Jostakin syystä veneijlijällä ei ole radio-kalustoa kunnossa! Tällä tarkoitan meri-VHF laitteet. Minulla on sattuneesta syystä aina mukana veneessä SWR-mittari ja keino-antenni ja mittailen silloin tällöin veneissä radiolaitteiden kuntoa.
Viimeksi olin Jurmon laiturissa kiinni ja tuttava jolla oli vaikeuksia saada yhteys pyysi minut tarkistamaan vehkeet.No se johtui siihen että kun muut veneijlijät vieressä näki homman niin halusivat myös tarkistuttaa laitteet.
Jos kerron että mittasin 7 veneitten vehkeet,niin tulos oli surkea,puolet laitteista oli epäkunnossa.Oli antennivikoja(antenni poikki,teipattu)liittimet huonossa kunnossa,oikosulkua liittimissä,vettä liittimissä,ja niin edelleen.
Yleensä veneilijä on tarkka moottorin ja laitteiden kunnosta, mutta on unohdettu tärkeä hätä-puhelimen toimintavarmuus.Pyytäkää hyvät ystävät osaava radiomies tai firma tarkistaa laitteet keväällä,VHF on tärkeä laite mutta jotta se toimisi pitää antenni ja liittimet olla kunnossa.Täytyy muistaa että GSM ei ole hätäpuhelin, ja ne jotka matkustaa yli Suomenlahden Eestiin voi joskus tarvita apua ja ainoa konsti on meri-VHF.
Viimeksi olin Jurmon laiturissa kiinni ja tuttava jolla oli vaikeuksia saada yhteys pyysi minut tarkistamaan vehkeet.No se johtui siihen että kun muut veneijlijät vieressä näki homman niin halusivat myös tarkistuttaa laitteet.
Jos kerron että mittasin 7 veneitten vehkeet,niin tulos oli surkea,puolet laitteista oli epäkunnossa.Oli antennivikoja(antenni poikki,teipattu)liittimet huonossa kunnossa,oikosulkua liittimissä,vettä liittimissä,ja niin edelleen.
Yleensä veneilijä on tarkka moottorin ja laitteiden kunnosta, mutta on unohdettu tärkeä hätä-puhelimen toimintavarmuus.Pyytäkää hyvät ystävät osaava radiomies tai firma tarkistaa laitteet keväällä,VHF on tärkeä laite mutta jotta se toimisi pitää antenni ja liittimet olla kunnossa.Täytyy muistaa että GSM ei ole hätäpuhelin, ja ne jotka matkustaa yli Suomenlahden Eestiin voi joskus tarvita apua ja ainoa konsti on meri-VHF.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Lainaus tekstistä:
Jos kerron että mittasin 7 veneitten vehkeet,niin tulos oli surkea,puolet laitteista oli epäkunnossa.
Mittasitko vai kipparien vehkeet vai myös miehistön jäsenten ?
Vaikka äitiäsi hyväilemään ennen kun työnnät pääsi tänne ihmisten joukkoon. Juntti olet
sun firman nimi olikaan? Mainosta vaan reilusti, että näkyy yhteystiedotkin.
Aloittaja on oikeassa. Itse uskoisin VHF-laitteistojen kunnon rapautumisen liittyvät niiden vähentyneeseen käyttöön. Muistan nuorena miehenä VHF:n olleen aina kuuntelu päällä ja joskus lähetintäkin käytettiin ja soitettiin keskuksen kautta jopa puheluita. Kännykkäkaudella ihmiset luottavat vähän liikaakin kapuloihinsa ja VHF:ään tulee pitkiä käyttökatkoja, eikä niiden toimivuutta välttämättä tarkasteta edes katsastuksen yhteydessä (riittää kun sanoo, että "toimii kai joo").
Testiä voi tehdä veneiden välillä eikä merivartiostokaan käsittääkseni pahoita mieltään yhteyskokeilusta niin kauan kun ne pysyvät kohtuullisina.
A- ja B-luokkien katsastusvaatimuksiin äkkiä VHF-laitteiston huollettavuus.
...taas vaihteeksi... Epäilemättä olet oikeassa siinä, että VHF-laitteiden kuntoon olisi monen syytä kiinnittää enemmän huomiota. Mutta hiukan kiistäisin tuota GSM-moitettasi. Ensinnäkin se on usein jopa parempi apuväline kuin VHF, sillä hätäkeskuksilla on nykyisin aika hyvät mahdollisuudet saada melko tarkka sijaintitieto GSM:sta. Toiseksi sen kattavuus on huomattavan hyvä; olen (jopa hieman ällistyneenä) huomannut, ettei kapula kadota käytännössä koskaan kenttää Eestin rannikolla tai Hki-Tallinna tai Hki-Porkkala välillä.
VHF:lla on toki yksi suuri vahvuus: avoimen kanavan välineenä sillä on mahdollista saada joku valmiiksi lähelläoleva apuun tietämättä mitään puhelinnumeroita tms. Myös DSC-toiminto GPS:aan yhdistettynä on sinänsä hyvä juttu, mutta siinä on yksi ikävä piirre: ko. toiminnetta ei voi mitenkään testata etukäteen, koska hätänapin painaminen testausmielessä on yksiselitteisesti kielletty.
VHF on hyvä laite, mutta en enää nykyään ole oikein vakuuttunut siitä, että normiveneilijälle (lue: toimintaalueena Suomen rannikko ja saaristo sekä kenties Viron rannikko) on mielekästä kovinkaan syvällä paatoksella sitä mainostaa. Sanoisin, että kun se on 15 vuotta sitten saattanut hyvinkin olla nro 1 veneeseen hankittavan elektroniikan listalla, niin tänä päivänä enintään neljäs tai viides. (Selvyyden vuoksi näkemykseni ko. listasta: 1. GPS 2. Kaiku 3. Tutka 4. AIS 5. Karttaplotteri... Sijoilla 3.-5. olevien laitteiden järjestys on jo aika lailla makuasia ja osittain niistä saatavat hyödyt ovat päällekkäisiäkin. Ja esittämässänikin järjestyksessä voisi VHF jo mennä karttaplotterin edelle.)
Vain tavallinen veneilijä,joka on koko ikänsä työskennellyt ammatikseni elektroniikan kanssa,mulla ei ole firmaa.
Tässä tuli hyviä ja asiallisia vastauksia ja kommentteja,mutta väitän edelleen että meri-VHF on paras vehke kun tarvitaan apua,ehkä avomerellä.Se joka väitti että GSM ei katkea Suomen ja Viron välillä on seisonut ison lautan kannella 50 metriä merenpinnan yläpuolella,mutta menepäs huviveneeseen ja laite on 1,5 metriä vedenpinnasta ja vene kulkee 5-7 solmua niin olet kauan ilman peittoa.Hyvää syksyä kaikille!
...kokemukseni ovat juuri sieltä 1-1,5 m merenpinnan yläpuolella, 15-20 solmua etenevästä huviveneestä. Ja kyllä se vain niin on, että peitto yltää yli Suomenlahden. Ilmeisesti sekä Helsingin että Tallinnan majakoissa on tukiasemat, niin olen ainakin arvaillut selitykseksi hyvälle peitolle. Ja Porkkalan reitillähän on käytännössä maa näkyvissäkin koko ajan.
Ensinnäkin, jos kääntyykin kasuunilta itään, loppuu kenttä hyvinkin pian. Maston huipussa olevalla antennilla kuuluu tietysti paremmin, mutta ei silläkään pitkälle pääse. Suursaareen mennessä kyllä nykyään jo venäläinen verkko toivottaa tervetulleeksi. Olisiko kuitenkin turvallisuusajattelun kannalta parempi pitäytyä sellaisessa menetelmässä, joka ei menetä toimivuuttaan esimerkiksi moottorivian, tai vaikka sen tavanomaisemman polttoaineen loppumisen takia veneen ajelehdittua pari tuntia tuulen mukana.
Sitten toinen asia. Osaathan varmaan kertoa muillekin Viron hätäkeskuksen numeron. Ja olet kai varma siitä, että myös siellä toimii kännykän paikannus?
...helpon :)) Viron hätänumero on 112. Tämänhän JOKAINEN EU-kansalainen luonnollisesti tietää :)))
Tosin yllättävän lähelle rantaa puhelin pysyy Suomen verkossa (joskus oli itse asiassa niin, että Elisalla ja Soneralla oli tukiasemia sillä puolen, voi olla jopa vieläkin).
Tuo toinen juttu eli kentän loppuminen kasuunilta itään lähdettäessä on tietysti hankalampi juttu. Se sanoisi, että itäiseltä Suomenlahdelta Viroon lähteville GSM ei takaisi hätäyhteyttä. Vilkkaimmat reitithän ovat kuitenkin lännempänä.
Anyway, et saanut minua tuntemaan itseäni vakuuttuneemmaksi siitä, että VHF:n hankintaa kannattaisi kovin syvällä rintaäänellä suositella. Edelleenkin se on minusta hyvä, mutta ei enää nykypäivänä elintärkeä. Eli vaikka en sano kenellekään "älä hanki", en myöskään koe perustelluksi sanoa "hanki ehdottomasti".
...pistit tosi helpon :)) Viron hätänumero on 112. Tämänhän JOKAINEN EU-kansalainen luonnollisesti tietää :)))
Tosin yllättävän lähelle rantaa puhelin pysyy Suomen verkossa (joskus oli itse asiassa niin, että Elisalla ja Soneralla oli tukiasemia sillä puolen, voi olla jopa vieläkin).
Tuo toinen juttu eli kentän loppuminen kasuunilta itään lähdettäessä on tietysti hankalampi juttu. Se sanoisi, että itäiseltä Suomenlahdelta Viroon lähteville GSM ei takaisi hätäyhteyttä. Vilkkaimmat reitithän ovat kuitenkin lännempänä.
Anyway, et saanut minua tuntemaan itseäni vakuuttuneemmaksi siitä, että VHF:n hankintaa kannattaisi kovin syvällä rintaäänellä suositella. Edelleenkin se on minusta hyvä, mutta ei enää nykypäivänä elintärkeä. Eli vaikka en sano kenellekään "älä hanki", en myöskään koe perustelluksi sanoa "hanki ehdottomasti".
...lännessäkin, ei vain idässä. Tallinasta Hankoon mennessä on myös piiitkä aukko kuuluvuudessa. Ja tiedätkö varmuudella paikannuksen toimivan samalla tavalla myös Viron puolella? Saaristossakin on melkoinen joukko katvealueita, joissa kännykkä toimii vain kallion laelta. Jopa omassa kotisatamassani Helsingissä pätkii sekä Soneran että Elisan verkot, usein pitää nousta veneen sisältä kannelle puhumaan. Onhan se paljon parempi kuin ei mitään, mutta luotettava väline kännykkä ei meriolosuhteissa ole.
Tämä raportti kannattaa lukea, kun pohtii VHF:n ja hätärakettien tarpeellisuutta. Eikä pidä ajatella sitäkään, ettei moottoriveneestä voi pudota köli, siitä on hyvänä esimerkkinä verkkoon Riian lahdella ajanut vene.
http://www.maib.gov.uk/cms_resources/Hooligan%20V%20-%2 0full%20report.pdf
Onko sinulla muuten varma tieto siitä miten kännykän paikannus toimii yhden tukiaseman varassa? Minulla ei ole. Toisaalta,miten hyvin mahtavat pelastustyöt organisoitua, jos Suomen hätäkeskus saa soiton ja itse olet Viron aluevesillä?
...siis se Pärnun edustalla uponnut, tukee kyllä nimenomaan minun lausumaani. Kavereilla oli käytössä vain GSM ja he selvisivät sen avulla. Tosin sikäli hassulla tavalla, että he soittivat SUOMEN MRCC:lle (Turku) ja viestintä toimi sitä kautta. Toki on ilmeistä, että VHF:n kanssa olisi käynyt vielä sujuvammin, mutta niin olisi käynyt myös, jos olisivat älynneet käyttää normaalia hätänumeroa.
Se, että siinä nimenomaisessa tapauksessa kännykkä toimi, ei ole suurikaan tuki millekään. Veden pinnassa kännykän kuuluvuusalue pienenee oleellisesti, puhumattakaan jo edellä mainitusta kännykän kastumisesta. Pointti onkin siinä, että hätätapaus ei aina ole sellainen, jossa vene vain ajelehtii kauniisti kelluen. Ja yllättävän pienetkin asiat voivat johtaa isoihin seurauksiin.
noin puolet VHF-laitteista oli toimintakelvottomia. Ei siis hyvä juttu. Kännykkää tulee jokaisen käytettyä yleensä monta kertaa päivässä ja siten sen kunnosta on yleensä jonkinmoinen tieto.
En väitä, että VHF olisi huono sijoitus, mutta ei kännykkää kannata aivan toivottomana pitää - on se kuitenkin enemmän kuin ei mitään tai pelkkä toimimaton muu laite.
Jos joutuisin merihätään, niin kyllä minä haluaisin hälyttää apujoukot paikalle DSC-ominaisuudella varustetulla meri-VHF:llä. Kun VHF:ään on vielä kytketty GPS, niin yhdellä napin painalluksella lähtee pelastusorganisaatiolle ja lähistön aluksille hätäkutsu ja alukseni sijainti. Napinpainalluksen jälkeen minulla luultavasti olisi kädet täynnä töitä merihädässä olevassa veneessä eikä siinä välttämättä jouda enää luurissa roikkumaan ja selittämään tilannetta.
Veneelleni tuleville vieraillekin (voivat olla täysin maarapuja) on erittäin helppo selittää, että jos käy oikein huonosti ja tarvitaan apua, niin painetaan vain muutama sekunti tuosta punaisesta napista. Ei tarvitse opastaa vieraille, että mihin numeroon soitetaan ja mistä selvitetään veneen koordinaatit tms.
DSC-VHF-puhelimet ovat nykyisin jo niin naurettavan halpoja, että jos ei ole varaa ostaa parinsadan euron turvallisuuslaitetta, niin on valinnut väärän harrastuksen - ja arvostaa oman, vaimonsa, lastensa tai vieraidensa hengen aika halvaksi...
Olen pitkälti samaa mieltä!
Luin kaikki mielipiteet ja funtsasin vähän. Se on niin että kun minä aloitin veneilyhommat ei ollut kuin LA-puhelin,ja merivartiosto kuunteli kanava 16, ja hätäkanava oli 11 A selektiivikutsulla.Se toimi aika hyvin kunnes ne laittomat lähetykset Italiasta alkoi.(LA-kanavat käytettiin amatööribandina,vaikka se oli kielletty). Olihan se ARP-puhelin olemassa ja se toimi hyvin merellä,mutta se oli kallis ja sillä oli sama heikkous kuin GSM, sun täytyy soittaa keskuksen kautta toiseen puhelimeen. Sitten kun tämä VHF-boomi alkoi niin meri-VHF oli aika yleinen ja LA-toosat heitettiin pois.Täällä meilläpäin oltiin aika akiivisia vapaaehtoisessa meripelastuksessa ja silloin ainoa järkevä vaihtoehto oli meri-VHF.Mulla se on ollut veneessä jo 25 vuotta.
Nykyään GSM puhelimet ovat käsikapuloita ja niihin pätee yksi yhteinen kehno ominaisuus - kun kastuvat etenkin merivedessä - loppuu toiminta !
Riittää kun menee kovassa kelissä kannelle kapula taskussa - kokemusta on.
Mikäli puhutaan GSM kapulan soveltumisesta vesille, tulisi samalla kertoa että pitää pitää puhelin mini-grip pussissa tai muussa vastaavassa puhelinpussissa.
Itse hankin NOKIA 5500 sportin joka on "roiskevesitiivis" ja metallirunkoisena sitä mainostettiin uutena että kestää aja autolla ylitse tai muuten vasaran korvikkeena.
Nämä lisähuomautukset huomioiden voi GSM puhelinkin toimia kovissa tilanteissa.
järkevä huoamautus,ja jos GSM olisi kiinteä ja ulkoisella marine-antennilla niin asia on paljon järkevämpi.
Asiaa oli. Vuosi sitten kännykän vaihtuessa kyllä totesin, että ulkoista antennia ei nykyään saa juuri mihinkään kapulaan ja kiinteästi asennettavista ei kai useimmat myyjät ole kuulleetkaan. Yksi viimeisiä oli ilmeisesti Nokian 6630, joka jäikin sitten itseltä veneeseen siitä syystä. Mastossa olevalla antennilla kuuluvuus on aivan toista kertaluokkaa. NMT:n aikaan jopa NMT900 oli Suomen verkossa kiinni vielä Piritassakin.
Pitää myös muistaa, että maksimietäisyys, jolla nykyiset GSM-kännykät pystyvät keskustelemaan tukiaseman kanssa, on n. 30 km (tieto on laitteiden toiminnan määrittävissä ETSI-spekseissä ja perustuu signaalin kulkuaikaan lähetimsestä vastaanottimeen) eli hyvälläkään antennilla ei tämän suurempaa toimintasädettä lähimmästä tukiasemasta kännyyn saada.