Sairastan ohimolohkoepilepsiaa. Nyt alkoivat opiskelut taas ja ahdistaa. Tuntuu, että kaikki tekemiseni on suorittamista: en opi mitään enkä uskalla itse ajatella, kun olen huomannut itselläni ongelmia muistin kanssa. En osaa keskittyä kun koko ajan pelkään kohtauksia ja mietin sairauttani enemmän tai vähemmän alitajuisesti. Pelottaa jatkuvasti.
elämänilo kateissa
tuuletin
5473
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Opiskeluaikana minullakin oli huonoja kausia. Syksyisin yleensä, en tajua miksi aina samaan aikaan vuodesta. Pelkäsin kouluun menoa, kun matkalla aina alkoi tuntumaan huonolta. Huippasi ja pelkäsin, etten selviä kouluun asti. Kävelin aina pylväsväli kerrallaan. Silloin sain tulea pylväästä. Ei onneksi sattunut mitään vakavaa.. tuntui, että vain paheni, kun koko ajan alitajunnassa pelkäsi noita kohtauksia. Se oli vain syksyisin tietty ajanjakso, jonka jälkeen loppui itsestään. En todella tajua, miksi. Olisin kiitollinen, jos joku tietäisi syyn ja kertoisi minullekin.. nyt tänä syksynä, kun ei koulua, ei ongelmia.. kumma juttu.
En osaa enempää auttaa, mutta päätin kertoa oman tarinani, kun itsellä joskus samoja ajatuksia. Toivottavasti joku viisaampi osaa auttaa ja kyllä se varmasti menee ajan kanssa ohi. Niin minullakin, tosin syy on mysteeri. Ei lääkärikään osannut mitään sanoa. Rukkailtiin vain lääkkeitä..
Vaikuttaako lääkitys muistiin vaiko vain epilepsia?
Koululaisena ruotsin ja englannin sanat eivät jää muistiin millään. Ennen sairastumista opetellut sanat on kyllä muistissa.
Oot vissiin aika vasta sairastunu?? Lääkkeistä ainakin topimax on vaikuttanu selvästi muistiin (oon nykyisistä 13:sta epilääkkeestä syöny kahdeksaa). Älä masennu. Jos et oo vielä käyny mitään sopeutumisvalmennuskursseja niin ilmottaudu mukaan. Vaihtoehtosesti mee ensitietopäiville, tietoa osotteesta www.epilepsia.fi. Suosittelen. Mulle noi on ollu se joka piti mut kasassa sillon ku kohtauksia tuli lähes päivittäin. Itelläni leikattiin just ohimolohkoepilepsia ja kohtaukset on jääny pois 2.leikkauksen myötä...tai, no on niitä yks tullu.
Tsemppiä. Missä päin muuten asut?
Jyväskylässä.
Olit luonteeltasi sosiaalinen tai et niin otappa yhteyttä johonkin noista:http://www.epilepsia.fi/index.phtml?menu_id=206&lang=1
Vertaistuen avulla ite menin eteenpäin vaikeina aikoina. Oon saanu oikeesti tosi paljon apua kinkkisiin kysymyksiin, ja tietysti hyviä kavereita!:)