Mulla on sellanen juttu joka liittyy bestikseen. Mä aloitan vaikka mun tarinani ihan alusta. No, ekaks mä ja mun bestin oltiin kolmannella joka päivä kahdestaan. Sitten neljännellä aika lähellä kesälomaa yks muu tyyppi alkoi olemaan mun ja mun bestiksen kaa (Niin on kyl nytkin), koska sen kaveri tai siis vanha bestis alkoi olemaan yhen toisen ällön tyypin kaa. Ihan aluks me voitiin olla sen kaa jne. Mut sit se alkoi pikkuhiljaa ärsyttää.
No nyt olen viidennellä ja se kaveri joka änkee aina mun ja mun bestiksen seuraa, on vieläkin meijän kaa. Mä oon hirveesti miettinyt sitä että se kaveri yrittää viedä mun bestistäni multa. Ja jos mä kysyn mun bestikseltäni voiko se olla, niin mukamas kysyn aina väärään aikaan. Eilen kysyin siltä ja se sano et sen pitää harjoitella Saksan kokeeseen ja sit se menee ehkä Jumboon sit kun sen äiti tulee töistä. Hmm, sen äiti tuli vasta 7 jälkeen töistä. Niin se mun kaveri sanoi. Se mun bestis siis on todella harvoin mun kaa koulun jälkeen ja hädin tuskin viikonloppuisin. Eli, mä en nää sitä muualla kun koulussa. Tänään se sit näköjään olis voinnut olla jonkun kaa, ja se heti kysyi siltä toiselta kaverilta että voiko SE olla sen kaa. Sit kun mä kysyn se aina on silleen: "Täytyy nyt kattoo jaksanks mä tulla teille" Sit se on tänään sillä mun toisella kaverilla. ja se jaksaa sinne mennä ihan hyvin ja se toinen kaveri vielä asuu jotain 200 metrin päässä mua!! AI NIIN JOO! Unohdin kertoa siitä että sit kun ollaan koulussa kolmisteen se vaan juttelee sille toiselle ja kun se pahoitti sen mieltä pyys heti anteeks. Sit kun se pahoitti mun mielen se ei ees vilkassu mua. Ja sitten vielä yks homma. kun sillä toisella kaverilla oli jalka murtunut, mun bestis auttoi sitä niinku ovissa ja silleen. Mut sit kun mulla oli jalka kipee niin se ei tehnyt mittän ja mä vaan jouduin kompuroimaan siellä jossain rappusissa.
Eiks ookki sairasta? Ottakaa kantaa ja kertokaa kandeeko mun enään edes olla sen kaa, vaiko olla sitten mun bestiksen kaa silleen kun mitään ei ois ees tapahtunukkaa... PLEASE!!!!
No nyt olen viidennellä ja se kaveri joka änkee aina mun ja mun bestiksen seuraa, on vieläkin meijän kaa. Mä oon hirveesti miettinyt sitä että se kaveri yrittää viedä mun bestistäni multa. Ja jos mä kysyn mun bestikseltäni voiko se olla, niin mukamas kysyn aina väärään aikaan. Eilen kysyin siltä ja se sano et sen pitää harjoitella Saksan kokeeseen ja sit se menee ehkä Jumboon sit kun sen äiti tulee töistä. Hmm, sen äiti tuli vasta 7 jälkeen töistä. Niin se mun kaveri sanoi. Se mun bestis siis on todella harvoin mun kaa koulun jälkeen ja hädin tuskin viikonloppuisin. Eli, mä en nää sitä muualla kun koulussa. Tänään se sit näköjään olis voinnut olla jonkun kaa, ja se heti kysyi siltä toiselta kaverilta että voiko SE olla sen kaa. Sit kun mä kysyn se aina on silleen: "Täytyy nyt kattoo jaksanks mä tulla teille" Sit se on tänään sillä mun toisella kaverilla. ja se jaksaa sinne mennä ihan hyvin ja se toinen kaveri vielä asuu jotain 200 metrin päässä mua!! AI NIIN JOO! Unohdin kertoa siitä että sit kun ollaan koulussa kolmisteen se vaan juttelee sille toiselle ja kun se pahoitti sen mieltä pyys heti anteeks. Sit kun se pahoitti mun mielen se ei ees vilkassu mua. Ja sitten vielä yks homma. kun sillä toisella kaverilla oli jalka murtunut, mun bestis auttoi sitä niinku ovissa ja silleen. Mut sit kun mulla oli jalka kipee niin se ei tehnyt mittän ja mä vaan jouduin kompuroimaan siellä jossain rappusissa.
Eiks ookki sairasta? Ottakaa kantaa ja kertokaa kandeeko mun enään edes olla sen kaa, vaiko olla sitten mun bestiksen kaa silleen kun mitään ei ois ees tapahtunukkaa... PLEASE!!!!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Samaa olen kokenut, tosin yläasteella, nyt oon lukion ekalla. Yks kaveri vei mun bestikseni, ja viettää nykyäänkin todella paljon aikaa sen kans. Mä en kestä enää niitä ja haluun aina olla mahdollisimman kaukana niistä. Onneks oon saanu sit taas lukiost sen verran uusii ystävii et enää ei ainkaan niin paljon harmita se "bestiksenvieminen" ku yläasteella... Me ollaan tunnettu mun bestixen kans ekalt luokalt lähtien ja sit yläasteen seiskal joku juoruämmä tulee ja vie sen mukanaan.. En ois bestiksestänikään uskonu et se ois sille linjal lähteny. Nyt NE on sit bestiksii..
Mulla on kans sellanen juttu...Ollaa oltu bestiksiä koko ala-asteen.No,kuudennella meillä oli leirikoulu.Me vähä erkaannuttii ja se mun kolmas "kaveri" on nyt nykyään sen kanssa.Mua ei kiinnosta pätkääkään mitä se musta ajattelee...Oon ruvennu olla mun vanhan koulukaverin kanssa...No,ylä-aste odottaa.Katotaan nytte ollaanko enää kamuja...Mutta sulle ¤Raukkis¤:Sano sille suorat sanat.Kysy haluaako se enää olla sun kanssa?!Hubaa kesää toivottaen:*grazy
Kiitos avusta *grazy!!! Tosin, mä olin tänään mun bestikseni kanssa leffassa...se vaan pyysi, koska se toinen kaveri ei jaksanut lähtee sen kanssa kaupungille. Mut mitä mä sanon sille kun sanoit: "Sano sille suorat sanat"? Tosta sun tarinasta tuli mieleen nyt viidennen luokan leirikoulu. Siellä me kaikki kolme oltiin yhessä ja kun oli pakko olla ulkona, meillä ei ollut mitään tekemistä, YKS KAKS! Se mun bestis ja se toinen kaveri lähti juoksee jonnekkin huitsin hiideliin. Sitten jouduin olemaan yksin. Kun sai lähtee sisälle. Kaikki lähti ja minä jäin vaan istumaan siihen portaille. Sitten ope tuli ja kysyi mikä minulla oli. Aloin itkemään ja sanoin että bestikseni ja toinen kaveri ei enään näköjään halua olla mun kanssa kun ne vaan lähti juosten pois. Sitten ope kutsui ne eteiseen ja ne sano että ne haluaa olla mun kanssa. Ja sen pituinen se! Mutta nyt taas koulussa sen mielestä on jotenkin hauskaa kun aloin itkee. Se vaan sanoo siitä yhtäkkiä ja alkaa nauraa. Arvaa onks kivaa? No jaa...Taas tuli tälläinen STOORY tästä jutzkasta...HULLUNHAUSKAA KESÄÄ SULLE *grazy!!!
Bestis ja koirat kiittää, bestis - siitä riittää, makoisaa koiranmakkaraa... laa laa laa...
Näitä ihmisiä kyllä riittää. Mulla on ollut samanlainen tilanne usein. Neljänneltä asti oltiin kavereita mut siinä on tullu ehkä noin 10 kertaa sama juttu vastaan: se löytää jonkun "mielenkiintosemman" kaverin, eli sellasen josta se hyötyy jollain tavalla, kuten esim. että tää toinen kaveri tuntee paljon poikia. Tollaset on ollut hyviä syitä mun hylkäämiseen. Sit ku ne kaverit on hylännyt sen ni se taas palaa mun luo. Aikansa kutakin. En mie enää oo jaksanu katella sen perään.. oon löytänyt uusia ihania ystäviä, kylläkin vastakkaista sukupuolta, mutta nämä eivät ainankaan tule mua pettämään. Zemiä sulle ja annan neuvon että jos se ei ymmärrä kuin arvokas ystävä olet etsi joku sellanen joka ymmärtää!
Kiitoksia kaikille jotka ovat ottaneet kantaa. Mutta mulla ob yksi brobleema. Mä en tiiä mitä mä sanoisin sille mun bestikselleni, kun en vaan jaksa olla sen kanssa. Ja jos en ole sen kanssa, mulla ei ole ketään kaveria koulussa. Tänäkin keväänä oon ollu sen kaa vain ja ainoastaan 2 kertaa koulun jälkeen!! AJATTELE 2!!!! Se toinen tulee olemaan PERJANTAI. No mutta, ottakaa kantaa ja sanokaa miten mä sen sanoisin sille että se ei pettyis. Ollaan nimittäin oltu 2 kertaa laivalla yhessä...
Kysy siltä, että kuka sen bestis on. Sitten vaan ....hommailet kaiken...
Oon jo kysyny ja se vastas näin: "Riippuu vähän kuka on sun bestis" et silleen...
ei ei ei, kyllä sä löydät jonkun kivemman kaverin. koulut alkaa, niin on taas uusia kavereita tiedossa. anna näiden sun "parhaiden ystävien" (!!!) olla ihan omissa oloissaan. keksit kesäks rattosaa tekemistä, ulkona siis, auttelet sun perhettä, sukuloit, parin vuoden päästä et kerkiä sukulaisia nähdä, kun on kundit ja ehkä jopa pentuja.. rauhassa vaan oot, reipas saa aina uusia kavereita, kotiin ei saa jäädä odottamaan.
moikka!!!
mulla kävi ihan samalla tavalla, kun tultiin yläasteelle, mun entinen bestis alko olee yhtäkkii vaan yhen sellasen toisen tyypin kaa.. no, sit mä yritin pysyy mukana, no ei siit tietenkään mitään tullu...löysinkin meidän uudelta luokalta sitten uuden hänen tilalleen ja sitten meil oli molemmil uus bestis... sitten seiskan lopussa musta ja siitä sen bestiksestä tuli bestiksiä ja oli sen vuoro jäädä yksin...ja me kolme, mä ja mun uus ja vanha bestis oltiin hyvii kamui... mun ei ollu tarkotus kostaa, eikä se kosto ollukkaa, mut niin ne asiat meni... nykysin me ollaan ihan hyvissä puheväleissä ja sillä on uus bestis just se joka oli mun bestis seiskalla.. ja me ollaan tosi hyvii kamui sen mun seiska bestiksen kaa ja nyt sit me ollaan bestiksii vieläki sen mun uuden bestiksen kaa...
nyt kun me mennään ysille, ni mulla on paljon kavereita, mut silti se mun seiskan bestis ja se silloinen uus bestis ollaan tois hyvis väleis... mut se mun ala- asteen bestis sen kaa mä voin puhuu, mut me riidellään aika paljon...
nyt mulla ei oo enää bestistä.. oikeestaan mulla on vaan paljon hyvii kavereita ja kaikki menee loistavasti...
tää vaikuttaa aika sekavalta, mut sitä se myös on...
mä neuvoisisin sua sillee, et sun kannattais vaan jättää ne rauhaan ja ettii ittelles uus kaveri.. vaikka se ei vielä bestis oliskaan, tai vaikka se ei ois bestis ikinä, mut silti...
älä jää nyhjöttää kotiin tai minnekkään, ku sil taval siit ei tuu mitään...
mul on nytki niin paljon kavereita, ku en oo sen mun ala-asteen bestiksen kaa enää, et en tarttis enempää, mut ystävii ei oo koskaan liikaa...
se mun a-a bestis oli niin hissukka ja rauhallinen ja se ei koskaan ollu missään, ni en mäkään sit ollu.. nyt ku mul on uusii kamui ni mä oon saanu jätkistki kamui ja enemmänki...se ei oo tärkeintä, mut mä yritän vaan sanoo, et älä jää kiinni siihen, ku sä et koskaan olla varma et miten käy, vaix silloin ku meet yläasteelle tai jotain..=(
toivottavast autto ees vähä...
Arvatkaa mitä? Mä lähetin eilen viestin jossa kerroin että kandeeko meijän enää olla bestiksii kun se vaan on sen toisen kaverin kanssa jne.. Sit se lähetti takaisin: " Mä kyllä haluaisin olla sun bestis. Mulla ei oo ollu koskaan ketään muuta sun kaltaistas ystävää kuin sua." Sit se vielä kysy että ollaanko vielä bestiksii. Vastasin että: "ollaan, mutta se ärsyttää kun se toinen kaveri änkee meijän seuraan. Sit se lähetti näin: "eise änkee jos me ei anneta sen änkee! ;)
JEE!!! ME OLLAAN TAAAAAAAAAAAAAAAS BESTIKSII JA IHAN KAKSISTAAN! ;)