Koirasta

Taas en tiedä mille palstalle heittäisin asiani teidä luettavaksi.
Millaisia kokemuksia teillä lapsi perheet on, joilla on sisäkoira, ollut jo ennen lapsen syntymää? Miten koiranne on sopeutunut muutokseen?

Itsellämme on suuri kokoinen 6-vuotias sisä koira, joka on aina tottunut olemaan "ainoa huomion keskí piste". Ei ole kuitenkaan ollut ikinä vihainen lapsille, mutta rupeaa aina kerjään erittäin paljon huomiota kun pieniä lapsia tulee kylään.
Meille koiramme on aina ollut kuin perheen jäsen (totta kai), jotenka näin ollen sitä on kohdeltu aina ns.tasaverroin kuten se ois ihminen. Koira kyllä on tottelevainen, voi olla pihallamme vapaana, mutta mielestäni se on mustasukkainen, minusta ja miehestäni.
Nyt kun meille on tulossa pienokainen, ajatus pelottaa, että jos se ei hyväksy uutta perheen jäsentä...tosin mielestäni koiramme on rauhoittunut todella paljon raskauden myötä. Ei hyppää esim minua vasten, vaikka pyytäisikin.
Millaisia kokemuksia teillä on?
5802
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

itsekin olen miettinyt kuinka koira suhtautuu (reilu vuoden ikäinen lapinkoira) joka tulee lasten kanssa toimeen ehkä joskus vähän pelkää jos lapsi juoksee huutaen sitä kohti. itse olen kyllä miettinyt ihan käytännön juttujakin kun vauvan laskettu aika on joulukuussa. ja jos mies ei ole kotona niin minunhan se on käytettävä ulkona. puenko lapsen ja itseni ja sitten parin kymmenen asteen pakkaseen ainut vaan että vastasyntynyttä ei saa viedä niin kovalla pakkasella edes ulos. no sitten sen näkee kuinka arki alkaa sujumaan lapsen ja koiran kanssa.

Äänestä

Suhdautu koiraan kuten tulevan vauvan mahd. sisaruksiin. Mustasukkaisuutta esiintyy niin eläinten kun ihmisten parissa. Anna koiranne nuuhkia ja "tutkia" uutta tulokasta ja anna sen olla mukana päivittäisissä touhuissa kun touhuilet vauvasi kanssa. Jaa huomiotasi ja rakkauttasi koiralle kuten ennenkin. Tärkeää on että koirasi tuntee olevansa edelleen yhtä rakastettu ja tärkeä teille kuten aina ennenkin, eikä tunne että uusi tulokas olisi mahd. "uhka" tai "kilpailija". Uskon että kaikki menee erittäin hyvin, käyttäen tavallista "maalaisjärkeä". Pääasia että koiran olot ja teidän suhtautuminen hauveliin eivät muutu. Hauskaa odotusta!

Äänestä

Samassa veneessä ollaan! Meillä on sisäkoira, onneksi tosin pienikokoinen ja hyvin hallittavissa. Meillä ongelman tulee tuottamaan se, että koira tulee yöllä sänkyyn. Ja koska se on niin pieni, sen hyppäämistä harvoin unissaan rekisteröi. Mutta sitten kun meillä on vauva, ei tule kysymykseenkään, että koira tulisi sänkyyn. Pitänee alkaa kouluttamaan sitä jo nyt tässä vaiheessa jotenkin... ideoita?

Sitten kun vauva on syntynyt, olemme päättäneet tuoda jo sairaalasta harsoja kotiin, joissa on vauvan hajuja. Näin koira tottuu uusiin hajuihin ja toivottavasti helpommin hyväksyy pienokaisen. Ja pitäähän sitä koiraa huomioida niin paljon kuin kerkiää!

Tsemiä kaikille!

Äänestä
  • Meillä koiralle kielettyä aluetta on aina ollut makuuhuone, ja varsinkin nyt kun se joskus itteensä sinne yrittää tunkee se käsketään saman tien pois.
    Suosittelen teillekki jo nyt koiran sulkemista pois makuuhuoneesta.
    Ja itelläni ainakin on haaveena, etten opeta tulevaa pienokaistani nukkumaan meidän sängyssä, vaan ehdottomasti vain omassa sängyssä.
    Onnea odotukselle ja aurinkoista kesää!

    Äänestä

...ton vauvan tuoksujen tuomisen lisäx jossai on sanottu, että isän kannattas tuua sitte vauva. Äiti menis jo vaikka eeltä tervehtimää koiraa, jolla onki varmaa hirmu ikävä monen eropäivän jälkee.
Meillä on kax hovawarttia. Narttu(11kk) tulee hyvi toimee lasten kanssa, mutta uros(3v) kammoo niitä. Mutta uskon silti että hyvi menee ku saavat rauhassa tutustuu. Sit ei tulis mitää jos meille muuttas suoraa joku pari vuotias...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


odottaja kirjoitti:

Taas en tiedä mille palstalle heittäisin asiani teidä luettavaksi.
Millaisia kokemuksia teillä lapsi perheet on, joilla on sisäkoira, ollut jo ennen lapsen syntymää? Miten koiranne on sopeutunut muutokseen?

Itsellämme on suuri kokoinen 6-vuotias sisä koira, joka on aina tottunut olemaan "ainoa huomion keskí piste". Ei ole kuitenkaan ollut ikinä vihainen lapsille, mutta rupeaa aina kerjään erittäin paljon huomiota kun pieniä lapsia tulee kylään.
Meille koiramme on aina ollut kuin perheen jäsen (totta kai), jotenka näin ollen sitä on kohdeltu aina ns.tasaverroin kuten se ois ihminen. Koira kyllä on tottelevainen, voi olla pihallamme vapaana, mutta mielestäni se on mustasukkainen, minusta ja miehestäni.
Nyt kun meille on tulossa pienokainen, ajatus pelottaa, että jos se ei hyväksy uutta perheen jäsentä...tosin mielestäni koiramme on rauhoittunut todella paljon raskauden myötä. Ei hyppää esim minua vasten, vaikka pyytäisikin.
Millaisia kokemuksia teillä on?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu