Onkohan kellään ollut sellaista tilannetta, että oikeastaan tietää asioiden olevan hyvin, mutta salaisesti kuitenkin epäilee, että elämä ei mene niinkuin pitäis... Mulla on ihan koko ajan paha mieli, kun teeskentelen kaikille, perheelle, miehelle, kavereille, että nyt on homma kasassa ja hymy huulilla eteenpäin. Ja järjellä ajatellen näin on. Mutta sisältäpäin vanha tuttu epävarmuus nostelee rumaa pientä päätään ja tuntuu, että kaikki hajoaa.
On niin raskasta yrittää keskittyä positiivisuuteen kaiken aikaa, vaikka tietää varmasti, että se on ainoa keino menestyä. Siis olla positiivinen ja pitää hyvät asiat esillä.
Siitä on jo kauan, kun luulin käsitelleeni kaiken paskan ja päässeeni siitä eroon. Johtuukohan se syksystä, että ihan oikeasti haluaisi olla synkkä ja onneton, kun kuitenkin tuntuu siltä. Onko muilla tällaista?
On niin raskasta yrittää keskittyä positiivisuuteen kaiken aikaa, vaikka tietää varmasti, että se on ainoa keino menestyä. Siis olla positiivinen ja pitää hyvät asiat esillä.
Siitä on jo kauan, kun luulin käsitelleeni kaiken paskan ja päässeeni siitä eroon. Johtuukohan se syksystä, että ihan oikeasti haluaisi olla synkkä ja onneton, kun kuitenkin tuntuu siltä. Onko muilla tällaista?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ulkona luonnossa raikkaassa syyssäässä on mukava ulkoilla. Syksyn värit puissa
ovat ihanat. Pimeä tulee aikaisin ja jos on pilvetön taivas voi kävellä
ulkona ja ihailla tähtitaivasta. Muuttolintujen jokasyksyinen vaellus on parhaassa
vauhdissaan. Ulkoilu
juosten tai kävellen tms tuottaa endorfiinia ja luo siten hyvän olon.
Sadesäällä voi kaivautua sohvan syleilyyn ja nauttia hyvän kirjan lukemisesta.
Positiivisuuteen ei kannata keskittyä vaan johonkin tekemiseen. Positiivisuus
syntyy sitten itsekseen hyvän olon myötä.
Jos on kiirettä töissä ja kotihommissa
tahtoo stressinpoikanen iskeä päälle.
Keskittymiskyky vähenee ja mieliala laskee. Silloin täytyy yrittää keksiä sellaista tekemistä joka vie ajatukset mukanaan.
Minulla se on auton ajo (kieli keskellä suuta keskittyen) ja sanaristikon teko kuulakärkikynällä.
Kuulakärkikynä siksi, että sanoihin on pakko keskittyä, kun tekstiä ei voi korjata.
Elikkä halusin sanoa, että suosittelen puuhastelua mieluummin kuin vajoamista synkkiin ajatuksiin.
noin. Minulla on havaittavissa samantyyppistä ailahtelevaisuutta ja olen määritelly tämän asian tunneongelmaksi. Siis minulla on tunneongelmia. Pystyn purkamaan niitä eri tavoin, mutta jos en saa tunteitani esiin, tulen hyvin surulliseksi. Tänäänkin tuli tippa linssiin, kun pelkäsin, että äitini kunto romahtaisi ja mitä sitten, jos hän yhtäkkiä kuolisi. Pelko hävisi, kun soitin hänelle. Viimeksi viikonloppuna purin sitä, kun olin vuoden ihastunut mieheen ja en meinannut millään tavalla päästä hänestä henkisesti eroon. Kyllä pieni harmaansävyisyys kuuluu syksyyn, mutta kannattaa kuitenkin miettiä, jos pohjalla jäytää joku outo fiilis. Jatkuva surullisuus on merkki jostain.
Minä olen lopettanut positiivisuuden esittämisen aikoja sitten. Tietenkin tietty hyväntuulisuus auttaa sosiaalisten suhteiden luomisessa, mutta ei sitä jaksa aina esittää.
Hyvää syksyä sinulle!
Kiitos neuvoista teille molemmille! Mieltä lohduttaa jo se, että maailmassa on tuntemattomia ihmisiä, jotka silti haluavat tsempata.
Tiedän, ettei teeskentely ole hyväksi. Olen vain jo aiheuttanut vakavan masennuksen ja kaikenlaisten töppäyksien myötä läheisilleni niin paljon harmaita hiuksia ja pahaa oloa, etten enää tahtoisi ketään säikäyttää olemalla alamaissa. Tiedän, että ihmiset lähelläni uskovat minun parantuneen ja ovat helpottuneita siitä, että minulla nyt menee hyvin. Siksi purankin tätä mieluummin anonyyminä tänne.
Olen kyllä herkkä ja murehdin liikaa. Se on paha juttu tässä maailmassa, jossa pitäisi koko ajan hymyhuulin markkinoida itseään ja osaamistaan. Ei vain aina jaksaisi.
Nyt paistaa täällä pohjoisessakin aurinko, joten taidan nyt lähteä sinne ulos reippailemaan, jospa se mielikin siitä piristyisi!
aina olla hyvällä mielellä. On paljon mukavampaa, jos voi yhdessä tuumin purkaa huonoja fiiliksiään. Jos kumppani valittaa, voi itsekin valittaa. Jos kumppani puhuu mukavia, voi itsekin puhua mukavia :) Ja vuoron aloitukseen voi myös antaa välillä toiselle.
Huonot tunteet tai ajatukset eivät ole yhtään huonompia kuin hyvätkään. :) Aitous on yl. aina mukavinta ja mielenkiintoisinta.