Usko vastaan mielisairaus

Mielenkiintoni heräsi ja saattaisin haluta keskustella. Sinä voit olla hyvin lähellä JOTAIN, en osaa varmaksi sanoa mitä, mutta sinun on oltava ehdottoman nöyrä ja tutkiskeltava sydäntäsi ja kysyttävä Jumalalta, tahtooko hän sanoa sinulle jotakin. Minä haluan lähettää sinulle oikein lämpimiä ajatuksia. Ole siunattu, kuka ikinä oletkin!

on usko. Ihminen on uskovaisena eläväinen.

Mutta näitä kahta asiaa ei kannata yrittää kytkeä yhteen, kuin kompensoimaan toisensa; täsä tapauksessa "korvata mielen sairaus uskolla". Ei se onnistu, eikä sen kuulu niin ollakaan. Ei tähän maapallolla elämiseen ihmisten lailla voi tuoda uskoa ja hengellisyyttä tätä matkaamme ohittaaksemme kolhuineen päivineen. - Siis minunkin kokemuksen mukaan elävä usko auttaa hurjan ja kauhean paljon psyykkisen häiriön kantamisessa eli siis suomeksi sanottuna sairaana olemisessa. Se myös voi tosi paljon auttaa parantumisprosessissa, joka vain on semmoisessa vaivassa, että parantuminenkin mahdollista. Usko on valtava apu. Mutta älä nyt ihmeessä "yritä" liikaa semmoista, mikä on vain Herran. Siis lepää Hänen läsnäolossaan ja Henkesnä työn alla, mutta älä kurkottele pelkästään ihmisvoimin asioita... joista et voi tietää miten niiden tulee olla eli miten ne menevät. Kyllä Herra kaiken hallitsee, olimme terveitä tai sairaita tai jotain siltä väliltä. Elä hengellistä elämääsi ilolla, mutta pyri kaikin tavoin myös huolehtimaan terveydentilastasi käyttäen apunasi myös lääketiedettä, jooooko.

ole olemassa mielisairautta. Koko psykiatria on uskonto joka on liian monet johtanut harhaan ja tuhoon! Raamattu voikin olla terveellisempää luettavaa kuin Freudin oppikirjat.

Lue raamattua, mutta älä ala etsiä merkityksiä sen kautta tai avulla. Puhdas usko on sellaista että uskoo, toivoo ja rakastaa "lapsenomaisesti". Pää sekoaa jos alatkin nähdä ajan merkkejä, merkityksiä tai luulet voivasi selvittää uskon ihmeitä tai kuvittelet olevasi joku valittu joka ymmärtää asiat paremmin.
Tuo "en suostu myöntämään sairautta" kalskahtaa pahasti korvaan, pitääkö joku sinua sairaana uskosi takia, tai pidätkö mahdollisesti sairaana itse? Tällöin jutussa on jo todennäköisesti mukana tuota merkityksen metsästystä uskosta, joka ei lupaa hyvää. Kun merkityksiä etsii tosissaa, niitä myös alkaa löytämään. Ja kun niitä löytää on jo psykoosissa.
Uskontojen historia on pitkälti yhteneväinen psykoosin historian kanssa. Muista tämä ja ole uskossasi varovainen, elä siinä, mutta älä lähde selvittämään sitä.

siitä vasta sekoaa. Maallikon mielipide ja sivustaseuraajana todettu.

Kukaan ei pakota sua luopumaan Raamatusta tai uskosta. Ole rauhassa, älä pelkää.

Muista, että vaikka myöntäisit sairautesi, voisit säilyttää uskosi. Ei uskon ja mielisairaus ole toisiaan poissulkevia. Sairaanakin voi lukea Raamattua, kukaan ei ota sitä pois. Itse olen ollut sairas enkä itse tajunnut sairautta. Kun vähitellen myönsin olevani sairas, usko ei kadonnutkaan mihinkään.
Älä pelkää, ei kukaan tahdo viedä uskoasi.

Miksi et voi tehdä molempia, uskoa Jumalaan ja myöntää sairautta? Jos siis olet sairas.

Älä lue ihan loppuun sillä siellä lopussa on juuri Ilmestyskirja petoineen ja maailmanloppuineen ja niillä nyt ei ole mitään tekemistä perussanoman kanssa. Ne ovat kauhuelokuvan aineksina hyviä mutta muuhun niistä ei ole. Raamattu on vain kirja, elämää suurempi se ei ole. Milloin lie kirjoitettu.

Vaikka tuo perussanomakin tuntuu arveluttavalta, ehkä joku oppii jotakin oikein...kuka tietää...miltä tuntuu siltä tuntuu.

Tosin asenteesi on juuri niin oikea, että etköhän itsekin tiedä mikä on parasta. Jos piruja tulee vastaan niin lyö minunkin puolesta.

Yleensä puhutaan mielenterveydestä eikä mielisairauksista. Mielen dignosointi kun ei ole mielekästä edes ajatusten lukijalle.

Oman sairautensa myöntäminen ei ole mitenkään ristiriidassa uskon kanssa! Päinvastoin, Jeesus on tie, totuus ja elämä. Hän siis toivoo, että sinäkin pysyt totuudessa kaikilla elämäsi alueilla. Siis myönnät sairautesi, silloin kun olet sitä. Minä itse olen rukoillut psykoosieni keskellä, että Jeesus itse olisi minun todellisuudentajuni, kun itselläni ei sitä ole. Hän onkin sitä ollut ja paljastanut yksi kerrallaan omat harhani minulle, kun olen ollut kipeä. Hän pystyy tekemään saman sinullekin! Jeesus Kristus on minua parantanut ja hän voi sinuakin parantaa!

Raamatun lukua ei tarvitse pelätä psykoottisenakaan, sillä Jumalan Pyhä Henki avaa sitä sinulle ja Hänen Sanansa äärellä saat kokea sen virvoittavaa vaikutusta! Tätä eivät ymmärrä ihmiset, jotka peloittelevat raamatun luvusta. Kyllä se pitää paikkansa, että kun on psykoosissa, niin sitten on psykoosissa tekee mitä hyvänsä, lukee sitten vaikka raamattua mutta sairaus on sinun ruumiissasi, kun taas Pyhä Henki on sinussa eli sinä olet Jeesuksessa Kristuksessa mikäli sinä olet uskossa! Sinussa itse Jumala Pyhän Hengen välityksellä ja Häntä ei sairaus pääse manipuloimaan mitenkään. Minulle raamatunluku hetket ovat olleet lepoa Hänen Pyhässä Hengessään ja yliluonnollisessa voimassa siitäkin huolimatta, että pahimpana aikana luulin saavani viestejä raamatustakin (sitä samaa luulin niin televisiosta, radiosta, lehdistä, kirjoista...olisiko kaikki elämä pitänyt lopettaa? Tuijottaa vaan katon laipioon?). Jumala on ollut niissä hetkissä erityisen lähellä minua, niinkuin Hän sanassaan sanookin:

Psalmi 34:18 "Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli."

Jumalan läsnäolo on parasta mitä on ja siinä saa levätä vippaa päässä miten miten kympillä hyvänsä ja se tuo toivoa, antaa voimaa, lataa, tuo turvan ja tietää, että kaikki on hyvin vaikka asiat olisi mitenkäpäin hyvänsä. Mistään muualta et tuota tule saamaan. Tätä eivät ymmärrä ihmiset, jotka eivät itse ole uskossa. Olet siis matkalla Taivaan kotiin meni tämä elämä miten hyvänsä, sitä autuutta odotellessa, Jumala pitää kyllä huolta sinusta tämänkin maailman keskellä. Minä olen saanut kokea rukouksen voiman ihan käytännön tasolla elämässäni. Ilman Jeesusta ja Hänen apuaan en olisi nyt tässä edes hengissä, enkä olisi näin pitkälle parantunut kuin olen! Kiitos ja kunnia yksin hänelle!

Minut ainakin Jumala johdatti ulos lääkkeistä, joten on vaikea uskoa, että sama Jumala niitä toisille uskovaisilleen suosittelisi! Mun kohdalla Jumala ei ole käyttänyt tätä hoitosysteemiä mun parantamiseksi ja päinvastoin kaikesta mitä he tekivät tuli mulle vain lisää vahinkoa. Ainut hyvä on eläke mitä sieltä sain. Ja se oli rukousvastaus siinä elämäntilanteessa vaikka rukoilinkin parantumista siihen hetkeen, että olisin voinut olla työelämässä ja oli siis erillainen kuin mitä halusin. Nyt jälkikäteen tiedän, että näitä asioita ei olisi pystynyt käymään läpi ja samalla tekemään työtä. Ja tiedän myös sen, että jos en olisi saanut eläkettä, en olisi selvinnyt elämästäni mitenkään vaan olisin kuollut väsymyksen aiheuttamaan sydänkohtaukseen. En olisi jaksanut mitenkään. Herran johdatus on ollut mun turvani! Luota siihen silloinkin, kun se tuntuu erillaiselta kuin mitä itse olet ajatellut. Hän tietää parhaiten! Pitkä on ollut parantumisen tie, se on kestänyt todella monta pitkää vuotta mutta sen minkä Jumala tekee, se myös kestää! Ja tämäkin on rukousvastaus, parantuminen ei vain tullut sillä tavoin mitä ajattelin eikä siihen hetkeen. Nyt jälkikäteen ymmärrän, että mitään nopeaa ihmeparantumista ei voi tulla tällaisiin sairauksiin mitä itse olen sairastanut, tämä on ollut se ainoa tie siihen, nyt kun ymmärrän mistä tässä kaikessa on ollut kysymys.

2.Mooses 15:26 "sillä minä olen Herra, sinun parantajasi".

Jumala ei tarvitse keneltäkään yhtään mitään! Hän tosin voi käyttää muita ihmisiä, lääkkeitä, lääkäreitä, olosuhteita yms. tahtonsa toteuttamiseen mutta ei hän käytä sellaisia asioita, minkä Hän tietää, etteivät ne auta sitä ihmistä. Mulle ainakin Jumala on paljastanut tämän hoitosysteemin mädännäisyyden, etten menisi sinne enään. Hän on selkeästi raamatusta opettanut minulle, kuinka Hänen lapsi ei voi käyttää minkäänlaisia päihteitä, se on syntiä, eli mitään psyykelääkkeitä! Ja sen lisäksi hän on selkeästi sanonut profeetallisen sanan kautta, että psyykelääkkeet ovat minun elämässäni saatana. Ihminen, joka on turta, eikä tunne mitään, ei tunne myöskään synnintuntoa ja siitä ei tahallinen synnintekeminen ole kaukana ja sitä kautta pelastuksen menettäminen. Onneksi minulla oli kristitty lääkäri, joka ei pakottanut minua syömään lääkkeitä, kun perustelin tämän hänelle, että se on minun uskoani vastaan. En ole syönyt sen jälkeen!


Voimia sinulle missä ikinä matkalla kuljetkin! Pidä kiinni uskostasi Jeesukseen Kristukseen on elämäsi minkälainen hyvänsä, se on kallein aarteesi ja sieltä kaikki hyvä sinun elämääsi tulee! Jumala kantaa sinua kaiken ylitse, kun vain pidät uskosi Häneen!