Maakellarin haju

tämä!

Sädesienet eli aktinobakteerit tuottavat toksiineja, jotka saavat aikaan kuvatuslaisen oireilun. Kyse on valinomysiinistä.

"..., ettei happi riitä." = tulehdus keuhkojen perifeerisissä osissa. Kyse ei ole siis mistään astmasta.

Olen käynyt maakellarissa sitten kun kynnelle kykenin, vaan koskaan en ole haistanut maan hajua kellarissa.

Omakotitalon rakennettuamme maakellari rakennettiin välittömästi säilöntätarkoituksessa koskien kasvimaaltamme tuotettuja juureksia, perunoita, marjapuskistamme ja metsämarjoista tekemiäni mehuja. hilloja, etikkasäilykkeitä jne.

Kun menen kellariimme, en haista mitään hajua, en hometta enkä geosmiinia, eli mullan hajua.

Tiede-lehden 6/2008 artikkeli otsikoi "Mikä MULLASSA haisee".
Artikkelissa Helsingin yliopiston maa- ja ympäristökemian professori Helinä Hartikainen totesi MAAN HAJUN, eli MULLAN HAJUN johtuvan SÄDESIENTEN (huom. monikko) tuottamasta HAJUSTA, joka haju koostuu hiilestä vedystä ja hapesta ja jota haua sädesienet tuottavat, kun saapuvat VIIMEISINÄ HOITAMAAN ELOPERÄISEN jätekäsittelyn urakan.

Kun kellariin ei viedä eloperäistä jätettä, niin siksi kellarissa ei haise geosmiini.
Kun maa-ainesjätekäsittelyssä, joita jätteitä mikrobit käsittelevät ympäri vuoden, on viimeisenä pilvin pimein sädesieniä, niin luulisi niiden tuottavan kaikenlaisia myrkkyjä jo LUONTOON, koska luonnossa on pitikä kuivia kausia, pitkiä sateisia kausia ja talvella eloperäinen maa-aines jäätyy.

Kosteusvauriorakennuksessakin märästä sädesienikaudesta siirrytään kuivaan kauteen.
Toki ensimmäisenä eri homelajit alkavat mikrobikäsittelynsä niin kosteusvasuriorakennuksessa kuin maa-ainesjätekäsittelyssäkin.
Vaan vaikka maanhaju homeherkisttyäni alkoi tuoksua nenääni tosi voimakkaana, (onneksi lieventynyt vuosien mittaan), niin yhdessäkään kosteusvauriorakennuksessa en ole haistanut geosimiinia ja enkä homeen hajua. Homeen hajun haistoin VR:n pikajunassa ja yhdessä keskussairaalamme huoneessa, jota en edes tiennyt homehuoneeksi, mutta joka siksi paljastui vuotta myöhemmin koskien TTL:n tutkimana koko sairaalaa.

En osaa sanoa kuinka monen kosteusvauriorakennuksessa oleskelevan nenään haisee kissan pissi tai ammoniaakki, koska kenenkään en ole kuullut noista hajuista kertovan.
Oaan nenääni ei ole haissut kumpikaan.

Sen tiedän, että kosteusvauriorakennusaltistus sotki oman hajuaistini (krooninen nuha yli 10 vuotta ja nenän limakalvot rikki yli 5 vuotta) niin tarkkaan, etten luota hajuaistiini tänäkään päivänä.

Kunnassamme 60-luvun korjaamaton (kunta myi yksityiselle kiinteistösijoittajalle ja taloa ei edelleenkään ole korjattu sitten rakentamisen juurikaan, mm. parvekkeet lähes tippuvat niskaan - rahaa ei muka ole) kerrostalo asukkaineen haisee pistävän "kissanpissille" ja ammoniakille. Myös muissa 60-lukujen kerrostaloissa (jotka huonossa kunnossa samalla seudulla ja myyty kunnalta yksityisille sijoittajille) asuvat haisevat samalle. Lisäksi suorivitaloissa (80-luvun) asuvat haisevat samalta katkulta. Valesokkelirakenne on suuri riski ja vielä suoseudulla.

Kerrostaloasunnoissa (joista mainitsin) vedet ovat tulleet parvekkeiden kattoja myöten ikkunoiden ja seinän välistä muihin seiniin ja muovimattojen (ja mitä korkkimattoja, alkuperäisiä ovat) alle. Muovimatot kun kastuvat, alkaa myös sisäilmaa pilata kemialliset myrkyt (mistä matot on tehty) eli on sekä mikrobiologinen että kemiallinen ongelma (VOC-yhdisteet). Kyseisten talojen asukkaat kuivaavat vaatteitaan sisätiloissa, koska alakerrassa kuivaustiloissa haisee klassinen home. Eilinenkin vieraamme haisi taatusti kodiltaan, koska hänellä oli puhtaat kuteet päällä ja kuivattu juuri tuossa haisuliolohuoneessa. Vaikka tuon hajuisessa asunnossa tuulettaisi koko ajan parvekkeen oven kautta, haju on järkyttävä. Viimeksi parisen viikkoa sitten mieheni totesi, että oli pakko lähteä tuttavamme olohuoneesta keittiöön ties millä verukkeella, koska happea ei ollut yhtään ja hajusta tuli niin huono etova olo. Tuttavani, jotka asuvat noissa "kissanpissitaloissa", ovat muuttonsa jälkeen alkaneet sairastaa muka migreeniä, tenniskyynärpäävaivoja, limapussin tulehduksia ym. perinteisiä homekämpän sairauksia. Kyseisistä "kissanpissitaloista" lapsia otetaan oikein urakalla huostaan, koska ovat keskittymiskyvyttömiä ja kurittomia univaikeuksineen ym. käytösongelmineen ja migreeneineen. Myös talojen asukkailla on paljon alkoholiongelmia. Eräs psykiatrian alan tuttavani sanoikin, että miten moni hometalossa asuva alkoholisoituukaan väkivallanteoista puhumattakaan!

Tuttavani osti kittiä ja paikkasi olohuoneen seinän, minkä väliin (ja muovimaton alle) vedet olivat oikein uoman hioneet parvekkeelta loristessaan. Isännöitsijä (talon omistaja) oli tyytyväinen ja maksoi ilomielin laskun kitistä sekä uusista tapeteista. Myös tuttavani lapsi huostaanotettiin neurologisten omituisten ongelmien vuoksi (kunnassa ei ammattitaitoa ja halua kehittää avopuolen tukipalveluja mm. luomalla palveluja haasteellisten ja murrosikäisten lasten kasvattamiseen, jos siis taustalla todettu neurologinen sairaus ja sairaudet). Nyt kun lapsi on puhtaissa sijaiskodin tiloissa, ei lapsi enää haise ja neurologiset ongelmat ovat helpottaneet (tuossa diagnoosissa ongelmien EI pitäisi helpottaa, vaan ovat elinikäiset!). Osasyy lapsen oireiluun oli varmasti tuo haiseva koti!

esim. formaldehydin tai ammoniakin hajua?