Mistä tässä on kysymys kun hometalon jälkeen vielä reagoin homeen hajuun. Riittää kun jonkun vaatteet haisevat tai jostakin rakennuksesta pölähtää homeen haju niin jo alkaa lihasten ja nivelten pakottelu ja voimattomuus ja sormet tuntuvat tönköiltä ja tulee huono olo. Joskus ensimmäisenä tulee silmäoireet, silloin vaihdan maisemaa ennenkuin muut oireet tulevat.
Onko tämä pysyvä tila vai meneekö tämä vuosien mittaan ohi?
Onko tällä tilalla jokin nimi?
Vaikea selittää muille jotka eivät asiaa ymmärrä ja eivät ole asiaa itse kokeneet. Täällä varmaan on saman kokeneita ja samalla tavalla oirehtivia.
Onko tämä pysyvä tila vai meneekö tämä vuosien mittaan ohi?
Onko tällä tilalla jokin nimi?
Vaikea selittää muille jotka eivät asiaa ymmärrä ja eivät ole asiaa itse kokeneet. Täällä varmaan on saman kokeneita ja samalla tavalla oirehtivia.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ja se on siksi ikävä, että oireet tulevat aina vain nopeammin..
Immunijärjestelmä muistaa homeen ja reagoi siihen. Jotkut ovat kertoneet, että jos ei ole kovin pahasti sairastunut, niin useampien vuosien kuluttua voi elimistö toipua niin, että voi jonkun aikaa olla hometiloissa oireilematta kovin, mutta yleensä ottaen joutuu välttelemään homeita lopun ikäänsä. Se tässä on edessä itse kullakin...
Tosi on, että oireet pukkaavat päälle milloin missäkin.
Olen sairaslomalla ja olo ollut kohtalainen. Kävin illalla yhdessä harrastuspiirissä pari tuntia, jo siellä tuntui lievää pahoinvointia, ja kotiin tultuani tunnin - parin päästä rupesi tosissaan poskionteloissa sykkimään ja päätä särkemään ja iski kamala väsymys.
Apua, apua, eikö tosiaankaan löydy mitään apua tähän kamalaan vitsaukseen ?
Onko kukaan kokeillut esim. Nasalezea tai vastaavaa ? Toimiiko se, jos etukäteen laittaa, kun menee jonnekin ?
Olen sairastanut nyt pian 8 vuotta ja kokemukseni on , että altistustilanteessa ei auta mitkään lääkkeet, oiret tulee päälle , otti lääkkeitä tai oli ottamatta.
Olen kokeillut avaavan ja nenäsumutteen ottamista etukäteen , kun tiedän että menen johonkin "kyseenalaiseen" paikkaan, mutta joka kerta on oireet tulleet. Ja silmät oireilee myös, kun niitä ei voi suojata millään lailla.
Ainoa keino välttyä oireilta on pysyä pois homepaikoista. Muuta ei ole.
kortisonia erillisen ohjeen mukaan otettavaksi jos joudun menemään johonkin homerakennukseen ja saan oireita. No en ole mennyt joten en myöskään ole tarvinnut vielä toistaiseksi ko. lääkettä. Sain myös suosituksen ettei minun tarvitse ennaltaehkäisevästi ottaa mitään astmalääkettä tai nuhalääkettä jos tiedossa jokin pakollinen homerakennuksessa käynti. Joten pärjäilen ilman mitään lääkityksiä kunhan vain ei tarvitse mennä minnekkään homepaikkaan.
hengitysteiden kautta happi kulkee kuitenkin. Vaikka lääkäri kehoittaisi ottamaan kortisonia ennen homepaikkaan menoa, ei se kortisoni siihen auta ettetkö altistuisi.Kortisoni vie ainoastaan oireet pois. Hengität joka tapauksessa ilman tai kortisonin kanssa sisäilmaa keuhkoihisi.
Oireitta voi olla ainoastaan homeettomassa tilassa. Ei sitä mikään muuksi muuta.
Hengityssuojain tietenkin auttaa aika hyvin, mutta ennenkuin siitä on tullut muoti-ilmiö niin harvapa meistä sitä julkisissa paikoissa käyttää.
On ne niin kirkkaan valkoisia että sokeakin ne huomaa. Olen tehnyt yhdelle valmistajalle ehdotuksen että suojaimia tehtäisiin vähän pienempiäkin kokoja ja ihonvärisiä.
Katsotaan, saammeko sellaisia.
kortisonin tai minkään muunkaan lääkkeen varassa itseään altistaa lisää, joutuu vain ojasta allikkoon. Mistä näitä lääkäreitä löytyy, jotka näin kehoittavat tekemään? Että lääkkeiden varassa pystyy olemaan homepaikoissa. Käyttävätkö itseään koekaniineina ennen kuin puhuvat potilaille moista potaskaa? Johan sen nyt sanoo maalaisjärkikin, että välteltävä on niitä paikkoja, joista oireita saa. Se ei ole helppo tie, mutta vahingoittaa elimistöä vähiten ja antaa mahdollisuuden toipumiselle. Välillä ei kyllä ymmärrä moisten ohjeiden antajaa, ilmeisesti antaa mansikoista analyfaktisen reaktion saanneellekin ohjeen: allergialääkkeet huuleen ja torille mansikoita ostamaan. Kerran se vaan kirpasee.
ei kait suojaa mikään.
Muistaakseni luin jonkun jutun netistä, jossa sanottiin, että ne menevät ihonkin läpi.
Eli kun herkistynyt on, niin ei kait ole ihmekkään, että oireita saa aina kun home haisee jossakin?
Miten teillä on ihmissuhteet menneet?
Minusta ongelmallisia ovat sellaiset ihmiset, jotka haluavat tulla meille kylään, mutta haisevat homeelle ja heille on vaikea asiasta sanoa. Kun ei haluaisi, että kukaan pahoittaa mieltään minun sanomisistani ja ettei ihmissuhteet kärsisi. Toisessa vaakakupissa vaan on se, ettei pysty ottamaan vastaan omaan kotiin sellaisia vieraita, joiden vaatteet aiheuttavat minulle oireita. Minusta tosi hankala tilanne.
Onko kellään vinkkejä miten tällaisissa tilanteissa olette toimineet?
mutta koska eivät usein käy, en ota asiaa esille ja tuuletan kun ovat lähteneet. Psyykkaan itseni sillä ajatuksella että näitä osuu joskus kohdalle kuten kaupoissakin, mutta näiden haisulien:) kanssa kun ei tarvitse elää, niin nautin siitä ilosta mitä he muuten elämääni tuovat.
Minulla oli pari kuukautta evakkoon lähdettyä loistava homevainu. Tunsin hajun heti ja osasin varoa. Nykyään en enää tunne mitään, vaan saan ainoastaan oireet, ja rajuina.
Elämästä on tullut erittäin kiinnostavaa nyt kun varoittamatta voi tulla sellainen homehumala yms. päälle ettei tiedä miten pärjätä, ja tämä ilman varoitusta. Mieheni onneksi haistaa homeen ja pystyy ohjaamaan pois ennen kun alan sössöttää kuin juoppohullu. Olkoon siten opaskoirani loppuelämänsä. Tyttäreni on alle metrin pituinen ja osaa jo kysyä onko mammalla astmalääkkeet varmasti mukana kun jonnekin menemme. Mutta eihän kukaan sairastu homeista, eihän?