Ensin linkki ja lainaus (juttu kannattaa lukea kokonaan):
SUOMI - PSYKOOSI-LÄÄKITYKSEN DDR!
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/240204_b.htm
"Suomessa on tehty Stakesin johdolla neljässä psykiatrisessa sairaalassa tutkimus ”Akuutin psykoosien integroitu hoito”. Siinä huomattiin, että jopa 40 prosenttia uusista psykoositapauksista toipuu ilman neuroleptejä. Suomesta löytyy ainakin yksi sairaala, Tornion Keroputaa, jossa niiden käyttöä varotaan alussa. Kyseessähän on vahva lääke, joka latistaa tunteita ja voi aiheuttaa neurologisia haittoja Siellä on myös huomattu, että nopea psykoosilääkitys johtaa helposti siihen, että potilas jää lääkkeen ja hoitosysteemin varaan eikä hae omia voimavarojaan elämänmuutosten tekemiseksi.
Samaan aikaan, kun psykiatrian piirissä neuroleptit jakavat mielipiteitä ja esimerkiksi Yhdysvalloissa on voimakasta kritiikkiä niiden käyttöä kohtaan, on meille ryhdytty käyttämään näitä vahvoja keskushermostolääkkeitä lähes rutiininomaisesti vanhusten hoidossa!"
Itse olin psykoosin takia sairaalaan jouduttuani syömättä näitä neuroleptejä (Risperdalia siellä tuputetaan suuhun heti). Olin syövinäni mutta syljin pois kun hoitaja lähti. Pelkäsin alusta asti mitä psyykelääke tekee aivoille, ehkä pysyvästi. No psykoosin harhat lähtivät viikon sisällä pois ilman mitään lääkkeitä, mutta menin tyhmyyksissäni kertomaan mukavana pitämälleni hoitajalle että olen ihan kunnossa psyykkisesti vaikka en lääkkeitä ottanut. No tämä aiheutti sen että tästä lähtien hoitajat katsoivat tarkkaan että otan pillerit ja temestaa vielä päälle, jota en sitäkään ollut syönyt vaikka illalla Risperdalin kanssa väkisin tyrkytettiin.
Parin viikon päästä lääkkeen aloittamisen jälkeen psyyke alkoi oireilla ja tuli ensin sellainen huumemaisen sekava olo, jossa vain hymyilin, mutta pian sen jälkeen tulikin helvetillisen paha psyykkinen olo joka tuntui myös äärimmäisen pahana olona koko kropassa. Tuntui että junan alle meno helpottaisi kauhean olon jos se ei pian loppuisi, vaikka en siis normaalisti milloinkaan ole ajatellut itsetuhoa. Samalla tuli sellainen vanteen kiristämisen tunne päähän ja tämä tila "virittyi" heti sängystä nousemisen jälkeen, oli tavattoman vaikea pitää edes ryhti ja ajatus oli sameaa. Sen jälkeen tietoisuus oli välillä kuin syvemmällä pään sisällä vankina ja se miten havaitsin maailmaa vääristyi ja supistui. Välillä vielä pihallaolon tunteita, ja helvetin pahaa henkistä olotilaa kuin olisi vieras itselleen, eikä osannut tehdä mitään. Kävelin vaan asunnossani ikkunasta toiseen ja halusin koko ajan mennä jonnekin muualle, jotta pääsisin tuntemuksiani jotenkin pakoon, olo tietenkin seurasi kaikkialle. Syömisen lisäksi oikeastaan mikään ei tuntunut hyvältä eikä osannut tehdä itse päätöksiä. No onneksi lähellä oli tukihenkilöitä jotka veivät minua uimarannoille jne.
Muutamien kuukausien jälkeen olin henkinen raunio, joka itki kuin lapsi tuskassa ja kuvittelin jo että tässäpä tämä. Havintomaailma jollakin tavalla täysin väärällä raiteella ja kaikenlaisia viiraustuntemuksia päässä (ei kuitenkaan mitään psykoosin harhoja tai vastaavia).
Hoitajat ja myöhemmin tarkastuskäynnin lääkäri sanoivat vain että ongelmat johtuivat psykoosista ja olivat normaaleja ahdistusilmiöitä ym. Temestaa määrättiin ja sitä saikin syödä koko ajan että edes jotenkin kesti päivästä toiseen, vaikka se ainoastaan laimensi oireilua muutamiksi tunneiksi kerrallaan.
Tästä hoitajien hokemasta syystä että oireet johtuvat psykoosista en uskaltanut lopettaa lääkitystä kokonaan, vaikka muutaman kerran vähensin lääkitystä tarkoituksena lopettaa se. Henkisesti huonossa kunnossa kuitenkaan en osannut valehdella hoitajille ja niin lääkitystä lisättiin ja oireet pahenivat entisestään.
Lopulta kuitenkin yksi psykiatrian erikoislääkäri kysyi haluaisinko kokeilla toista lääkettä (Zyprexa) jota muut olivat toppuutelleet, koska se lisää painoa suurimmalla osalla ja todennäköisesti Risperdal on markkinoitu psykiatrian viralliseksi ykköslääkkeeksi.
No lääke vaihdettiin ja alle viikossa olo muuttui lähes tavalliseksi, ehkä pientä mielen häilyvämpää olotilaa lukuunottamatta, ei siis ole aivan niin kiinni tässä ja nyt. Ero oli kuitenkin valtava ja syy outoihin olotiloihin ja henkiseen tuskaan ei ollut lääkärien ilmoittva psykoosi vaan tuo psykoosilääke. Zyprexalla olo parani koko ajan ja pystyin menemään tietotekniikkakurssille ja jatkamaan elämää.
Zyprexaa vähennettiin vähitellen pienimpään annokseen kunnes päätin lopettaa senkin kokonaan, koska pelkäsin pysyviä sivuvaikutuksia psyykkeeseen ja olihan se pieni häilyvyyden tunne. Lisäksi ajatus diabetesriskistä ja muista mahdollisista pysyvistä haitoista pelotti. Kaiken lisäksi paino oli noussut runsaalla kymmenellä kilolla Zyprexan käytön aloittamisen jälkeen. Tosin Risperdalkin nosti painoa, koska syöminen on lääkkeissä ainoa entiseltä tuntuva asia kun muu latistuu.
No lääkkeiden käytön jälkeen olo on palannut normaaliksi, ainakin siten kuin pystyn huomaamaan. Ajatus luistaa normaalisti ja olen kiinni vanhaan tapaan täsä päivässä. Psykoosiin johtaneiden maagisten asioiden pohtimisen olen lopettanut ja koitan elää ilman tälläistä ajattelua jossa etsii maagisia merkkejä ja merkityksiä kaikkeen. Käytän varmuuden vuoksi omega-3 kalaöljyä ja Mivitotal Plus monivitamiini-mineraalivalmistetta.
Jos näin jälkikäteen voisin valita, niin en olisi lääkekuuria aloittanut, vaan koittanut ilman lääkkeitä, niin kauhea puoli vuotta lääkityksessä oli. Elämäni kauheimmat ajat.
Nyt kun tuossa yllä vielä kerrottiin että jopa 40% ensipsykooseseista hoituu ilman neuroleptejä niin miksei psykoterapiaa käytetä hoitona enemmän kuten jotkut sairaalat tekevät, vaan pakkosyötetään aivot sekaisin saavia lääkkeitä.
Tavallaan ymmärrän syitä, lääkkeillä saadaan ihmiset rauhallisiksi kun ovat sekaisin (hoitajilla vähemmän vaivaa) ja lääkefirmat kilvan markkinoivat tuotteitaan. Lääkkeet ovat helpompi vaihtoehto kuin terapia, jossa tarvitaan ihmisiä ja aikaa.
Kamalaa että psykoosilääkkeitä syötetään vanhuksille ja jopa yli 5-vuotiaille lapsille, miten se vaikuttaa heidän psyykkeeseensä, ja mahdollisesti pysyvästi.
Pyytäkää ehdottomasti vaihtamaan lääkkeet jos teillä ilmenee noita vakavia sivuvaikutuksia olotilassa, toinen lääke voi poistaa oireilun lähes kokonaan. Hoitajat eivät ehkä hevin halua lääkkeitä vaihtaa, koska tietyt lääkemerkit on lobattu ensisijaisiksi ja hoitajat sanovat että ajan kanssa olo paranee. Kuukausi tai useampi pää pahasti sekaisin on kuitenkin helvettiä, jota ei pitäisi kenenkään joutua kestämään. Pahinta on ettei tiedä onko pää lopullisesti tuossa kunnossa, vai voiko parannusta olotilaan saada lääkettä vaihtamalla.
Pahat psykoosilääkeoireet
16
1352
Vastaukset
- Näinpä..
"Tavallaan ymmärrän syitä, lääkkeillä saadaan ihmiset rauhallisiksi kun ovat sekaisin (hoitajilla vähemmän vaivaa) ja lääkefirmat kilvan markkinoivat tuotteitaan. Lääkkeet ovat helpompi vaihtoehto kuin terapia, jossa tarvitaan ihmisiä ja aikaa."
On aivan selvää että lääkkeillä zombieiksi saatuja potilaita on helpompi valvoa ja vartioida. Kävelevät edestakaisin käytäviä ja pysähtyvät välillä kun ajatus ei juokse niin hyvin että tietäisivät mitä tehdä tai mihin mennä. Ei tule yhteenottoja henkilökunnan kanssa tai pakoyrityksiä eikä mitään paniikkeja kun mieli on täysin turrutettu. Ilman neuroleptejä potilaat olisivat paljon haastavampia ja veisivät henkilökunnalta aikaa joka tulisi kalliimmaksi. Psykoositerapia vaatii aikaa ja resursseja joten mielummin neuroleptit.
Temestakin on riippuvuutta aiheuttava ahdistuslääke jota syötetään kaikille varmuuden vuoksi iltaisin, jotta potilaat nukkuvat yöt, ja päivystyshoitajat voivat viettää aikansa tv:tä tuijotellen.
On aivan selvää että psykoosilääkkeillä on paikkansa kun psykoosipotilas on todella harhainen ja mellastaa, mutta rauhallisia psykoosipotilaita voitaisiin ensin hyvinkin seurata ja terapoida katsoen alkaako hän päästä harhaisesta ajatuksesta. Suuri osa psykoosiin joutuneista alkaa rauhallisessa ympäristössä pian huomata että asiat eivät olekaan aivan niin kuin he luulivat, ja ymmärtävät psykoottiset ajatukset harhaksi. Kun tajuaa olleensä psykoosissa, niin lakkaa yleensä etsimästä merkityksiä kaikesta kun ei enää usko harhaansa, jolloin alitajunta ja tietoinen mieli rauhoittuu. - omainen
Olipa rajuja oireita. Hyvä kuitenkin, että Zyppe auttaa. Tuttavapiirissä on 2 henkilöä, jotka Zyppeä käytettyään ovat lihonneet nopeasti 10 kg, ruokahalu on lisääntynyt ja aineenvaihdunta hidastunut. se on tietty ikävä sivuvaikutus. mutta ehkä ne kilot saa ajanmyötä pois.
Hyviä vointeja.- kohtalontoveri
Saattaa olla että Zyprexa lihottaa hieman tavallistakin enemmän, mutta kaikki psykoosilääkkeet lihottaa nm. kokemusta on.
Johtuu varmasti siitä että aktiivisuus vähenee niitä käyttäessä, eikä päästä löydy voimavaroja päätöksiin ja terveellisiin elintapoihin vaikka syömiseen. Ja koska lääkkeet vähentää nautinnonsaantia niin syöminen on niitä ainoita asioita josta edes vähän nauttii, se kun on syvimpiä ja voimakkaimpia ihmisen nautinnonlähteitä, joita edes lääkkeet ei täysin vie. Tietenkin noi kaikki sotkee vielä rasva-aineenvaihduntaa. - PsyykkeenTestit
kohtalontoveri kirjoitti:
Saattaa olla että Zyprexa lihottaa hieman tavallistakin enemmän, mutta kaikki psykoosilääkkeet lihottaa nm. kokemusta on.
Johtuu varmasti siitä että aktiivisuus vähenee niitä käyttäessä, eikä päästä löydy voimavaroja päätöksiin ja terveellisiin elintapoihin vaikka syömiseen. Ja koska lääkkeet vähentää nautinnonsaantia niin syöminen on niitä ainoita asioita josta edes vähän nauttii, se kun on syvimpiä ja voimakkaimpia ihmisen nautinnonlähteitä, joita edes lääkkeet ei täysin vie. Tietenkin noi kaikki sotkee vielä rasva-aineenvaihduntaa.Jos haluatte niin voitte käydä "psykoosi/skitsofreniajaksot" läpi ilman psyykenlääkitystä ja selvitä ihan normaaleina. Antipsykoottisten jälkeen elämä ei ole enää useinkaan entisellään, eli työkyvyttömyyttä, psyyken oireilua ja ylipainoa aivan pirusti mahdollisesti loppuelämän.
- ...Mainonnan uhri
Olen sama tyyppi jonka kirjoitusta jatkoit keskustelussa "EPA rasvahappoa psyykesairauksiin". Mielenkiintoista lukea kokemuksiasi, ja hyvä kun jatkoit artikkelin linkitystä, sillä jokaisen kannattaa omakohtaisesti näitä lääkeasioita todella vakavasti miettiä. Lääkärit eivät todellakaan kerro lääkkeiden mahdollisista haitoista, etenkään näistä pahimmista ja pysyvistä.
Voin kertoa omakohtaisesti, että söin itse nimenomaan Zyprexaa lähes parin vuoden ajan, ja minulla lääkityksestä lähtien todella outoja ja voimakkaita fyysisiä pääoireita. Sairaalassa sanoivat niiden johtuvan psykoosista itsestään, mutta tänäpäivänä olen itse lähes vakuuttunut oireiden olevan pysyväisvaikutuksia lääkityksestä. Nyt en ole enää lääkitykselläkään ollut, mutta vaiva (jatkuva kova paineentunne ja särky päässä etenkin pään vasemmalla puolella) on jäänyt, ja luultavasti joudun vaivan kanssa elämään koko loppuikäni.
Kävin vaivani vuoksi myös neurologilla ja sain lähetteen magneettiin. Sitä en tosin tiedä voivatko psykoosilääkkeet aiheuttaa päässä jotain sellaista vikaa, mikä näkyisi magneetissa. Mutta näkyy siellä jotain tai ei, pääni ei enää entisensä ole. Jos olisin tiennyt millaiseksi vammaiseksi tulen, ja että harhat voivat lähteä pois ilman psykoosilääkitystäkin, en olisi koskaan noihin lääkkeisiin koskenutkaan.
Kävin myös eilen psykiatrini kanssa keskustelua mm. tardiivista dyskinesiasta. Hän sanoi, että nykyisin käydään hyvinkin kiistanalaista keskustelua siitä, ovatko nämä ns. uudenpolven neuroleptit loppujenlopuksi haitoiltaan yhtään vanhoja vähäisempiä. Ymmärrän kyllä, että itse koit Zyprexan itsellesi paremmaksi kuin aiemman, mutta olen puolestasi iloinen siitä, että olet päässyt myös Zyprexasta eroon.
Hyvää jatkoa sinulle! Ja toivotaan, ettei sairastuta enää uudelleen.- minun kokemuksiani
Itsekin Risperdalia runsaan vuoden syöneenä ja nyt useamman kuukauden ilman olleena olen huomannut että pää ei ole "ehkä" aivan entisensä.
HAVAINTOMAAILMA KAVENTUNUT
Voi tietenkin olla että luulen vaan, mutta tuntuu siltä kuin mainitsemanne "havaintoavaruus" olisi jollakin tavalla tullut "putkimaisemmaksi", jos ajatellaan että ennen psykoosia se olisi ollut vaikka "pallomainen". Tuo "putki" ei siis ole kauhean kapea, vaan voisi ajatella niin että normaalin havaintoavaruuden "pallon" sisälle olisi tehty "putki", joka leikkaa jonkin verran pallon reunoja pois.
Havaintomaailma ei ole niin laaja tai avoin kuin ennen, näin ainakin tuntuu, ja tunne voi olla vääräkin.
TUNNE-ELÄMÄ KAVENTUNUT
Toiseksi tuntuu että tietynlainen "tunneherkkyys" on vähentynyt. On vaikea saada itsensä tuntemaan yhtä voimakkaasti ja syvästi kuin ennen. Asiat eivät tunnu sydämen pohjasta saakka, oli sitten kyse rakkauden tunteesta, empatiasta ja muusta.
Ennen kun oikein fiilisteli jostain asiasta syvällisesti niin sydän oli pakahtua tai joidenkin aiheiden miettimisestä saattoi tippakin tulla linssiin. Tunteminen oli syvempää kuin nyt.
Tämä asia ei ole varmaankaan pelkkää kuvittelua.
Kolmanneksi asia jonka olen lääkehoidon jälkeen huomannut on se että kun kirjoittelen tietokoneella niin tulee tavallista enemmän virheitä nopeasti kirjoittaessa. Varsinkin sellainen virhe että kirjoitan vierekkäisiä kirjaimia aika usein väärin päin nopeammin kirjoittaessa. Hirvi tulee kirjoittua vaikka hivri. Näitä virheitä ja muitakin tulee aika tiuhaan, vaikka ennen sairautta ei juurikaan.
Älyllistä muutosta en ole huomannut.
Voi olla että nuo muutokset palautuvat ajan kuluessa tai sitten eivät.
Nuo lääkkeethän estävät tiettyjen välittäjäaineiden toimintaa eli blokkaavat niitä ja turruttavat mieltä. Tästä syystä ajan kuluessa saattaa hermosolujen välisissä yhteyksissä tapahtua "kuihtumista", kun hermoimpulssit eivät kulje ja vahvista yhteyksiä.
Varsinkin tunne-elämää ja havaintomaailmaa lääkkeet latistavat, joten ne saattavat vähentää näitä välittäviä yhteyksiä, josta seuraa että tunne-elämä ja havaintomaailma latistuvat jonkin verran. En tiedä palautuvatko muutokset lääkityksen loputtua pikku hiljaa kun välittäjäaineet siirtyvät taas kunnolla ja vahvistavat hermoyhteyksiä ajan kanssa.
Edellämainitusta syystä käytän itse omega-3 rasvahappoja, koska niiden tiedetään ainakin lapsilla ja nuorilla parantavan aivotoimintaa lisäämällä hermoyhteyksiä. Jotkut tutkimukset kertovat että mielenterveyspotilailla tulokset olisivat samansuuntaisia.
EPA ja DHA rasvahapot toimivat "ravintoaineina" tai buustereina hermosolujen yhteyksien luomisessa. - minun kokemuksiani
minun kokemuksiani kirjoitti:
Itsekin Risperdalia runsaan vuoden syöneenä ja nyt useamman kuukauden ilman olleena olen huomannut että pää ei ole "ehkä" aivan entisensä.
HAVAINTOMAAILMA KAVENTUNUT
Voi tietenkin olla että luulen vaan, mutta tuntuu siltä kuin mainitsemanne "havaintoavaruus" olisi jollakin tavalla tullut "putkimaisemmaksi", jos ajatellaan että ennen psykoosia se olisi ollut vaikka "pallomainen". Tuo "putki" ei siis ole kauhean kapea, vaan voisi ajatella niin että normaalin havaintoavaruuden "pallon" sisälle olisi tehty "putki", joka leikkaa jonkin verran pallon reunoja pois.
Havaintomaailma ei ole niin laaja tai avoin kuin ennen, näin ainakin tuntuu, ja tunne voi olla vääräkin.
TUNNE-ELÄMÄ KAVENTUNUT
Toiseksi tuntuu että tietynlainen "tunneherkkyys" on vähentynyt. On vaikea saada itsensä tuntemaan yhtä voimakkaasti ja syvästi kuin ennen. Asiat eivät tunnu sydämen pohjasta saakka, oli sitten kyse rakkauden tunteesta, empatiasta ja muusta.
Ennen kun oikein fiilisteli jostain asiasta syvällisesti niin sydän oli pakahtua tai joidenkin aiheiden miettimisestä saattoi tippakin tulla linssiin. Tunteminen oli syvempää kuin nyt.
Tämä asia ei ole varmaankaan pelkkää kuvittelua.
Kolmanneksi asia jonka olen lääkehoidon jälkeen huomannut on se että kun kirjoittelen tietokoneella niin tulee tavallista enemmän virheitä nopeasti kirjoittaessa. Varsinkin sellainen virhe että kirjoitan vierekkäisiä kirjaimia aika usein väärin päin nopeammin kirjoittaessa. Hirvi tulee kirjoittua vaikka hivri. Näitä virheitä ja muitakin tulee aika tiuhaan, vaikka ennen sairautta ei juurikaan.
Älyllistä muutosta en ole huomannut.
Voi olla että nuo muutokset palautuvat ajan kuluessa tai sitten eivät.
Nuo lääkkeethän estävät tiettyjen välittäjäaineiden toimintaa eli blokkaavat niitä ja turruttavat mieltä. Tästä syystä ajan kuluessa saattaa hermosolujen välisissä yhteyksissä tapahtua "kuihtumista", kun hermoimpulssit eivät kulje ja vahvista yhteyksiä.
Varsinkin tunne-elämää ja havaintomaailmaa lääkkeet latistavat, joten ne saattavat vähentää näitä välittäviä yhteyksiä, josta seuraa että tunne-elämä ja havaintomaailma latistuvat jonkin verran. En tiedä palautuvatko muutokset lääkityksen loputtua pikku hiljaa kun välittäjäaineet siirtyvät taas kunnolla ja vahvistavat hermoyhteyksiä ajan kanssa.
Edellämainitusta syystä käytän itse omega-3 rasvahappoja, koska niiden tiedetään ainakin lapsilla ja nuorilla parantavan aivotoimintaa lisäämällä hermoyhteyksiä. Jotkut tutkimukset kertovat että mielenterveyspotilailla tulokset olisivat samansuuntaisia.
EPA ja DHA rasvahapot toimivat "ravintoaineina" tai buustereina hermosolujen yhteyksien luomisessa.Noista mainitsemistani asioista huolimatta olo on ihan normin tuntuinen, eivätkä ne siis häiritse millään tavalla normaalia elämää tai olotilaa. Vasta kun asiaa miettii tarkemmin, huomaa että ehkä havaintomaailma on hieman kaventunut ja että enpä ole kovin voimakkaasti tuntenut lääkityksen lopettamisen jälkeen (tai lääkityksen aikana). Psykoosin uusimisen kannalta voi olla jopa hyvä ettei tunne-elämä ole enää niin voimakas. Kuitenkin kun oikein asiaa miettii, ajattelee että ehkä jotain entisestä kuitenkin uupuu.
- ...Mainonnan uhri
minun kokemuksiani kirjoitti:
Noista mainitsemistani asioista huolimatta olo on ihan normin tuntuinen, eivätkä ne siis häiritse millään tavalla normaalia elämää tai olotilaa. Vasta kun asiaa miettii tarkemmin, huomaa että ehkä havaintomaailma on hieman kaventunut ja että enpä ole kovin voimakkaasti tuntenut lääkityksen lopettamisen jälkeen (tai lääkityksen aikana). Psykoosin uusimisen kannalta voi olla jopa hyvä ettei tunne-elämä ole enää niin voimakas. Kuitenkin kun oikein asiaa miettii, ajattelee että ehkä jotain entisestä kuitenkin uupuu.
Mielenkiintoista lukea kokemuksiasi. Itselläni myös tunne-elämä jotenkin latistunutta, koen lähinnä vain surua, surua, surua, loputtomasti. Luulen sen tosin johtuvan nykyisin sairastamastani vaikeasta masennuksesta, ei ehkä niinkään lääkityksestä.
Mutta psykoosin aikana ja sen jälkeen ajan ja paikantaju on minulla heikentynyt ja muisti temppuilee jatkuvasti (johtuu varmaan masennuksesta).
Mutta suurin vaivani on tuo fyysinen jatkuva särky erityisesti pään vasemmalla puolella. Eräs psykiatri sanoi minulle, että psyykkinen paha olo vain purkautuu ulos fyysisenä kipuna, mutta minä uskon, että psykoosilääkkeet vaurioittivat jotenkin aivojani, ehkä lopullisesti. - minun kokemuksiani
...Mainonnan uhri kirjoitti:
Mielenkiintoista lukea kokemuksiasi. Itselläni myös tunne-elämä jotenkin latistunutta, koen lähinnä vain surua, surua, surua, loputtomasti. Luulen sen tosin johtuvan nykyisin sairastamastani vaikeasta masennuksesta, ei ehkä niinkään lääkityksestä.
Mutta psykoosin aikana ja sen jälkeen ajan ja paikantaju on minulla heikentynyt ja muisti temppuilee jatkuvasti (johtuu varmaan masennuksesta).
Mutta suurin vaivani on tuo fyysinen jatkuva särky erityisesti pään vasemmalla puolella. Eräs psykiatri sanoi minulle, että psyykkinen paha olo vain purkautuu ulos fyysisenä kipuna, mutta minä uskon, että psykoosilääkkeet vaurioittivat jotenkin aivojani, ehkä lopullisesti.Minulla oli lääkityksen vajaassa puolessa välissä muiden pahojen oireiden jälkeen tuota päänsärkyä ja muistaakseni myös enemmän pään vasemmalla puolella. Tuntuu kuin kipu olisi viirannut ja liikkunut eri kohtiin päässä. Lääkäri sanoi että kyseessä on pahasta ahdistuksesta johtuva vaiva, josta kuulemma johtuivat myös lähes kaikki muut oireet, mene ja tiedä tuota.
Pikkuhiljaa vaiva hellitti siinä puolen vuoden kohdalla lääkityksen aloittamisesta ja loppui kokonaan runsaan puolen vuoden kohdalla. Tosin myöhemminkin lääkityksen aikana pää tuli helposti kipeäksi ja tukkoiseksi kun psykoosin aiheuttamia aiheita tuli vastaan netissä tai muualla, mutta tämä mielestäni johtui siitä että lääkkeet estivät pelottavan asian käsittelyä, joka ilmeni pääkipuna. No pikkuhiljaa myös psykoosiin johtaneita asioita alkoi voida käsitellä ilman pääkipua tai pelkoreaktioita ja varsinkin lääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen kaikenlainen pääsärky on kaikonnut kuten asia oli ennen psykoosiakin.
Toivon sinulle paranemista. - minun kokemuksiani
...Mainonnan uhri kirjoitti:
Mielenkiintoista lukea kokemuksiasi. Itselläni myös tunne-elämä jotenkin latistunutta, koen lähinnä vain surua, surua, surua, loputtomasti. Luulen sen tosin johtuvan nykyisin sairastamastani vaikeasta masennuksesta, ei ehkä niinkään lääkityksestä.
Mutta psykoosin aikana ja sen jälkeen ajan ja paikantaju on minulla heikentynyt ja muisti temppuilee jatkuvasti (johtuu varmaan masennuksesta).
Mutta suurin vaivani on tuo fyysinen jatkuva särky erityisesti pään vasemmalla puolella. Eräs psykiatri sanoi minulle, että psyykkinen paha olo vain purkautuu ulos fyysisenä kipuna, mutta minä uskon, että psykoosilääkkeet vaurioittivat jotenkin aivojani, ehkä lopullisesti.Minulla oli lääkityksen vajaassa puolessa välissä muiden pahojen oireiden jälkeen tuota päänsärkyä ja muistaakseni myös enemmän pään vasemmalla puolella. Tuntuu kuin kipu olisi viirannut ja liikkunut eri kohtiin päässä. Lääkäri sanoi että kyseessä on pahasta ahdistuksesta johtuva vaiva, josta kuulemma johtuivat myös lähes kaikki muut oireet, mene ja tiedä tuota.
Pikkuhiljaa vaiva hellitti siinä puolen vuoden kohdalla lääkityksen aloittamisesta ja loppui kokonaan runsaan puolen vuoden kohdalla. Tosin myöhemminkin lääkityksen aikana pää tuli helposti kipeäksi ja tukkoiseksi kun psykoosin aiheuttamia aiheita tuli vastaan netissä tai muualla, mutta tämä mielestäni johtui siitä että lääkkeet estivät pelottavan asian käsittelyä, joka ilmeni pääkipuna. No pikkuhiljaa myös psykoosiin johtaneita asioita alkoi voida käsitellä ilman pääkipua tai pelkoreaktioita ja varsinkin lääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen kaikenlainen pääsärky on kaikonnut kuten asia oli ennen psykoosiakin.
Toivon sinulle paranemista. - ...Mainonnan uhri
minun kokemuksiani kirjoitti:
Minulla oli lääkityksen vajaassa puolessa välissä muiden pahojen oireiden jälkeen tuota päänsärkyä ja muistaakseni myös enemmän pään vasemmalla puolella. Tuntuu kuin kipu olisi viirannut ja liikkunut eri kohtiin päässä. Lääkäri sanoi että kyseessä on pahasta ahdistuksesta johtuva vaiva, josta kuulemma johtuivat myös lähes kaikki muut oireet, mene ja tiedä tuota.
Pikkuhiljaa vaiva hellitti siinä puolen vuoden kohdalla lääkityksen aloittamisesta ja loppui kokonaan runsaan puolen vuoden kohdalla. Tosin myöhemminkin lääkityksen aikana pää tuli helposti kipeäksi ja tukkoiseksi kun psykoosin aiheuttamia aiheita tuli vastaan netissä tai muualla, mutta tämä mielestäni johtui siitä että lääkkeet estivät pelottavan asian käsittelyä, joka ilmeni pääkipuna. No pikkuhiljaa myös psykoosiin johtaneita asioita alkoi voida käsitellä ilman pääkipua tai pelkoreaktioita ja varsinkin lääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen kaikenlainen pääsärky on kaikonnut kuten asia oli ennen psykoosiakin.
Toivon sinulle paranemista.Lohduttavaa kuulla jos päätuntemukset voivat johtua ahdistuksesta, ja etenkin, että ne ovat sinulla hävinneet!
Itse sairastin psykoosin jo talvella -05, mutta psykoosilääkityksen lopetin kokonaan vasta elokuun alkupuolella. Itsekin koen kivun "viiraavan" välillä eri kohti päässä, mutta jatkuva paine pään vasemmalla puolella. Kun saan paremmin nukuttua, pääoireet hieman vähenevät.
Hyvää jatkoa myös sinulle! - minun kokemuksiani
...Mainonnan uhri kirjoitti:
Lohduttavaa kuulla jos päätuntemukset voivat johtua ahdistuksesta, ja etenkin, että ne ovat sinulla hävinneet!
Itse sairastin psykoosin jo talvella -05, mutta psykoosilääkityksen lopetin kokonaan vasta elokuun alkupuolella. Itsekin koen kivun "viiraavan" välillä eri kohti päässä, mutta jatkuva paine pään vasemmalla puolella. Kun saan paremmin nukuttua, pääoireet hieman vähenevät.
Hyvää jatkoa myös sinulle!Lopetitko lääkityksen vasta tänä vuonna?
Itsellä tuo viiraus loppui lääkityksen vaihdon myötä, kun vajaan puoli vuotta oli tuota pahaa päänsäryä. Tämänkin jälkeen psykoosiin liittyvien asioiden kohtaaminen sai pään kipeäksi ja "pumpuliin". Lääkityksen jälkeen enää nuo asiatkaan eivät ole saaneet päätä kipeäksi, kipeähän pääni ei ole ollut juuri koskaan ennen psykoosia. Käytätkö jotain muita lääkkeitä jotka voisivat aihettaa päänsäryn?
Itse muuten käytän tuota paljon mainostettua Vitamr omega-3 kalaöljyä, jota kannattaisi ehkä kokeilla varmuuden vuoksi vaikka osa sanoo ettei siitä ole mitään hyötyä. Sanovat vaikutuksen alkavan näkyä muutamien kuukausien jälkeen.
Toivottavasti pääset tuosta pääkivusta ja voit palata aivan normaaliin elämään. Itselläni olo on nyt lääkityksen jälkeen palannut periaatteessa ennalleen, tosin se tunne-elämän huippujen ja pohjien latistuminen on, eli erittäin vahvana tunneihmisenä en kykene tuntemaan entisen syyvästi. Toivottavasti tämä viimeinenkin vaiva vielä paranee ajan kanssa.
Jaksamisia! - ...Mainonnan uhri
minun kokemuksiani kirjoitti:
Lopetitko lääkityksen vasta tänä vuonna?
Itsellä tuo viiraus loppui lääkityksen vaihdon myötä, kun vajaan puoli vuotta oli tuota pahaa päänsäryä. Tämänkin jälkeen psykoosiin liittyvien asioiden kohtaaminen sai pään kipeäksi ja "pumpuliin". Lääkityksen jälkeen enää nuo asiatkaan eivät ole saaneet päätä kipeäksi, kipeähän pääni ei ole ollut juuri koskaan ennen psykoosia. Käytätkö jotain muita lääkkeitä jotka voisivat aihettaa päänsäryn?
Itse muuten käytän tuota paljon mainostettua Vitamr omega-3 kalaöljyä, jota kannattaisi ehkä kokeilla varmuuden vuoksi vaikka osa sanoo ettei siitä ole mitään hyötyä. Sanovat vaikutuksen alkavan näkyä muutamien kuukausien jälkeen.
Toivottavasti pääset tuosta pääkivusta ja voit palata aivan normaaliin elämään. Itselläni olo on nyt lääkityksen jälkeen palannut periaatteessa ennalleen, tosin se tunne-elämän huippujen ja pohjien latistuminen on, eli erittäin vahvana tunneihmisenä en kykene tuntemaan entisen syyvästi. Toivottavasti tämä viimeinenkin vaiva vielä paranee ajan kanssa.
Jaksamisia!Joo, en siis ole kauaa vielä ollut ilman psykoosilääkitystä, mutta päätuntemuksia on ollut siitä lähtien kun psykoosi alkoi (talvesta -05 eli käytännössä lääkityksen aloittamisesta lähtien). Yritin kyllä sairastumisestani vuoden jälkeen lopettaa lääkitystä, pariinkin otteeseen, mutta massiivisten uniongelmien vuoksi lääkärit käskivät minun aina palata Zyprexaan takaisin. Uniongelmista kärsin edelleen.
Kuinka kauan omasta psykoosistasi on aikaa? Oletko muuten työelämässä? Itse kiikun työkyvyn ja kyvyttömyyden välimaastossa masennukseni kanssa. Teen päivän silloin toisen tällöin töitä. Entä käytkö terapiaa?
En käytä mitään muuta lääkitystä kuin masennuslääkettä ja unilääkettä, mutta niitäkään en käyttänyt silloin kun pääoireet alkoivat, joten en usko niillä olevan mitään tekemistä päätuntemusten kanssa.
Itse syön nyt Pikasol Tripla Omega-3 ADE-valmistetta.
Toivon todella, että tunne-elämäsi palautuisi ennalleen. Masentuneena tiedän mitä on elää kun tunteet eivät toimi normaalisti. Itsekin koen aina olleeni voimakkaasti tunneihminen, mutta aika näyttää palautuuko tunne-elämä ennalleen. Voimia! - minun kokemuksiani
...Mainonnan uhri kirjoitti:
Joo, en siis ole kauaa vielä ollut ilman psykoosilääkitystä, mutta päätuntemuksia on ollut siitä lähtien kun psykoosi alkoi (talvesta -05 eli käytännössä lääkityksen aloittamisesta lähtien). Yritin kyllä sairastumisestani vuoden jälkeen lopettaa lääkitystä, pariinkin otteeseen, mutta massiivisten uniongelmien vuoksi lääkärit käskivät minun aina palata Zyprexaan takaisin. Uniongelmista kärsin edelleen.
Kuinka kauan omasta psykoosistasi on aikaa? Oletko muuten työelämässä? Itse kiikun työkyvyn ja kyvyttömyyden välimaastossa masennukseni kanssa. Teen päivän silloin toisen tällöin töitä. Entä käytkö terapiaa?
En käytä mitään muuta lääkitystä kuin masennuslääkettä ja unilääkettä, mutta niitäkään en käyttänyt silloin kun pääoireet alkoivat, joten en usko niillä olevan mitään tekemistä päätuntemusten kanssa.
Itse syön nyt Pikasol Tripla Omega-3 ADE-valmistetta.
Toivon todella, että tunne-elämäsi palautuisi ennalleen. Masentuneena tiedän mitä on elää kun tunteet eivät toimi normaalisti. Itsekin koen aina olleeni voimakkaasti tunneihminen, mutta aika näyttää palautuuko tunne-elämä ennalleen. Voimia!"Joo, en siis ole kauaa vielä ollut ilman psykoosilääkitystä, mutta päätuntemuksia on ollut siitä lähtien kun psykoosi alkoi (talvesta -05 eli käytännössä lääkityksen aloittamisesta lähtien). Yritin kyllä sairastumisestani vuoden jälkeen lopettaa lääkitystä, pariinkin otteeseen, mutta massiivisten uniongelmien vuoksi lääkärit käskivät minun aina palata Zyprexaan takaisin. Uniongelmista kärsin edelleen."
Eli pelkkien uniongelmien takia psykoosilääkettä? Onko kyseessä painajaiset vai vain unettomuus? Eikö pelkkä unilääke olisi auttanut?
Lääkityskin voi aiheuttaa noita pääoireita sen tiedän, eivätkä ne varmasti heti lopetuksen jälkeenkään häviä. Itsellä psykoosiin johtaneiden "pelottavien" asioiden kohtaamisesta johtuva päänsärky Zyprexa lääkityksen aikana hävisi lääkityksen lopettamisen jälkeen. Uskon itse että lääkkeissä pää ei pysty käsittelemään asioita niin hyvin ja se johtaa ahdistuspäänsärkyyn. Ilman lääkkeitä selkeämpi ja paremmin toimivampi mieli taas käsittelee asiat normaalisti, eikä päänsärkyä tule.
"Kuinka kauan omasta psykoosistasi on aikaa? Oletko muuten työelämässä? Itse kiikun työkyvyn ja kyvyttömyyden välimaastossa masennukseni kanssa. Teen päivän silloin toisen tällöin töitä. Entä käytkö terapiaa?"
Runsas vuosi ja runsaan vuoden käytin lääkkeitä. Psykoosin merkityselämykset kestivät muutamia viikkoja, jonka jälkeen ymmärsin ne psykoosin aiheuttamiksi.
Olen ihan toimintakykyinen ja terve ja etsin opiskelupaikkaa tai töitä. Olen kyllä ollut elämäntapatyötön "vapaa-ajattelija" vuosikausia, ja on ollut aikaa liikaa pohtia ja tutkia kaikenlaisia mielelle nyt vaaralliseksi tietämiäni asioita. Eli sekoitin pääni liialla yliluonnollisten asioiden vatvomisella, joka kyllä nyt loppui lopullisesti. Kaiken lisäksi rahatilanne ja elämäntilanne oli muutenkin helkkarin raskas juuri psykoosiin joutumisen aikaan, josta syystä etsin pakotietä ongelmiin vääristä asioista. Opiskelemaan tai töihin pääsy eli normielämään paluu olisi varmasti hyväksi mielelle pidemmän päälle, tosin pitkä työelämästä poissaolo ei auta mielekkään työpaikan saannissa, mutta koitetaan.
"En käytä mitään muuta lääkitystä kuin masennuslääkettä ja unilääkettä, mutta niitäkään en käyttänyt silloin kun pääoireet alkoivat, joten en usko niillä olevan mitään tekemistä päätuntemusten kanssa."
Itse olen niin vähän kuin mahdollista käyttänyt mitään lääkkeitä, masennuslääkkeitä en ollenkaan. Temestaa käytin psykoosilääkityksen pahimmassa alkuvaiheessa mutta lopetin heti kun kestin ilman jotenkin. Päänsärkylääkkeitäkin käytän vain todella pahassa kivussa. En usko että lääkkeet ovat hyväksi, ja en käytä jos ei ole aivan pakko ja psykoosilääkitystä ilman en runsaaseen vuoteen uskaltanut olla varmuuden vuoksi.
"Itse syön nyt Pikasol Tripla Omega-3 ADE-valmistetta."
Toivottavasti on apua kuten aika monet tutkimukset antavat olettaa.
"Toivon todella, että tunne-elämäsi palautuisi ennalleen. Masentuneena tiedän mitä on elää kun tunteet eivät toimi normaalisti. Itsekin koen aina olleeni voimakkaasti tunneihminen, mutta aika näyttää palautuuko tunne-elämä ennalleen. Voimia!"
Samoin toivon sinulle täydellistä parantumista.
Itse olen aika pitkälle sitä mieltä että psykoosiin, masennukseen ym. mielenterveysongelmiin sairastuneet ovat keskimäärin enemmän tunneihmisiä ja kun tunne-elämä menee sekaisin liikaa eli rasittuu tarpeeksi eri syistä, alitajunta alkaa ottaa liiaksi valtaa ja joudutaan lopulta psykoosiin. Psykoosissa mieli ja varsinkin alitajunta käy sitten ylikierroksilla ja kelaa liikaa tiettyjä mielelle pelottavia asioita, Psykoosilääkitys rauhoittaa mielen pikku hiljaa, ja aivojen oppima virheellinen toimintamalli heikentyy ajan kanssa. Liian kauan psykoosissa oleminen taas saa aikaan pysyvämmän toimintamallin, jota on vaikeampi muuttaa. Vähän kuin tupakoinnin kanssa, aivojen oppimaa tapaa on vaikea muuttaa. - ...Mainonnan uhri
minun kokemuksiani kirjoitti:
"Joo, en siis ole kauaa vielä ollut ilman psykoosilääkitystä, mutta päätuntemuksia on ollut siitä lähtien kun psykoosi alkoi (talvesta -05 eli käytännössä lääkityksen aloittamisesta lähtien). Yritin kyllä sairastumisestani vuoden jälkeen lopettaa lääkitystä, pariinkin otteeseen, mutta massiivisten uniongelmien vuoksi lääkärit käskivät minun aina palata Zyprexaan takaisin. Uniongelmista kärsin edelleen."
Eli pelkkien uniongelmien takia psykoosilääkettä? Onko kyseessä painajaiset vai vain unettomuus? Eikö pelkkä unilääke olisi auttanut?
Lääkityskin voi aiheuttaa noita pääoireita sen tiedän, eivätkä ne varmasti heti lopetuksen jälkeenkään häviä. Itsellä psykoosiin johtaneiden "pelottavien" asioiden kohtaamisesta johtuva päänsärky Zyprexa lääkityksen aikana hävisi lääkityksen lopettamisen jälkeen. Uskon itse että lääkkeissä pää ei pysty käsittelemään asioita niin hyvin ja se johtaa ahdistuspäänsärkyyn. Ilman lääkkeitä selkeämpi ja paremmin toimivampi mieli taas käsittelee asiat normaalisti, eikä päänsärkyä tule.
"Kuinka kauan omasta psykoosistasi on aikaa? Oletko muuten työelämässä? Itse kiikun työkyvyn ja kyvyttömyyden välimaastossa masennukseni kanssa. Teen päivän silloin toisen tällöin töitä. Entä käytkö terapiaa?"
Runsas vuosi ja runsaan vuoden käytin lääkkeitä. Psykoosin merkityselämykset kestivät muutamia viikkoja, jonka jälkeen ymmärsin ne psykoosin aiheuttamiksi.
Olen ihan toimintakykyinen ja terve ja etsin opiskelupaikkaa tai töitä. Olen kyllä ollut elämäntapatyötön "vapaa-ajattelija" vuosikausia, ja on ollut aikaa liikaa pohtia ja tutkia kaikenlaisia mielelle nyt vaaralliseksi tietämiäni asioita. Eli sekoitin pääni liialla yliluonnollisten asioiden vatvomisella, joka kyllä nyt loppui lopullisesti. Kaiken lisäksi rahatilanne ja elämäntilanne oli muutenkin helkkarin raskas juuri psykoosiin joutumisen aikaan, josta syystä etsin pakotietä ongelmiin vääristä asioista. Opiskelemaan tai töihin pääsy eli normielämään paluu olisi varmasti hyväksi mielelle pidemmän päälle, tosin pitkä työelämästä poissaolo ei auta mielekkään työpaikan saannissa, mutta koitetaan.
"En käytä mitään muuta lääkitystä kuin masennuslääkettä ja unilääkettä, mutta niitäkään en käyttänyt silloin kun pääoireet alkoivat, joten en usko niillä olevan mitään tekemistä päätuntemusten kanssa."
Itse olen niin vähän kuin mahdollista käyttänyt mitään lääkkeitä, masennuslääkkeitä en ollenkaan. Temestaa käytin psykoosilääkityksen pahimmassa alkuvaiheessa mutta lopetin heti kun kestin ilman jotenkin. Päänsärkylääkkeitäkin käytän vain todella pahassa kivussa. En usko että lääkkeet ovat hyväksi, ja en käytä jos ei ole aivan pakko ja psykoosilääkitystä ilman en runsaaseen vuoteen uskaltanut olla varmuuden vuoksi.
"Itse syön nyt Pikasol Tripla Omega-3 ADE-valmistetta."
Toivottavasti on apua kuten aika monet tutkimukset antavat olettaa.
"Toivon todella, että tunne-elämäsi palautuisi ennalleen. Masentuneena tiedän mitä on elää kun tunteet eivät toimi normaalisti. Itsekin koen aina olleeni voimakkaasti tunneihminen, mutta aika näyttää palautuuko tunne-elämä ennalleen. Voimia!"
Samoin toivon sinulle täydellistä parantumista.
Itse olen aika pitkälle sitä mieltä että psykoosiin, masennukseen ym. mielenterveysongelmiin sairastuneet ovat keskimäärin enemmän tunneihmisiä ja kun tunne-elämä menee sekaisin liikaa eli rasittuu tarpeeksi eri syistä, alitajunta alkaa ottaa liiaksi valtaa ja joudutaan lopulta psykoosiin. Psykoosissa mieli ja varsinkin alitajunta käy sitten ylikierroksilla ja kelaa liikaa tiettyjä mielelle pelottavia asioita, Psykoosilääkitys rauhoittaa mielen pikku hiljaa, ja aivojen oppima virheellinen toimintamalli heikentyy ajan kanssa. Liian kauan psykoosissa oleminen taas saa aikaan pysyvämmän toimintamallin, jota on vaikeampi muuttaa. Vähän kuin tupakoinnin kanssa, aivojen oppimaa tapaa on vaikea muuttaa.Vähän myöhään tulee tämä vastaukseni. Kyllä asia on näin, että psykoositaustani vuoksi hoitava psykiatrini ja hänen sijaisensa tyrkyttävät minulle kerta toisensa jälkeen psykoosilääkitystä univaikeuksiin, vaikken ole millään tavalla harhainen. En suostu niitä enää syömään, ellen joskus taas tule harhaiseksi. Mitään painajaisia minulla ei ole, vain unettomuutta. Nukun 2-5 tuntia yössä (aivan liian vähän) ja tätä on jatkunut herra ties kuinka kauan.
Olin jonkun aikaa pelkän unilääkityksen varassa (Imovane / Tenox), mutta niitäkään ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön, menettävät tehonsa. Kesällä masennusoireet (unettomuus, itkuisuus ja muistiongelmat) pahenivat ja päädyin lopulta (ei-hoitavan) psykiatrin kirjoittamaan masennuslääkitykseen (Sepram). Se on kuitenkin minulle vääränlainen, se on virkistävä, ja unilääkkeitä joudun käyttämään edelleen, tupla-annoksin, kun eivät enää tehoa...
Ensi viikolla menen taas ns. hoitavalle psykiatrilleni, joka TOIVOTTAVASTI kirjoittaa mulle jonkun väsyttävämmän masennuslääkkeen, jotta puolestaan pääsisin joskus tästä helvetillisestä unilääkekierteestä eroon. Mutta en ole lainkaan varma suostuuko hän sitä kirjoittamaan: psykoositaustani vuoksi luultavasti tarjoaa taas psykoosilääkitystä (Zyprexahan tunnetusti väsyttää.) On ihan älyvapaata, että psykiatrit määräävät psykoosilääkitystä ihmiselle, joka on masentunut, mutta ei harhainen. Hullua. Olen ajatellut heivata koko hoitoni yksityiselle taholle, jos sieltä saisi ammattitaitoisempaa palvelua.
Niin, itsekin olisin mieluiten ilman lääkkeitä, mutta kun en pärjää ilman, kokeiltu on. Olen yksinkertaisesti menettänyt kykyni nukkua ilman lääkkeitä, ja pelkään psykoosini uusiutuvan ennemmin, kuin uneni normalisoituvat...
Olen iloinen puolestasi että olet toimintakykyinen ja terve. Toivottavasti löydät opiskelupaikan tai työtä! Itse jäin juuri tänään sairaslomalle, kun muisti ei enää toimi. En enää pärjää töissä, unohtelu on jatkuvaa, vain sählään töissä ja työkaveritkin huomauttelee. Usein kotonakin unohdan ottaa lääkkeet, jätän levyt päälle (onneksi on ajastin) yms. jo vakavaa. Olen aina ollut huonomuistinen, mutta nyt muistini pätkii pahemmin kuin koskaan. Muistilappuja on joka puolella, enkä siltikään muista. Tiedän sen johtuvan varmaan eniten siitä kun en nuku.
Itsekin sekoitin itseni yliluonnollisten asioiden pohtimisella, mutta elämäntilanne kaikkineen oli silloin helvetillisen raskas. Oli fyysisiä vaivoja, työuupumusta, toisaalta taas juuri alkanut työttömyys, masennus pohjalla, parisuhdekriisi yms. ja keitos oli valmis. Itse kartan tietoisesti miettimättä aiheita, jotka johtivat psykoosiini.
Tsemppiä sinulle!
- dfsadasf
Ei maaginen ajattelu ole sairaus. Se on ihan inhimillinen ominaisuus, johon ei tarvitse lääkitystä vaan sitä, että kiinnittää huomiota omiin ajatuskulkuihinsa ja tulkintoihinsa. Aloittajan kertomus kuvastaa hyvin, kuinka omituista psykiatrinen hoito on. Jos sinne menisi epätoivoisesti rakastunut ihminen, niin häntä ei opetettaisi käsittelemään torjutuksi tulemisen kokemuksiaan ja luopumaan rakkauden kohteestaan, vaan hänen "oireensa" tulkittaisiin johtuvat epämääräisestä aivojen toimintahäiriöstä, jota pitää säätää loputtomasti psykoaktiivisilla aineilla ja päästää sitten turtana ja tunteettomana kotiin. Vääriä tulkintoja tekeviä ihmisiä ei opeteta käyttämään mieltään, vaan turruttamaan sitä ja pelkäämään omia ajatuksiaan. Ei ihme, että psykoosipotilaiden ennuste heikkenee sitä mukaan, mitä pidempään he syövät lääkkeitä. Psykoosilääkkeet vauroittavat aivoja, mikä on yhteydessä kognitiivisen suorituskyvyn laskuun ja heikentyneeseen aloitekykyyn. Sitten psykiatrit ja hoitajat ihmettelevät, kun kroonikkopotilaat ovat niin taantuneita, etteivät pysty huolehtimaan itsestään. Psykiatriassa hoidetaan aivovauriopotilaita hoidoilla, jotka ovat aivovaurion aiheuttaneet. Onhan se toki hienoa, että psykiatriassakin saadaan ihan aitoja neurologisia vammoja hoidettavaksi, nostaahan se psykiatrian lääketieteellistä statusta. Näyttäähän kuolaava, vähän "hidas" ja pakkoliikkeistä kärsivä mielisairas ihan aidosti vammautuneelta, eikä vain leikisti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "874088Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella242911No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452310- 341321
- 10909
- 131885
- 6874
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12822- 11760
Naisten ja miesten tasoeroista
Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris124756