksesi on virheellinen. Osmoosiongelmia esiintyy myös rungon sisäpuolella. Niitä on nähty jopa lasikuituisissa makeavesitankeissa, rungossa vesitankkien vieressä (kondenssin vaikutus) ja yleensä kaikkialla, mihin vettä kertyy. Osmoottinen prosessi ei johdu suolasta, vaan vedestä joka tunkeutuu vettä läpäisevän gelcoatin läpi niin kauan kunnes osmoottiset paineet tasaantuvat. Sitten lasikuitu jo alkaakin delaminoitua ja runko on heikko.
Tässä yksi asiallisesti kirjoitettu viite: http://www.oceanmarineservices.com/osmotic_blistering.htm
Suolaisuus ei aiheuta osmoosia, vaan tiheysepätasapaino nesteiden välillä. Vesi ei automaattisesti aiheuta osmoosia, senhän tiedämme jo ala-asteen biologian tunneilta...
eikä meriveden suola! En ymmärrä mitä yrität sanoa muistelemalla ala-asteen koulutuspohjaasi.
"Eiköhän pilssiin tavallisesti kerry makeaa vettä (kondenssivesi tai sadevesi)"
Sadevesi pääsee pilssiin, mutta merivesi ei?
Eipä tietenkään, kun sadevesi kastelee kantta ja mastoa, merivesi liplattaa vain siellä vesilinjan tuntumassa.
Eiköhän monen pilssissä liplata myös merivesi. Merkittävä osa pilssivedestä tulee vanhoissa veneissä vuotavista peräsinakseleista.
Aina pitää tietysti muistaa, että Itämeri on murtovesialue ja suolaisuus on aivan toista luokka kuin suurilla vesillä.
Mutta pilssivedet ovat kuitenkin tärkeä ja usein unohdettu aihe. Kyllä moneen runkoon on imeytynyt aika paljon kosteutta juuri pilssin kautta. Mutta silti paatit pysyvät aika hyvin läjässä.
Kaikesta huolimatta lienee viisasta kuivata pilssit kunnolla talven tullen..
Aikoinaan tuli epoksoitua myös erään uppotukin pilssi keväthuollon yhteydessä, joka aloitettiin jo tammikuun ekalla viikolla. Luulo oli se, että vesi tulisi peräsinakselista, joka oli todennäköisin vuotolähde. Kuitenkin vesillelaskun jälkeen paljastui vuotopaikaksi peräsinhela, josta vesi nousi vannasputken, joka oli poistettu ja vain ulkopuolelta laminoitu umpeen, reiästä. Talven ja alkukesän kuivattamisen sekä epoksoinnin myös kölisaumassa kankaineen paatti saatiin taas alkuperäiseen lujuuteen.
Jos omistat vuotta vanhemman lujitemuoviveneen, ei ole paheeksi nostaa se kuivumaan pilssi tyhjennettynä jo syyskuussa. Varsinkin ydinaineella varusttuissa laminaateissa.
En tiedä, luulitko käyväsi keskustelua yhden henkilön kanssa... Joka tapauksessa TÄMÄ on vasta toinen minun kirjoittamani juttu. Ja ala-aste-jutulla tarkoitin sitä, että osmoosia tapahtuu kaikkialla, ei vain lasikuidussa (tai lujitemuovissa). Parhaiten kai osmoosi tunnetaan elävien olentojen parissa (kasvien ja eläinten aineenvaihdunnassa).
Jos oikein saivarrellaan, niin lasikuituun päästessään Suomen olosuhteissa kaikki kosteus aiheuttaa vahinkoa, ei vain osmoosista johtuvaa. Tarkoittanet pinnoitettua lasikuitua, jota myös lujitemuoviksi kutsutaan.
Luet, kuin piru raamattua...
Ainakaan minun veneessäni pilssissä ei paljoa merivettä pääse makaamaan! Jos hieman kosteammalla osuudella vettä lentää sisälle, se kyllä kuivatellaan pois heti, kun mahdollista. Sen sijaan makean veden tippoja varten en jaksa joka kerta pilssiin kurkottaa (syvyyttä 90 cm).
On varmaan niin, että sinulla pilssissä on runsaastikin merivettä, koska olet jo niin kokenut ja rautainen merenkulkija ;-)
Niin, eri asia tietenkin on, jos puhutaan puuveneistä, mutta minä tarkoitin lujitemuoviveneitä.
Laitan tähän suomenkielisen viitteen, ettei kellekään jää epäselväksi. Saivartelu oli turhaa.
http://www.hempel.fi/Internet/inefic.nsf/vHEMPELDOC/AD3498C38F13A0890C256C15007C0907?OpenDocument&1
bavavaanarit herkkiä provosoitumaan. Listan veneistä moni on vaurioitunut kovissa kisaolosuhteissa, joihin ei katolta skuutattavilla saippuakoteloilla ole mitään asiaa.
lainaan joskus kirjoittamaani omaa tekstiäni pari lisäystä..
------clipclip-------
Mutta sitten vain oma mielipiteeni ensiveneestäni:
- tilat ok, jopa erinomaiset asumiseen reissulla - etenkin jos vain kaksi ihmistä - neljä / viisikin sopii! Etenkin säilytystiloja runsaasti - takuulla mahtuu kaikki kamat mukaan!
- sopii erinomaisesti rauhalliseen kiireettömään menoon ja luonnonsatamiin pääsyä auttaa suurenmoisen matala syväys
- matala syväys aiheuttaa onnettomat luoviominaisuudet, kryssiminen on hidasta kovassa tuulessa koska vene sortaa ja nousukulmakin on varsin onneton - on se scyllaa parempi mutta ei paljoa..
- avotuulilla isossa myötä-aallokossa todella raskas peli, pinnamies saa olla tarkkana ja pinnaa joutuu myös käyttämään rankalla kädellä - KAMALA ajettava kovemmassa kelissä EN todellakaan suosittele avomerelle pitkä köli ohjaa venettä - ei peräsin - no purjeiden reilu reivaus auttaa.
- isopurjeen rullareivaus ei toimi - reivikoukku ja purjeeseen renkaat, tosin iso on niin pieni alaltaan että kokemusta karttuessa sitä ei juuri tarvii reivata mutta kovempiin keleihin kunnon reivit asennettava.
- rikaus on useimmiten vanhaa, tarkoittaa purjeennostoja että laskuja mastolta suoritettuina - kovemmalla kelillä epämiellyttävä ja turvaton paikka, kokematon gasti - onnettomuusaltis yhdistelmä.
Vega on onneton satamamanöövereissä - pitkä köli tekee siitä vaikeasti hallittavan olemattomissa nopeuksissa, peruuttaessa kääntyminen - ohjailu on liki mahdotonta jos vielä tuulee vähänkään.
Hiuksianostattavia satama saapumisia ja lähtöjä kun vene ei käänny ja nykysatamat ovat ahtaita.. Opettelemista ja totuttelemista vaativaa.
Vega on hyvä pursi kuitenkin aloittaa, maksaa vähän ja siitä on yleensä helppo päästä eroon - jos et nyt onnistu "pommia" ostamaan, veneet on vanhoja ja huonostihoidettuja laiminlyötyjä pursia näkee mutta myös todella hienojakin.
Vegalla voi aloittaa ja sitten miettiä seuraavaa purtta ja niitä ominaisuuksia joita itse alkaa haikailemaan, voi olla että Vega jopa riittää kysyjälle?
Kölialueen ongelmat ovat totta - kirjoitin itse joskus tästä tänne ..omista kokemuksistani, haulla voit yrittää löytää mutta Wikin mainitsema ongelma on todellakin myös Vegan kohdalla olemassa - ei akuutti mutta on hyvä ymmärtää että lasikuitu voi olla mätä painolastimateriaalin ja laminoinnin rajapinnassa - siis sisäpuolella.
Niin vielä nopeudesta - Vega aikoina päivämatkat piti suunnitella 4 solmun keskivauhdilla - se on realistinen, seuraavalla veneellä tuo nousi 5 -solmuun ja ero oli huomattava käytännössä. siis minkälaisia päivämatkoja saattoi tehdä - aloittelijalle riittää lähisaaret mutta sitten joskus tekee mieli etäämmälle - no sitten voi vaihtaa venettä - totta sekin!
Hyvää onnea veneenhakuun, sitä !!tarvitaan!!
Gasti kannattaa opettaa ajamaan pinnassa/ruorissa.
Perusteena se, että todnäk sinä kipparina tunnet paattisi ominaisuudet parhaiten tai haluat kokeilla eri trimmejä jne. Välillä voit toki olla pinnassa kokeilemassa painetta, hanurissa oleva näkyy myös pinnan asennossa. Samoin reivaus kannattaa tehdä itse, esim. Helmisen tms. ohjatessa ja tarvittaessa koneen avustaessa.
Mastolla olevat fallitkin alkavat tuntua järkeviltä siinä vaiheessa, kun huomaa veneen olevan riittävän rauhallinen oikeinsäädetyn gastin, pinnapilotin tai tuuliperäsimen sekä veneen rakenteen ansiosta.
Samassa kokoluokassa olevien veneitten nopeuserot ovat lähinnä miehistöstä riippuvaisia, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, perustelematta sitä sen enempää.
Curt Gelin (300 segelbåtar i test) arvostelee rankasti Vegan ominaisuuksia isossa myötäaallokossa. Sinänsä erikoista kun veneellä on reissattu valtameriä ja käyty Etelämantereellakin. Nämä meriitit antavat päinvastaista mielikuvaa avomerikelpoisuudesta. Mutta ilmeisesti kyse on juuri samasta asiasta kuin mitä kirjoitit:
"- avotuulilla isossa myötä-aallokossa todella raskas peli, pinnamies saa olla tarkkana ja pinnaa joutuu myös käyttämään rankalla kädellä - KAMALA ajettava kovemmassa kelissä EN todellakaan suosittele avomerelle pitkä köli ohjaa venettä - ei peräsin - no purjeiden reilu reivaus auttaa."
Vegalla en ole purjehtinut avomerilenssillä enkä juuri muutenkaan, mutta kokemusta itselläni on sitä enemmän muutamista muista veneistä. Siksi kommentoin. Pitkillä legeillä (pallonkierrossa pisimmät legit ovat nimenomaan lenssiä) tuskin monikaan ohjailee käsin. Oleellisinta onkin että tuuliperäsin pystyy huolehtimaan ohjauksesta - tämän kokoluokan veneissä valtamerireissut ajetaan pääsääntöisesti tuuliperäsimellä. Sähköinen autopilotti on yleensä käytössä vain koneajossa.
Itse pidän pitkäkölistä venettä isoille vesille erinomaisena: suuntavakavuus, rakenteen vahvuus, kyky pysyä rauhallisesti piissä. Haittana on tietysti ahtaiden satamien manööverit, varsinkin peruuttamisen vaikeus. Kaikkeen kuitenkin oppii, myös purjeiden trimmaukseen niin että paatti on lensillä tasapainoinen ohjauksen suhteen.
Ehkä Vegassa, jota heikosti tunnen, sittenkin on hyviä positiivisia ominaisuuksia halvan hinnan lisäksi. Siihen viittaa käytännössä toteutuneet kaukopurjehdukset, kuten Wiki jo totesi.
http://www.dromresan.com/bat/vega27.shtml
Joo - tuo on heikko paikka jota omassanikin olivat edelliset joutuneet korjaamaan.
Masto trimmataan niin, että keulapiikin/toiletin ovi vielä toimii..
Ei hyvä mutta halvalla ei voi odottaakaan saavansa parasta!
Itse olenkin tuosta kokemuksesta viisastuneena pysytellyt kölillä, ei kannella, seisovissa mastoissa - ovat sitäpaitsi paljon helpompia rikattavia ..kunhan tolpan saa kauluksesta sisään niin loppu sujuu helposti.
Vega on oman aikansa Bavaria - en suosittele lähtemään 40v veneellä (tässä tarkoitan vain ja nimenomaan Vegaa) enää Karibialle.
Muistutan myös purjehdusominaisuuksista että kaikenlaisilla ammeilla kaikenlaiset ihmiset menevät kaikenlaisiin paikkoihin - se todistaa vain kaikenlaisten ihmisten kaikenlaista hyväuskoisuutta ja/tai kaikenlaista urheilumieltä ..ei todellakaan aina järkevyyttä asiaan kuin asiaan.
Ikkunat (omassani eivät vuotaneet jos sitä haet?!)ovat pinta-alaltaan liian suuret (ne isot siis!)valmeriolosuhteisiin - Norjalaiset jotka menivät Vegallaan etelänapamantereelle peittivät ikkunat vanerilevyin ..ja SE Vega muuten upposi määränpäässä... syytä en tiedä, en muista että Segling(??) -lehden tarinassa olisi sitä mainittu.
Ja edelleen - nämä ovat vain omia kommenttejani / kokemuksia aiheesta toivottavasti kiihkottomasti ja neutraalisti ilmaistuina.
ja paatti nyt myytävänä. Oli varmaan aika ahdasta viidelle aikuiselle.
http://www.runtjorden.com/
saat kyselemällä osoitteesta
http://groups.msn.com/SuomenAlbinpurjehtijat
itse en ole purjehtinut Vegalla vaan pikkusiskolla, joka joiltain ominaisuuksiltaan vastaa Vegaa.
Jokaisessa veneessä on hyvät ja huonot puolensa - itse pitäsin Vegaa ennemminkin alirikattuna ja kohtuullisen alkujäykkänäkin, jos purjeet ovat yhtään kuosissaan. Joka tapauksessa venettä pitäisi pyrkiä purjehtimaan alle 25 asteen kallistuksilla. Rakenteellisiin ongelmiin on runsaasti hyviä ratkaisuja 3500 valmistetun veneen käyttäjien kokemuksista koottuna.
Itsestään selvää on, että kumilistakiinnitetyt ikkunat eivät ole paras mahdollinen ratkaisu valtameriolosuhteisiin - siksi niitä on vaihdettu pallonkiertoveneisiin.
Hei!
Koitetaas vastailla alkuperäiseen kysymykseen ja oikoa noita joitain väitteitä.
"minkälainen vene albin vega on purjehtia?onko alku vai loppujäykkä?"
Vega on mielestäni helppo purjehtia. Se ei ole kaikkein nopein vene, muttei niitä hitaimpiakaan kokoluokassaan. Nousukulma on ihan kohtuullinen, Hieman useamman luovin joutuu ottamaan kuin uudemmilla.
Luovii pelkällä keulapurjeellakin. Ei kallistele mitenkään erityisen helposti ja reivikynnyskin kohtuullisen korkea. Alirikattu. Vegan saa kyllä kyljelleenkin, vaikkei kaatumaan. Hollannin sivuilla on videota kun vegat näyttävät miten mennään vinossa. On joku kuulemma seissyt mantookillakin saappaat vedessä oikein kovassa tuulenpuuskassa. Sisään ei silti mennyt vettä kuin hieman istuinkaukalon luukkujen välistä. Normaalikallistus on siinä 10-20 astetta.
köli:
Ainoa köliongelma mistä olen kuullut on tuo entisen vegan omistajan köli. Siinä edellinen omistaja oli käynyt kunnolla kivellä ja korjaukset tehty niin huonosti, että kölirakenteisiin oli päässyt jatkuvasti vettä. . mm. Don Casey kirjassaan
Complete Illustrated Sailboat Maintenance Manual (Hyvä kirja muuten)
pitää noita runkoon sisällä laminoituja kölejä vaivattomampana ja turvallisimpina, kuin erillistä kölipulteilla roikkuvaa köliä.
Curt Gelin, myötätuuli:
Ruotsalaisetkin ihmettelevät useita Gelinin juttuja ja jopa veneiden tiedot ovat pielessä hänen jutuissaan. Ainakin Vegan kohdalta. Onkohan koko ukko Vegaa testannutkaan oikeasti.
ja lainaus bluemomentin Vega katsauksesta:
A Vega called Little My III crossed the Atlantic from the Cape Verde Islands to Barbados in 14 days, 16 hours. Richard Henderson, commenting on the trip in his book Singlehanded Sailing (International Marine), says: “She reportedly surfed in the trade winds at speeds up to 13 knots, yet was dry, comfortable, and easily managed. Her excellent downwind behavior might be attributed to her well-balanced hull with flattish run, modest displacement, and moderately long full keel.”
Omia kokemuksia tältä vuodelta. Myötätuulessa Airistoa pohjoiseen huippu 7.5 solmua pelkällä keulapurjeella ja vauhti muuten 5.5:sta kuuteen solmuun. Isolla myötäisessä koko Ströömi yli viiden solmun vauhdilla ja Jungfruskäristä Korppooseen pelkällä keulapurjeella yli viiden solmun vauhtia.
Ja täysillä purjeilla samoja vauhteja. Myötäaallokko ei ole kaikkein mukavinta, mutta en kokenut sitä missään mitenkään rasittavaksi tai vaikeaksi.
Keskinopeudeksi täytyy silti laskea 4.5 solmua.
"Norjalaiset jotka menivät Vegallaan etelänapamantereelle peittivät ikkunat vanerilevyin ..ja SE Vega muuten upposi määränpäässä... syytä en tiedä"
Vain yksi norjalainen, Jarle Andhøy,(silloin 19v) purjehti yksin eteläamerikkaan ja otti sieltä miehistökseen David Mercyn ja jonkun argentiinalaisen, joka pelkäsi koko ajan ja jäikin pois muistaakseni johonkin laivaan.
Berserkki kävi Etelänapamantereella ja myöhemmin ollessaan ankkurissa jossain Argentiinan? satamassa sai vuodon ja upposi, jonkun kontin törmätessä siihen. Seuraava Venekin oli Vega ja sillä mentiin Arktiselle yms. Nyt heillä on 48 jalkainen teräsvene.
Vegassa on isot salongin ikkunat ja kuten muissakin Valtamerialuksissa, ikkunoihin on syytä asentaa myskylevyt suojaamaan niitä. Ihan yleinen varuste. Kumilistoja on vaihdeltu alumiinilistoihin ihan ulkonäkösyistäkin.
Mastontuenta:
Monet ovat tukeneet ja monet aikovat tukea mastopalkkia. Jotkut ovat kiristelleen vantteja liikaa ja saaneet aikaan hiushalkemia, toisissa sellaisia ei ole. Vegassa ei ovien aukeamisella ole mitään tekemistä tämän kanssa. Ohjeita löytyy mm. Suomen Albinpurjehtijoiden sivuilta, jos tuennan haluaa liki nelikymppiseen ehjään veneeseen varmuuden vuoksi tehdä.
Englantilaiset purjehduslehdet valitsivat Vegan vuosisadan sadan parhaan joukkoon:
"Top 100 Valintamme vuosisadan 1906 -2006 parhaista veneistä
Huolimatta erilaisuuksistaan, Vega 27 on yksi vähän tunnetuista aarteista 1900-luvun viimeiseltä neljännekseltä. Vegalla oli-tai oikeastaan on vieläkin äärettömän lujarakenteinen, ja on todistanut avomerikelpoisuutensa lukemattomilla valtamerimatkoillaan. Kuitenkaan Vega ei ole koskaan saavuttanut "tähden" asemaan aikalaistensa joukossa, huolimatta siitä, että on usein ollut suorituskykyisempi kuin ne. Ehkä Vegan käytännölliset, ennenkuin kauniit linjat ovat saattaneet Vegan Tuhkimon roolin. Mutta älä erehdy: tämä on tosi vene kunnon ominaisuuksilla ja saattaa oikeasti olla tosi hyvä valinta niille purjehtijoille joiden katse kääntyilee aina kohti horisonttia.
Kaikkien aikojen parhaiten myynyt cruiseriraaseri - Miellyttävä tasapainoisuus suorituskyvyn, käsiteltävyyden ja mukavan sisustan kesken. "
Yksi ruotsalaisporukka on palannut reissultaan pallon ympäri ja toinen on lähdössä Karibialle ja ainakin yksi Vega 'Rebellion' on kiertämässä palloa. Eli pallonkiertoja lienee Vegalla ainakin kuutisen kappaletta ja Atlantin ylityksiä useamman kymmentä. Hulluja riittää ;)
Varustelua ja vahvistuksia tehdään aina ennen valtamerten ylityksiä, Vegalle siitä löytyy hyviä ohjeita.
Lisää voi kysellä sivuilla: http://groups.msn.com/SuomenAlbinpurjehtijat
sieltä löytyy paljon Vega-linkkejä ja tietoa.
T:Kauko J
Moi!
myös Vegat s/y Hunk ja s/y Maja ovat kiertämässä maapalloa.
Alkuperäinen kysyjä ei kuitenkaan varmaan ole heti lähtemässä valtamerille, meidän vesillä sillä pärjäilee ilman sen kummempaa...
Kuten entinen omistajakin totesi Vegassa on paljon hyviä puolia, ja huonot puoletkin olivat sellaisia mistä pienellä harjoittelulla ja kokemuksen tuomalla taidolla selviää. Köliongelma vei varmaan maun koko Vegailusta.
Kaikissa vanhoissa veneissä on omat ongelmansa. Vanhat purjeet, väsynyt kone, riki, kulumia ja kulahteneisuutta. Kaiken pystyy ehjäämään tai korvaamaan uudella. Vegassa on taatusti paljon venettä pienellä rahalla.
T:kauko J
ne kiinnostavat enemmän kuin aiheesta kauas syrjähtäneet kommentit.
Ettei Kauko J nyt vaan hiukan liioitellut purjehduksistaan ? olen monesti nähnyt tämän Kauko J:n airistolla ja yleensä vanha kone siellä persuksissa pörisee. Eli ne on vain ne kovat myötätuulet kun Vega kulkee ja niitä kun on aika harvakseltaan. Kauko J älä turhaan anna Vegan ostajalle toivoa hyvistä purjehdus ominaisuuksista kun itsekkin tykkäät koneella paukutella menemään ;-)
- Raision Rantarosvo