Partneriehdokkaalla hammasproteesit!

Olen päälle viiskymppinen mies, ja sain juuri yläproteesin lisäksi myös kokoproteesin alas. Siis omia hampaita ei ole vaan siistit muoviset.

Ajattelin kysyä, mitä tykkäisitte seuraavassa esimerkkitapauksessa, jos olisitte se toinen osapuoli, olisitte mahdollisesti chattailleet, kirjoitelleet, sähköposteja, soitelleet ja nyt olisi ensitapaaminen edessä. Kaveri kuitenkin ilmoittaa, ennen tapaamista, että hänellä on hammasproteesit.

Miten suhtautuisitte. 1. Yäk! etkä lähtisi tapaamaan. 2. Suhtautuisit hieman varauksin, mutta menisit kumminkinkin 3. Samapa tuo, jos muuten on hyvä mies/nainen. 4. Olet itse proteesisuu ja sanoisit jippii, nyt ainakin löytyy kaveri, joka ei heti ole tuomitsemassa minun hampaitani ja pitäisit hänestä entistä lujemmin kiinni. 4. Jotain muuta.

Perustelkaa kantanne.
262405
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 26

Vanhimmat

hampailla, omat, tai ostet, kunhan sydän on paikallaan - vaikkapa sekin kirurgin veitsellä paranneltu.

Äänestä

molempien hampaat samaan lasiin ja eikun lakanoiden väliin.

Äänestä

tuli taas kurkittua mitä nuoriso pohtii.

Tämä tekarijuttu on kyllä näin 63v naisen näkövinkkelistä epäolennainen. Tärkeintä suussa on puhtaus ja tekarien istuvuus, että treffit etenevät mukavasti. Turha niistä on etukäteen laulella. Johan nainenkin alkaa miettiä mitä hänessä on sellaista vikaa, josta pitäis etukäteen kertoa. Ei ole hyvä alku.

Sitten 10v kuluttua totuttuasi suuhusi alat jo huolestua olennaisesta asiasta. Nautinko viagraa vai en. Siitäkin voi sitten mieluiten puhua naamatusten naisen kanssa.

Hyvät treffit teille molemmille.

Äänestä

Hyvät puolet: Tekarit helppo pitää puhtaana eikä hengitys haise, jos olisi omat risat. Ja kun kerran hankkii, ei tarvitse ravata hammaslääkärissä.

Huono puoli: Jos kumppanillakin on tekarit, on oltava tarkkana aamulla, ettei ota väärästä vesikupista. Voi tulla sanomista :)))

Äänestä

kalluppiin vastaisin pitkällisen ja perusteellisen harkinnan jälkeen nro 4


pitäisin mukavasta miehestä todennäköisesti entistä lujemmin kiinni

en suinkaan tutki ensimmäiseksi miehen hampaita

ihminenhän on kokonaisuus, hampaineen päivineen

tämä mukava mies on ehkä nuoremman ja hauskemman näköinen uusine hampaineen

taitaapa hänen puheensa pieni suhinakin kuullostaa korvassani yksinomaan seksikkäältä

toivon, että miehellä on näin ensi tapaamisella muuta ajateltavaa kuin hampaansa

ei hänen ole mitään syytä informoida daamilleen hammastilannettaan ennen treffejä, enhän minäkään tee niin

sehän voisi olla se hauska pieni yksityiskohta, joka keventää tunnelmaa ensitapaamisessa ja jota voi muistella yhdessä koko loppuelämän

ennakkoluulot romukoppaan
ja iloisin mielin ensitreffeille

Äänestä
  • Hei!
    Ajattelin, että kirjoitan sille henkilölle, joka vastaa mielestäni mukavimmin viestiini, ikäänkuin henkilökohtaisesti, vaikka avoin kirjehän tämä on, jonka kaikki voivat lukea ja kommentoidakin.

    Sinun viestisi oli mielestäni ylivoimaisesti kivoin. Uskon sinun olevan hyvän ja lämpimän ihmisen. Varmasti tulisimme mainiosti toimeen, edellyttäen tietysti että pidät suurista nallekarhumaisista kilteistä miehistä, joilla on tapana ajella kesäisin ympäri maita ja mantuja moottoripyörällä, johon kyytiin partnerinkin olisi uskallettava sekä hulluna hölkätä metsässä ja talvella hiihtää tuhat kilometriä saadakseen pidetyksi kilonsa kurissa, siinä kuitenkin erityisemmin onnistumatta ja välillä antaen periksi toteamuksella, "mitäpäs kiloista, ruoka on hyvää". Ja taas luovan tauon jälkeen taas samaa rumba jatkuisi.

    Nii-in olisihan se mukavaa yhdessä noita asioita harrastaa, mutta valitettavasti sellainen ei tule toteutumaan. Tämä kun oli vain mielipidekysely ´gallup´, eikä minulla ole tarvetta lähteä treffeille kenenkään kanssa. Jos lähtisin, sitä kutsuttaisiin pettämiseksi, ja ethän sinäkään RosaLiin haluaisi olla semmoisessa mukana? Kerroin tuon edellisen sen vuoksi, että ihmisen elämä on todella muutakin, kuin ne pienet virheet, jotka näkyvät päällepäin, ja joihin monet takertuvat.

    Kuitenkin hampaat tai niiden puuttuminen on monelle ikäisellemme suomalaiselle arka paikka. Ja kertoa niistä toiselle, pelko ettei toinen hyväksy ja jättää, niin kyllä se monen mieltä kaivaa, vaikka todellakin: jos on niin pikkumainen, niin menkööt, ei siitä yhteiselosta mitään kuitenkaan tulisi. Näinhän sitä pitäisi todella ajatella, niinkuin tämän kyselyn vastauksissa monessa on tullut esille. Näilläkin palstoilla nuorempien keskuudessa vakavasti pohdittiin, voiko sellaisen naisen kanssa, joka muuten on fiksu ja upea, edes seurustella, koska hänellä on hammasproteesit. Tämä ällistytti minua niin, että tein sitten tämmöisen kyselyn täällä ikäisteni palstalla.

    Olen nuorena ollut sellaisessa tilanteessa mukana, jossa tyttö ei uskaltanut minulle kertoa proteeseistaan, ja minä tollo kun tulkitsin sen niin, ettei hän minusta välitä. Minulla oli vielä siihen aikaan omat hampaat suussa. Tyttö oli kaunis kuin missi, kauniit helmihampaatkin hänellä oli, jotka kyllä tunnistin proteeseiksi. Silloin 70-luvulla tekohampaat kun eivät olleet niin hyvännäköisiä kuin nykyään. Serkkuni esitteli hänet minulle. Kuitenkin kun tanssimme, ja otin häntä lähelle, hän jäykistyi ja alkoi täristä. Tapasimme vielä toisenkin kerran ja sama juttu. Serkkuni kysyi jälkeenpäin, että miksi en lähemmin halunnut tutustua tyttöön. Sanoin, olisinhan minä muttei hän minusta välittänyt. Serkku sanoi, että takuulla välitti, oli puhunut hänelle siihen malliin.

    Meistä on moneksi. Osalla voi olla niin huono itsetunto, että semmoinen asia kuin hammasproteesin omistaminen saattaa nousta ylivoimaiseksi esteeksi suhteessa toiseen sukupuoleen. Minulla se ei kuitenkaan ole ainakaan mikään suuri kompleksi, ja todennäköisesti en kyselisi kumppanilta hänen suhtautumistaan tekohampaisiin ennen ensitreffejä. Kuitenkin haluan tällä kyselyllä rohkaista niitä, jotka ongelman kanssa painivat, joita uskon olevan Suomen maassa paljon ja osoittaa, että kyllähän ne muut asiat meille useimmalle merkitsevät paljon enemmän kuin tekohampaiden kaltainen pikkuseikka. Inhimillinen lämpö, toisesta välittäminen on kaiken perusta, ja siinä eivät pienet meissä jokaisessa esiintyvät puutteet useimmiten näyttele mitään osaa.

    Niin ja oma vastaukseni olisi myös 4. Kun on huonohampainen, niin kyllä sitä jotenkin haluaisi siinäkin suhteessa olla kaltaistensa seurassa, ja tulisin kyllä omasta proteesilikastani pitämään lujemmin kiinni. Ei hän varmaan ainakaan moralisoisi, että "mitenkäs ne hampaat niin huonoon kuntoon menivät, että tekarit piti laittaa. Olisi pitänyt harjata enemmän ja käydä hammaslääkärissä...."

    Niin, että jos tämä olisi todellinen tilanne, saisit varoa. Alkaisin kinuta sähköposti- ja puhelintietojasi, käynnistäisin moottoripyöräni, huutaisin jippii, ja eipä aikaakaan, kun olisin jo siellä.

    Hyvää jatkoa vaan sinulle.

    Äänestä

  • Kalluppi kirjoitti:

    Hei!
    Ajattelin, että kirjoitan sille henkilölle, joka vastaa mielestäni mukavimmin viestiini, ikäänkuin henkilökohtaisesti, vaikka avoin kirjehän tämä on, jonka kaikki voivat lukea ja kommentoidakin.

    Sinun viestisi oli mielestäni ylivoimaisesti kivoin. Uskon sinun olevan hyvän ja lämpimän ihmisen. Varmasti tulisimme mainiosti toimeen, edellyttäen tietysti että pidät suurista nallekarhumaisista kilteistä miehistä, joilla on tapana ajella kesäisin ympäri maita ja mantuja moottoripyörällä, johon kyytiin partnerinkin olisi uskallettava sekä hulluna hölkätä metsässä ja talvella hiihtää tuhat kilometriä saadakseen pidetyksi kilonsa kurissa, siinä kuitenkin erityisemmin onnistumatta ja välillä antaen periksi toteamuksella, "mitäpäs kiloista, ruoka on hyvää". Ja taas luovan tauon jälkeen taas samaa rumba jatkuisi.

    Nii-in olisihan se mukavaa yhdessä noita asioita harrastaa, mutta valitettavasti sellainen ei tule toteutumaan. Tämä kun oli vain mielipidekysely ´gallup´, eikä minulla ole tarvetta lähteä treffeille kenenkään kanssa. Jos lähtisin, sitä kutsuttaisiin pettämiseksi, ja ethän sinäkään RosaLiin haluaisi olla semmoisessa mukana? Kerroin tuon edellisen sen vuoksi, että ihmisen elämä on todella muutakin, kuin ne pienet virheet, jotka näkyvät päällepäin, ja joihin monet takertuvat.

    Kuitenkin hampaat tai niiden puuttuminen on monelle ikäisellemme suomalaiselle arka paikka. Ja kertoa niistä toiselle, pelko ettei toinen hyväksy ja jättää, niin kyllä se monen mieltä kaivaa, vaikka todellakin: jos on niin pikkumainen, niin menkööt, ei siitä yhteiselosta mitään kuitenkaan tulisi. Näinhän sitä pitäisi todella ajatella, niinkuin tämän kyselyn vastauksissa monessa on tullut esille. Näilläkin palstoilla nuorempien keskuudessa vakavasti pohdittiin, voiko sellaisen naisen kanssa, joka muuten on fiksu ja upea, edes seurustella, koska hänellä on hammasproteesit. Tämä ällistytti minua niin, että tein sitten tämmöisen kyselyn täällä ikäisteni palstalla.

    Olen nuorena ollut sellaisessa tilanteessa mukana, jossa tyttö ei uskaltanut minulle kertoa proteeseistaan, ja minä tollo kun tulkitsin sen niin, ettei hän minusta välitä. Minulla oli vielä siihen aikaan omat hampaat suussa. Tyttö oli kaunis kuin missi, kauniit helmihampaatkin hänellä oli, jotka kyllä tunnistin proteeseiksi. Silloin 70-luvulla tekohampaat kun eivät olleet niin hyvännäköisiä kuin nykyään. Serkkuni esitteli hänet minulle. Kuitenkin kun tanssimme, ja otin häntä lähelle, hän jäykistyi ja alkoi täristä. Tapasimme vielä toisenkin kerran ja sama juttu. Serkkuni kysyi jälkeenpäin, että miksi en lähemmin halunnut tutustua tyttöön. Sanoin, olisinhan minä muttei hän minusta välittänyt. Serkku sanoi, että takuulla välitti, oli puhunut hänelle siihen malliin.

    Meistä on moneksi. Osalla voi olla niin huono itsetunto, että semmoinen asia kuin hammasproteesin omistaminen saattaa nousta ylivoimaiseksi esteeksi suhteessa toiseen sukupuoleen. Minulla se ei kuitenkaan ole ainakaan mikään suuri kompleksi, ja todennäköisesti en kyselisi kumppanilta hänen suhtautumistaan tekohampaisiin ennen ensitreffejä. Kuitenkin haluan tällä kyselyllä rohkaista niitä, jotka ongelman kanssa painivat, joita uskon olevan Suomen maassa paljon ja osoittaa, että kyllähän ne muut asiat meille useimmalle merkitsevät paljon enemmän kuin tekohampaiden kaltainen pikkuseikka. Inhimillinen lämpö, toisesta välittäminen on kaiken perusta, ja siinä eivät pienet meissä jokaisessa esiintyvät puutteet useimmiten näyttele mitään osaa.

    Niin ja oma vastaukseni olisi myös 4. Kun on huonohampainen, niin kyllä sitä jotenkin haluaisi siinäkin suhteessa olla kaltaistensa seurassa, ja tulisin kyllä omasta proteesilikastani pitämään lujemmin kiinni. Ei hän varmaan ainakaan moralisoisi, että "mitenkäs ne hampaat niin huonoon kuntoon menivät, että tekarit piti laittaa. Olisi pitänyt harjata enemmän ja käydä hammaslääkärissä...."

    Niin, että jos tämä olisi todellinen tilanne, saisit varoa. Alkaisin kinuta sähköposti- ja puhelintietojasi, käynnistäisin moottoripyöräni, huutaisin jippii, ja eipä aikaakaan, kun olisin jo siellä.

    Hyvää jatkoa vaan sinulle.

    Hei Kalluppi!

    Kiitos kirjeestäsi.

    Tuhat suuren suurta ja miljoona pienen pientä
    sydänlämpöistä kiitosta kauniista ja koskettavista sanoistasi.

    Vaikka olenkin nyt sanaton, niin kuitenkin haluan sanoa,
    Onnellinen Hän, ken saa moottoripyöräsi kyydissä tai lenkeilläsi olla mukana.

    Kaikkea hyvää Teille molemmille
    RosaLiiin

    Äänestä

  • RosaLiiin kirjoitti:

    Hei Kalluppi!

    Kiitos kirjeestäsi.

    Tuhat suuren suurta ja miljoona pienen pientä
    sydänlämpöistä kiitosta kauniista ja koskettavista sanoistasi.

    Vaikka olenkin nyt sanaton, niin kuitenkin haluan sanoa,
    Onnellinen Hän, ken saa moottoripyöräsi kyydissä tai lenkeilläsi olla mukana.

    Kaikkea hyvää Teille molemmille
    RosaLiiin

    Hei RosaLiin!
    Kiitos sinullekin. Tuo viimeinen viestisi vahvisti minulle, että olet ihana ihminen, ja olisi todella mukavaa tuntea sinut. Valitettavasti se nyt kuitenkaan ei taida olla mahdollista.

    Lupaan kuitenkin, että mikäli tilanteeni muuttuu, huutelen sitten tällä palstalla: RosaLiiin... joko olet löytänyt sen elämäsi miehen. Nyt olisi se motskarin takaritsi vapaana!

    Pieni lentosuukko sinulle sinne, kaikella ystävyydellä.

    Kalluppi,
    joka muuttaa nyt nimimerkkiä. Olkoon se nyt vaikka "Pietu", jos ei sinulla esimerkiksi ole parempaa esittää. Aloita joku älykäs aihe niin lupaan vastailla tuolla nimimerkillä.

    Äänestä

mutta ainoat ehtoni ovat, että on omat hampaat suussa ja että housut pysyvät ylhäällä ilman henkseleitä;)

Äänestä
  • Sinun kaltaisia kun on niin, ehkä olisi syytä ilmoitaa etukäteen tekohampaista. Me 40-50 lukujen lapset kuitenkaan emme aina ole saaneet päättää hampaidemme kohtalosta. Monella kun jo alle kaksikymppisenä hampaat olivat jo niin tohjot, että kaikki pois ja proteesit tilalle. Minä kuitenkin onnistuin säilyttämään alahampaani näihin päiviin saakka.

    Minulla eivät muuten tekarit suhahtele, ja ovat hyvän näköisetkin, joten voisin ehkä pettää sinuakin siinä asiassa ainakin ensisuudelmaan saakka.

    Äänestä

  • Kalluppi kirjoitti:

    Sinun kaltaisia kun on niin, ehkä olisi syytä ilmoitaa etukäteen tekohampaista. Me 40-50 lukujen lapset kuitenkaan emme aina ole saaneet päättää hampaidemme kohtalosta. Monella kun jo alle kaksikymppisenä hampaat olivat jo niin tohjot, että kaikki pois ja proteesit tilalle. Minä kuitenkin onnistuin säilyttämään alahampaani näihin päiviin saakka.

    Minulla eivät muuten tekarit suhahtele, ja ovat hyvän näköisetkin, joten voisin ehkä pettää sinuakin siinä asiassa ainakin ensisuudelmaan saakka.

    jos hampaat on maksettu niin sittenhän ne ovat omat. Ja huumormiehen kanssa voi aina niistä henkseleistäkin keskustella...

    Äänestä

  • Puidenhalaaja kirjoitti:

    jos hampaat on maksettu niin sittenhän ne ovat omat. Ja huumormiehen kanssa voi aina niistä henkseleistäkin keskustella...

    Niin. Enhän minä täyttäisi mittojasi niiden henskeleidenkään osalta. Moottoripyöräilyhousuissani nimittäin on sellaiset. Enkä ole lyönyt lukkoon sitäkään mahdollisuutta, että joskus käyttäisin niitä myös muutenkin myöhemmin.

    Äänestä

on minun valintani.
Parempi tekarit, kuin hoitamaton purukalusto.
Jos joku saa jalat alleen, kun pelkää irtohampaistoa, häviö ei ole suinkaan sinun.
Koettuaan suuria asioita, ei pienet sivuseikat ihmistä hätkäytä.

Äänestä
  • sillä hoidettu suu ja sen kalusto osoittaa ihmisen halusta hoitaa itseänsä muutenkin.
    Eikös ne tekarit yleensä ole omia, itse ostettuja, tuskin niitä voi toisilta lainailla, häh?
    50-60 lukujen hammashoito Suomessa ja varsinkin kouluhammaslääkärissä oli vähän sitä sun tätä. Sattuman kauppaa, eli syy ei aina välttämättä ole purukaluston omistajan.

    Äänestä

Sanoisin jippii! Nyt löyty joku jolta lainata välineet näkkärin syöntiin.. alkaa tuo velli ja pulla jo kyllästyttään...

Ei sentään, tottapuhuen sillä ei ole MITÄÄN merkitystä onko hampaat omat vai tekosellaiset.

Mutta se, että ennen treffejä alkaa hampaista puhumaan, saa vähän mietteliääksi... :)

Äänestä
  • Meissä on kuitenkin sellaisia, jotka sanovat yäk, kun kuulevat proteeseista. No toisaalta kyllähän se chattailun ja puheluidenkin perusteella voi päätellä, millainen ihminen toinen on ja mennä reippain mielin treffeille sen kummemmin tekareitaan murehtimatta.

    Äänestä

  • Kalluppi kirjoitti:

    Meissä on kuitenkin sellaisia, jotka sanovat yäk, kun kuulevat proteeseista. No toisaalta kyllähän se chattailun ja puheluidenkin perusteella voi päätellä, millainen ihminen toinen on ja mennä reippain mielin treffeille sen kummemmin tekareitaan murehtimatta.

    ..eipä haittaa, jos hyvin pysyvät paikoillaan. Meillä kävi ennenvanhaan nokisutari, joka teki ihme temppuja tekareillaan. Pyöräytti niitä välillä suunsa ulkopuolellakin. Sekös oli meistä lapsista ihmeellistä.
    Että älähän ala tehdä taikatemppuja niillä. Muuten eivät haittaa.

    Äänestä

Muistan erään kerran kun vierailin tällä palstalla niin eräs rekattu kertoi miesmaustaan; vastauksestaan jäi mieleeni vain, ettei unelmiensa miehellä saa olla tekareita, vastasinkin, en muista miten, mutta varmaan ivallisesti.

Siis yksinkertaistettuna: Mikä tekee miehestä ihanamman olivatko omat vai tekarit, vastausta en tiedä ;-).

Nimimerkille voin kyllä tuoda inhoskenaarion viimeisimmästä miesystävästäni. Hampaista emme olleet koskaan jutelleet enkä tiennyt hänen tekareistaan. Tota noin, kyllä minua ällötti kun hän lonksutti niitä koko ajan. Minä raukka en sitten sanonut, että on olemassa aineita, joilla ne pysyvät paikoillaan.

Minulla on alhaalla "liimatut" hampaat eli osa on omia, osa tehtyjä eli ne eivät irtoa itsekseen (oli hitsin kallis remppa).

Äänestä

kumpikin????
Pojalla tekarit...tytöllä silikoonit... Keinosellaisia molemmat... Kohtaavatkohan oikeasti elämässä koskaan????

Äänestä

Nuorena mieheni mulla oli treffit kaunottaren kanssa, jolla oli tegikset. Kun tunnelmat kuljettivat meidät naisen asunnolle ja aloin vonkaamisen, niin ekassa kielisuudelmassa aistin proteesin.

Ei se kuitenkaan häirinnyt sängyssä. Tapasin naisen muutamia kertoja samoissa merkeissä, eivätkä tekohampaat häirinnet millään tavalla toimiamme lajin säilyttämiseksi.

Äänestä

On ihmisiä jotka ei muuten saa itseensä esille kuin toisten vajavaisuuten puuttmalla. jos toiselta puuttuvat hampaat, rinnat, jalka, käsi,kohtu, tälläistä ihmistä sanotaan tunneköyhäksi, heillä ei ole empatiakykykä. täälläinen osoittelu on henkistä julmuutta kiusaamista. Tuskin kukaan on ilokeseen hampaistaan luopuneet.Proteesi mikä proteesi. Suomessa meidän ikäisillä ei ollut hammashygieniaa, ei edes hammasharjaa. Meidän kunnan hammaslääkäri ainakin juopotteli, oli kärsinyt sodan vaikutteista, nainen oli. Poraili että koko hammasrivi heilui. Suomessa oli hammasmätää. Hammaslääkäri pelko oli todellista pelkoo. Sama kuin armeijassa lääkärit. jätkät pelkäs jotain sodankäynyttä lääkäriä. Erehdytte jos sota on jalostanut ihmistä jotenkin, EI. Ero sodan jälkeen oli kuoleman paikka ainakin naiselle. Pitäis ymmärtää enemmän mistä kaikki johtuu ja johtaa. Henkistä mittelöä ihmiset. henkistä.

Äänestä

samaan lasiin ja sitten lakanoiden väliin...

Äänestä

haittaa, itsekin teettäsin jos olisi varaa, sen verran monesti omia jo jouduttu paikkaileen.

Äänestä
  • Jos jatkuvasti paikkaillaan, niin kyllä proteesit ilman muuta ovat halvempi vaihtoehto. Poistot yksityisellä 30-50 e/hammas. Kokoproteesit ylös ja alas erikoishammasteknikolta n.900 euroa. Kun teknikolla teettää, joutuu tosin olemaan hampaitta n. kaksi viikkoa. Hammaslääkäriltä saa tekarit heti suuhun, mutta tulee tyyriimmäksi.

    Äänestä

4. Ihmettelisin miksi hän kertoo proteeseistaan, ennen tapaamistamme. Epäilisin, että hänellä on huono itsetunto.

Mutta hoitamattomat hampaat olisivat varmaan este toiselle tapaamiselle.

Äänestä

Kiitos vastauksista. Tämä keskustelun avaus oli todella vain mielipidekysely. En ole kenenkään kanssa menossa treffeille, ja tuskin kertoisin tekohampaistani toiselle osapuolelle ennakkoon, jos olisinkin menossa.

Suurin osa oli sitä mieltä, että moinen asia ei vaikuttaisi mitenkään, jos toinen olisi muuten mukava. Hieno suhtautuminen ja olen siitä iloinen.

Yksi oli kuitenkin sitä mieltä, että mieluummin halaisi vaikka puita, kuin lähtisi sellaisen partnerin kanssa treffeille. Sama henkilö ei ilmeisesti myöskään pidä vauhdikkaista miehistä, koska suhtautui jotenkin kielteisesti henkseleihin. Minulla ainakaan ei housut tahdo millään pysyä mukana, esim. moottoripyöräillessä tai lasketellessa, ellei niitä ankkuroi housuihin jo vakiovarusteena kuuluvilla henseleillä. Tämä henkilö ilmeisesti kuuluu luokkaan 1. eli Yäk!. Tosin hän myöhemmin pehmensi kantaansa ja kuuluu mahdollisesti sittenkin luokkaan 2. eli menisi kuitenkin, hieman epäröiden.

Sitten oli kaksi tai kun itseni luen mukaan kolme, jotka ovat sitä mieltä, että kun itsellä on muovia suussa, niin pitäisi vain lujemmin kiinni, jos toinen on muuten lämmin, hieno ihminen. Nii-in. Hampaat tai niiden puuttuminen on monelle ikäisellemme suomalaiselle ongelma. Kyllä minäkin mielelläni toisen proteesisuun ottaisin. Eipähän tule sitten keskinäisiä komplekseja moisesta pikkuseikasta. Toki kauniit omat hampaatkin omistava käy ihan yhtä hyvin. Keskinäisestä lämmöstä ja rakkaudestahan se on kiinni, eikä muusta.

Kiitos teille kaikille. Toivon, että tällä palstalla avattaisiin hienoja keskusteluja. Lupaan olla niissä mukana. En kuitenkaan enää nimimerkillä "Kalluppi".

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Kalluppi kirjoitti:

Olen päälle viiskymppinen mies, ja sain juuri yläproteesin lisäksi myös kokoproteesin alas. Siis omia hampaita ei ole vaan siistit muoviset.

Ajattelin kysyä, mitä tykkäisitte seuraavassa esimerkkitapauksessa, jos olisitte se toinen osapuoli, olisitte mahdollisesti chattailleet, kirjoitelleet, sähköposteja, soitelleet ja nyt olisi ensitapaaminen edessä. Kaveri kuitenkin ilmoittaa, ennen tapaamista, että hänellä on hammasproteesit.

Miten suhtautuisitte. 1. Yäk! etkä lähtisi tapaamaan. 2. Suhtautuisit hieman varauksin, mutta menisit kumminkinkin 3. Samapa tuo, jos muuten on hyvä mies/nainen. 4. Olet itse proteesisuu ja sanoisit jippii, nyt ainakin löytyy kaveri, joka ei heti ole tuomitsemassa minun hampaitani ja pitäisit hänestä entistä lujemmin kiinni. 4. Jotain muuta.

Perustelkaa kantanne.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu