purjehdus ja pienokaiset

Tuoreena isänä olen arvuutellut, että missä iässä voisi poikaansa lähteä merelle purjehdusta kokemaan. Minkähänlaisia kokemuksia teillä, hyvät lajitoverit, on vauvoista/lapsista merellä?
131092
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

kuulinpa tuossa tarinan, että eräs pienokainen olisi viety veneeseen suoraan sairaalasta...

tiedän tapauksen, joka jo muutaman viikon ikäisenä on ollut vesillä.

oma lapsemme 4kk oli vesillä ensimmäisen kerran pari viikkoa sitten (oltiin pari yötä reissussa).

pitempää reissua ajatellen lienee ainoa rajoite noi rokotteet.

Äänestä

Nuorimmainen oli mukana muutama vuosi takaperin 3-viikkoisena kolmen yön reissulla. Hyvin meni eikä traumoja ole ainakaan vielä näkynyt :)

Äänestä

..kuinka on ahne maileille kun jälkikasvua kiinnostaa kivet, sammakot, kalat ja kaikki mahdollinen joka löytyy rannalta - ei veneestä!
Äitikin saattaapi hermostua kajuutassa imetykseen ja syöttämiseen kun Isukki vaan purjehtii..

Lasten kanssa lasten ehdoilla niin silloin onnistuu.

Turvallista purjehduskesää.

Äänestä

Tänään pitäisi ensimmäistä kertaa lähteä vesille 5 kk vanhan jälkikasvun kanssa. Joten maanantain ollaan viisaampia.

Äänestä

Toiset väittävät, että alle kouluikäiset lapset lähinnä nukkuvat purjeveneen ollessa liikkeellä ja purjehdus on helppoa. Meillä ei ole tällaisia lapsia ollut, vaikka ihan hyvin ne veneessä ovat viihtyneet.

Vaippaikäinen ja varsinkin rintamaidolla elävä sitoo yhden aikuisen varsin tehokkaasti. 4-vuotiaasta on jo sitten lähinnä apua, jos purjehdus vaan kiinnostaa.

Viime kesänä teimme useita pitkiä päiväpurjehduksia 5 v ja 6-9 kk lapsien kanssa. Yötä ei oltu kertaakaan, mutta monesti tultiin rantaan puolenyön jälkeen, jolloin tietysti molemmat lapset oli vielä aina hereillä (nukahtivat sitten autoon). Nourempi kyllä yleensä nukkui jossain välissä 2 tuntia (siis koko päivän saldo). Tänä kesänä on kyllä tarkoitus tehdä ~viikon reissu.

Asiaan tietysti jonkin verran vaikuttaa veneen koko ja mukavuudet. Meidän veneessä ne rajoittuvat kemialliseen vessaan, spriikeittimeen ja vesipulloon, joten jatkuva vaippojen vaihto (5-n kertaa päivässä iso asia) ja ruokien lämmittäminen ei oikein innostanut pidempiin reissuihin.

Kun tähän lisää nuorimmaisen ensimmäisen 3 kk jatkuvan yöhuudon (pahimmillaan yhtämittaisesti klo 24-08), en todellakaan olisi lähtenyt purjehtimaan hänen ollessa alle 5 kk.

Vanhemman tytön kanssa on tullut paljon purjehdittua hänen ollessa 4-6 v. Sujuu todella hyvin vaikkapa kaksistaan.

Äänestä

Ja kun lapset kasvavat vähän vanhemmiksi, kannattaa hommata muutama tiheäsilmäinen haavi "haaveiluun". Sillä tavalla saa myös kavereita. Satamissa on lähes aina samanikäisiä lapsia. Vati laiturille ja siitä vaan kolmipiikkejä narraamaan. Se, miten aikaisin haluaa lapsensa viedä merelle, riippuu omasta sietokyvystä. Kuten tuossa jo mainittiin, vaippojen vaihto jne on aika keljua hommaa merellä (kelistä ja veneestä riippuen). Leikki-ikäset lapset menevät jo helpommin. Tässä täytyy koputtaa tiikkikantta, ettei kumpikaan tyttäristäni (5 ja 8) ole koskaan osoittanut edes kovassa kelissä merisairauden oireita. Mitä kovempi keli, sitä hauskempaa on valjaissa veneen laidalla. Raukat kun eivät osaa pelätä kuten isänsä...

Äänestä
  • "Raukat kun eivät osaa pelätä kuten isänsä..."

    Ihan hyvä, että isä pelkää. Ei mene homma mahdottomuuksiin ja tytöt voivat olla luottavaisella mielellä.

    Äänestä

  • Jussi kehaisi jotta:
    "Tässä täytyy koputtaa tiikkikantta, ettei kumpikaan tyttäristäni (5 ja 8) ole koskaan osoittanut edes kovassa kelissä merisairauden oireita. Mitä kovempi keli, sitä hauskempaa on valjaissa veneen laidalla."

    Niinhän tuo kalastajan tytär, vaimonikin sanoi jottei meritautia ikinä ole ollut, mutta kun oli eka yö keskellä Itämerta pikku laineissa (mukava 8-10 m/s vastahankainen) niin perui puheensa reilusti ennen Sandhamnia. Lapset olivat tuolloin 2 ja 5 vuotiaita. Samana yönä nekin saivat ensimmäisen meritautinsa mutta itse asiassa se vain helpotti hommia. Pari vuorokautta nimittäin tuossa tilassa pikkupenskoilta menee pitkällään punkassa, ja suurin osa aikaa ihan unessa. Ruokailukustannuksetkin ovat ihan kohtuulliset, mutta maissa ei tartte olla kuin tunnin verran tuollaisen keikan perään, niin kyllä kaurapuuro alkaa maistumaan!

    Tykkäsivät keulapiikistä nukkumapaikkana, vaikka sehän heittää kaikista eniten (meillä oli siellä patjat runkoakin vasten). Landsortin ulkopuolella yksi yö mentiin koneella tosi ilkeän jyrkkään noin kolmemetriseen vasta-aaltoon (arvio 15 m/s). Keulakannella ankkuriketju rymähteli ja vaimo kertoi jotta lapsukaisetkin olivat aina välillä irti patjasta keulan pudotessa aallonharjalta. Tyttö oli havahtunut hetkeksi johonkin kovempaan rysäykseen ja sanonut: "Ei se mitään että vene heiluu, pitää pitää vain kiinni" ja jatkanut uniaan.

    Jos pitkää matkaa pitää taittaa, niin silloin iskä saa nukkua muutaman tunnin päivällä kun muu perhe rentoutuu maissa tai haaveilee laiturilla. Yöllä purjehdus ei rasita lapsia ja on nautinto vanhemmille!

    Äänestä

  • Viki kirjoitti:

    Jussi kehaisi jotta:
    "Tässä täytyy koputtaa tiikkikantta, ettei kumpikaan tyttäristäni (5 ja 8) ole koskaan osoittanut edes kovassa kelissä merisairauden oireita. Mitä kovempi keli, sitä hauskempaa on valjaissa veneen laidalla."

    Niinhän tuo kalastajan tytär, vaimonikin sanoi jottei meritautia ikinä ole ollut, mutta kun oli eka yö keskellä Itämerta pikku laineissa (mukava 8-10 m/s vastahankainen) niin perui puheensa reilusti ennen Sandhamnia. Lapset olivat tuolloin 2 ja 5 vuotiaita. Samana yönä nekin saivat ensimmäisen meritautinsa mutta itse asiassa se vain helpotti hommia. Pari vuorokautta nimittäin tuossa tilassa pikkupenskoilta menee pitkällään punkassa, ja suurin osa aikaa ihan unessa. Ruokailukustannuksetkin ovat ihan kohtuulliset, mutta maissa ei tartte olla kuin tunnin verran tuollaisen keikan perään, niin kyllä kaurapuuro alkaa maistumaan!

    Tykkäsivät keulapiikistä nukkumapaikkana, vaikka sehän heittää kaikista eniten (meillä oli siellä patjat runkoakin vasten). Landsortin ulkopuolella yksi yö mentiin koneella tosi ilkeän jyrkkään noin kolmemetriseen vasta-aaltoon (arvio 15 m/s). Keulakannella ankkuriketju rymähteli ja vaimo kertoi jotta lapsukaisetkin olivat aina välillä irti patjasta keulan pudotessa aallonharjalta. Tyttö oli havahtunut hetkeksi johonkin kovempaan rysäykseen ja sanonut: "Ei se mitään että vene heiluu, pitää pitää vain kiinni" ja jatkanut uniaan.

    Jos pitkää matkaa pitää taittaa, niin silloin iskä saa nukkua muutaman tunnin päivällä kun muu perhe rentoutuu maissa tai haaveilee laiturilla. Yöllä purjehdus ei rasita lapsia ja on nautinto vanhemmille!

    Mulla ei valitettavasti ole veneessä keulapunkkaa. Salongissa on normaalit sohvat ja sivukannen alla meripunkat ja perässä pistopunkat kummallakin laidalla. Tytöt toistaiseksi ovat sopineet samaan meripunkkaan kun on menty klänässä pitkään samalla halssilla. Yöpurjehdus on hieno kokemus, varsinkin hyvässä kelissä. Joskus nattnordanilla on menty yöllä Hangosta Maarianhaminaan yhtä kyytiä. Muistan, kuinka armeija-aikana linnakesaareen mennessä jotkut ökäilivät yhteysaluksen penkeille jä päälleen. Merisairas on todella vihreä ja harmaa.

    Äänestä

On meikäläisestä kuva varmaan vuoden vanhana Sofan ratissa myssy tiukasti päässä, tiukka ilme naamalla, lieneekö siitä veneilyinnostus lähtenyt?

Äänestä

Parin viikon ikäisenä tehtiin ensimmäiset viikonloppureissut ja vajaan vuoden ikäisenä täydet 5 viikkoa merellä, yksi parhaista kesälomistamme. Sittemin jälkikasvu on rajoittanut omaa purjehdusta vain purjehtimalla itse kilpaa. Pian on sekin vaihe ohi varttumisen ja itsenäistymisen myötä, kun kuljetus- ja huoltoaoua ei enää tarvita.

Äänestä

Luin jokin aika sitten unohtumattomasta veneretkestä (moottorivene, jonka aikana pienokainen alkoi tekemään tuloaan. Juttu on alla olevan osoitteen alla...

http://at8.abo.fi/pvk/lo1998n2/jenni.htm

Äänestä

Tyttö oli 10 päivää vanha, kun lähdettiin 7 viikon (isyysloma kesis) reissulle purkkarille. "Vaivaa" aiheutti ainoastaan kuumuus satamissa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


3780/51 kirjoitti:

Tuoreena isänä olen arvuutellut, että missä iässä voisi poikaansa lähteä merelle purjehdusta kokemaan. Minkähänlaisia kokemuksia teillä, hyvät lajitoverit, on vauvoista/lapsista merellä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu