Tämä tapahtui silloin kun asuin vielä omakotitalossa toisella paikkakunnalla.
En ollut juuri kiinnittänyt huomiota mäessä olevaan suureen kiveen, vaikka se oli ollut nähtävänä aina kun istuin keittiön pöydän ääressä. Ainakaan se ei ollut pelottanut minua, sillä noita vierähtämäisillään olevan näköisiä kiviä näkee useinkin teitten varsilla.
19082004 luin eräästä parapsykologiaa koskevasta tutkimuksesta, jossa koehenkilö oli hypnoosissa ilmoittanut eläneensä 1500-luvulla eräänä nimeltä mainitsemanaan henkilönä. Hän oli kertonut kaivaneensa maata kiven alta kun kivi oli vierähtänyt hänen päälleen ja peittänyt hänet. Tutkijat olivat kirkonkirjoista todenneet, että sen niminen henkilö oli elänyt 1500-luvulla ja kadonnut jäljettömiin.
Vaikka en usko kaikkiin huuhaa-juttuihin, jollaisina olen pitänyt useimpia parapsykologisia juttuja, tuon kirjoituksen luettuani illalla tunsin outoa pelkoa jo nukkumaan mennessäni. Yöllä näin seuraavan painajaisunen:
Olin suuren lapsijoukon kanssa kotonani kun huomasin kasvot ulko-oven ikkunassa aivan lähellä lasia. Kiihkeästä ilmeestä näkyi, että ovi, vaikka se olikin lukossa, oli liian heppoinen pidättelemään häntä kun hän näytti olevan tulossa sisälle.
Olin kauhusta lamaantunut ja menetin näkökykyni. Itse asiassa sokeus oli ainoa pakopaikkani jota minun oli mahdollista käyttää. Hetken kuluttua näkökykyni palautui ja oli pakottava tarve nähdäkin, sillä pelkäsin hänen rikkovan tai irrottavan ovilasin.
Olin edelleenkin jäykkä ja kyvytön liikkumaan, kuin maahan lyöty tappi, ajatukseni olivat vähäisiä ja sekavia. Yritin ajatella omaa historiaani, mutta en kyennyt siihen.
Seuraava havaintoni oli kun hän oli saanut oven auki ja käveli kevyesti sisälle. Hän vilkaisi nopeasti eteisen avoimista ovista tarkistaakseen, ettei huoneistossa ollut minun lisäkseni muita aikuisia.
Seisoin jähmettyneenä kykenemättä liikahtamaan, sillä mikään minussa ei toiminut. Minulla ei ollut käsitystä siitä mitä hän seuraavaksi tekisi, mutta tiesin, että tämä mies oli paha.
Sitten minusta tuli ulkopuolisen voiman vastaanottolaite. Aikaisemmat kokemukset alkoivat vilistä kuin nauhalta. Tahdosta riippumatta ja minkään estämättä näin historiallisia asioita. Olin aivan pelkästään tämän ulkopuolisen voiman kanavana, eikä sillä, mitä ajankohtaisesti näin, tunsin, tai ajattelin, ollut enää mitään vaikutusta itse tapahtumakuvanauhaan.
Tajusin selvästi tunkeilijan voivan tehdä aivan mitä tahansa. Hän vähät välitti lasten läsnäolosta ja tiesin hänen pystyvän manipuloimaan heitä jälkeenpäinkin heidän kuolemanpelostaan johtuviin harhoihin asti.
Vain aikuiset ihmiset voivat estää sen, mitä seuraavaksi tapahtuisi, ajattelin.
-
20082004
Kun aamu valkeni, heitin nihkeän yöpaitani pyykkikoriin ja suihkussa käytyäni menin hetkeksi pitkälleen miettimään untani. Toivoin ymmärtäväni, mutta en ymmärtänyt, enkä jaksanut pakottautua ajattelemaan. Ikkunasta näin valkoisten pilvien nousevan puiden latvojen takaa ja lipuvan taivaan korkeimmalle kohdalle.
Ehkä rentouduin kiinnittäessäni huomioni muualle. Ainakin tajusin, että kaikki minkä soisin unessani olevan vain unta, ei ollut pelkästään sitä. Nuo kauhun tunteet ovat alun perin parikymppisenä kokemiani. Eehkä unien haltija valitsi ne toipumisen välineiksi työsarallani ja jouduin siitä syystä kokemaan vielä unessani noita tuttuja tunteita perhehelvettini ajoilta.
Unessa kokemani historialliset tapahtumat olivat itsestäänselvyyksiä unen silmille ja logiikalle, mutta joihin sormet ja näppäimet eivät pysty ...
jatkuu joskus myöhemmin.
En ollut juuri kiinnittänyt huomiota mäessä olevaan suureen kiveen, vaikka se oli ollut nähtävänä aina kun istuin keittiön pöydän ääressä. Ainakaan se ei ollut pelottanut minua, sillä noita vierähtämäisillään olevan näköisiä kiviä näkee useinkin teitten varsilla.
19082004 luin eräästä parapsykologiaa koskevasta tutkimuksesta, jossa koehenkilö oli hypnoosissa ilmoittanut eläneensä 1500-luvulla eräänä nimeltä mainitsemanaan henkilönä. Hän oli kertonut kaivaneensa maata kiven alta kun kivi oli vierähtänyt hänen päälleen ja peittänyt hänet. Tutkijat olivat kirkonkirjoista todenneet, että sen niminen henkilö oli elänyt 1500-luvulla ja kadonnut jäljettömiin.
Vaikka en usko kaikkiin huuhaa-juttuihin, jollaisina olen pitänyt useimpia parapsykologisia juttuja, tuon kirjoituksen luettuani illalla tunsin outoa pelkoa jo nukkumaan mennessäni. Yöllä näin seuraavan painajaisunen:
Olin suuren lapsijoukon kanssa kotonani kun huomasin kasvot ulko-oven ikkunassa aivan lähellä lasia. Kiihkeästä ilmeestä näkyi, että ovi, vaikka se olikin lukossa, oli liian heppoinen pidättelemään häntä kun hän näytti olevan tulossa sisälle.
Olin kauhusta lamaantunut ja menetin näkökykyni. Itse asiassa sokeus oli ainoa pakopaikkani jota minun oli mahdollista käyttää. Hetken kuluttua näkökykyni palautui ja oli pakottava tarve nähdäkin, sillä pelkäsin hänen rikkovan tai irrottavan ovilasin.
Olin edelleenkin jäykkä ja kyvytön liikkumaan, kuin maahan lyöty tappi, ajatukseni olivat vähäisiä ja sekavia. Yritin ajatella omaa historiaani, mutta en kyennyt siihen.
Seuraava havaintoni oli kun hän oli saanut oven auki ja käveli kevyesti sisälle. Hän vilkaisi nopeasti eteisen avoimista ovista tarkistaakseen, ettei huoneistossa ollut minun lisäkseni muita aikuisia.
Seisoin jähmettyneenä kykenemättä liikahtamaan, sillä mikään minussa ei toiminut. Minulla ei ollut käsitystä siitä mitä hän seuraavaksi tekisi, mutta tiesin, että tämä mies oli paha.
Sitten minusta tuli ulkopuolisen voiman vastaanottolaite. Aikaisemmat kokemukset alkoivat vilistä kuin nauhalta. Tahdosta riippumatta ja minkään estämättä näin historiallisia asioita. Olin aivan pelkästään tämän ulkopuolisen voiman kanavana, eikä sillä, mitä ajankohtaisesti näin, tunsin, tai ajattelin, ollut enää mitään vaikutusta itse tapahtumakuvanauhaan.
Tajusin selvästi tunkeilijan voivan tehdä aivan mitä tahansa. Hän vähät välitti lasten läsnäolosta ja tiesin hänen pystyvän manipuloimaan heitä jälkeenpäinkin heidän kuolemanpelostaan johtuviin harhoihin asti.
Vain aikuiset ihmiset voivat estää sen, mitä seuraavaksi tapahtuisi, ajattelin.
-
20082004
Kun aamu valkeni, heitin nihkeän yöpaitani pyykkikoriin ja suihkussa käytyäni menin hetkeksi pitkälleen miettimään untani. Toivoin ymmärtäväni, mutta en ymmärtänyt, enkä jaksanut pakottautua ajattelemaan. Ikkunasta näin valkoisten pilvien nousevan puiden latvojen takaa ja lipuvan taivaan korkeimmalle kohdalle.
Ehkä rentouduin kiinnittäessäni huomioni muualle. Ainakin tajusin, että kaikki minkä soisin unessani olevan vain unta, ei ollut pelkästään sitä. Nuo kauhun tunteet ovat alun perin parikymppisenä kokemiani. Eehkä unien haltija valitsi ne toipumisen välineiksi työsarallani ja jouduin siitä syystä kokemaan vielä unessani noita tuttuja tunteita perhehelvettini ajoilta.
Unessa kokemani historialliset tapahtumat olivat itsestäänselvyyksiä unen silmille ja logiikalle, mutta joihin sormet ja näppäimet eivät pysty ...
jatkuu joskus myöhemmin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Please!
Keksisitkö itsellesi paremmin sopivan harrastuksen? Kirjoittaminen ei välttämättä ole ominta aluettasi.
ihmeellistä, että aina palaamme tähän asiaan, kuka saa kirjoittaa, mitä saa kirjoittaa, minne saa kirjoittaa jne.
Estä tänne kirjoittaminen, jos se on sinun etusi.
Laita arvovaltasi peliin.
Mielenkiinnolla odottelen, milloin minun tai jonkun muun kone ei enää aukea näiden sivujen kohdalla!
jatka vaikka sillien syömistä. Ei kaikista voi tulla kirjailijoita vaikka ne kuinka yrittäisi.
mutta en minä ole hihkunutkaan täällä siitä tuleeko minusta kirjailija vai ei. Kirjoitan ja odotan toipuvani. Minulla kehkeytyy toipumistarina ja tekijänoikeudet siihen ovat minulla.
Ehdotan sinullekin kirjoittamista sen sijaan, että odotat käsi poskella kustantajalta kirjettä, jossa olisi nöyrä pyyntö saada julkaista teoksesi. >:p
Eikös teidän pihalla jo lapsena ollessa sanottu, että "Se joka haukkuu, on itse"? Vai eikö sinun annettu leikkiä niiden kanssa, jotka sellaisia lällättivät :DD
Käsitin että tämä oli voimakas painajainen. Itse olen muutamia sellaisia nähnyt, mutta en oikein osaa käyttää niitä kirjoittaessani, ei edes ideoiden lähteenä. No jaa, ehkä siksi, että kauhutarinat eivät ole alaani, en edes pysty lukemaan niitä.
Analysoisin untasi vähän silleen, että tuo paha tyyppi joka tuli sisään oli sinulle niin järkyttävä, että uni vaihtoi sinut "toiselle kanavalle" ja tuli sitä historiaa. Itselläni on joskus ollut niin, että unessa olen niinkuin heräävinäni vaikka uni jatkuu, ennätys on kun unessa heräsin kolme kertaa, siis kolme sisäkkäistä unikertomusta, siinäpä rakenne.
alitajuntaan. Siellä ovat varastoituneena kaikki ne ikävät asiat, joita ei niiden tapahtuma-aikaan ollut kypsä ratkaisemaan.
Toipumisprosessissa unessaan kokemiensa tunteiden kuvaaminen kirjoittamalla on samaa kuin erään sadun eksyksissä oleville lapsille kotiin vievän polun löytäminen metsästä.
Sadussa lasten vanhemmat olivat vieneet lapsensa kauas metsään, koska he olivat niin köyhiä, ettei heillä ollut näille ruokaa. Lapset pudottelivat menomatkalla metsään kiviä, ja ne kivet olivat merkkejä joita keräillen he osasivat tulla takaisin kotiin.
Ymmärrän kivettävän vaikutuksen lihaksissani, yleisen huomiota herättävän jäykkyyden ja taipumuksen sisäelimistöön kasvavien paiseiden (cysta) yms. olevan niitä kiviä, jotka ovat merkkejä siitä polusta, jota kulkien olen (jonkun toimesta?) joutunut syvemmälle eksyksiin alitajunnan metsässä.
ovat asiaa tarkemmin tuntemattoman päätelmiä, mutta lukeminen on luvallista kaikille, ja sen mukaan ylettömästi ja pitkäaikaisesti lisääntynyt adrenaliinin ja no-adrenaliinin erittyminen voi sairastuttaa pysyvästi.
Noita hormoneja erittyy esim. suuttuessa ja pakenemiseen valmistautumista varten.
Sait aika rankkaa palautetta.
Olen eri mieltä: kirjoita, kirjoita ja kirjoita. Todennäköisesti kehityt ja vaikket kehittyisikään, se varmaan auttaa mentaalipuolella (en ole asiantuntija, mutta...).
Edgar A. Poe oli MESTARI kauhutarinoiden kirjoittamisessa. Hiukan voi aina lainailla paremmiltaan...
kädessäsi kaikki on, kieltää tai antaa lupa. Kirjoitatko jumaltarinaa itsestäsi?