Hei!
Onko kukaan tehnyt harkkokivitaloa vanhan (60-luku)täyskellarillisen talon perustuksen päälle?
Onko yleensä mahdollista purkaa talo ja rakentaa uutta päälle. Valu ainakin on niin kovaa, että poralla ei reikää tahdo saada.
Voi kunpa joku kertoisi jotakin, olen aika solmussa vaihtoehtojen kanssa.
Tontti on upea. Talo tyyliltään upea vaikka yhtäkään paikkaa ei voisi jättää remontoimatta.(Eikä rappauksen alla ole valitettavasti puuta kovempaa).
Onko kukaan tehnyt harkkokivitaloa vanhan (60-luku)täyskellarillisen talon perustuksen päälle?
Onko yleensä mahdollista purkaa talo ja rakentaa uutta päälle. Valu ainakin on niin kovaa, että poralla ei reikää tahdo saada.
Voi kunpa joku kertoisi jotakin, olen aika solmussa vaihtoehtojen kanssa.
Tontti on upea. Talo tyyliltään upea vaikka yhtäkään paikkaa ei voisi jättää remontoimatta.(Eikä rappauksen alla ole valitettavasti puuta kovempaa).
Vastaukset 13
Vanhimmat
käy uuteen taloon.
Puhjtaasti kulttuurikysymys. Koko Keski-Eurooppa rakentaa vanhan päälle. Tosin sielä ei ole välttämättä anturaa, vaan ensimmäinen tiilikerros voidaan muurata hiekan päälle. Yleensä ideana on lisätä kerroksia ylöspäin.
Suomessa olen yrittänyt samaa. Ongelmana on löytää joku, joka suostuu tekemään lujuuslaskelmat. Jos vahansta rakenteesta on riittävästi kuvia, niin sitten se voi onnistua.
.."ongelmaa" joka suunnasta.
Siksi yksi ajatus on tutkia voiko vanhan kellarin ja perustuksen päälle rakentaa uutta.
Tontti on rinnetontti ja kellari on täyskellari. Päälle tulisi yksi asuinkerros.
Toinen vaihtoehto on tehdä kolme (?) vuotta remonttia, tehden joka kohdan uusiksi.
Kolmas, aika mahdoton ajatus on purkaa kaikki maanpäällinen ja -alainen.
Neljäs ajatus on laittaa jäitä hattuun ja unohtaa koko tontti. Vaikeaa sekin.
tarttee 3 vuotta tehdä? Jos on rahaa rakentaa uusi, on rahaa palkata ammattilaiset tekemään remppa nopeesti. Ja kysymys 2, miksi pitää rempata joka kohta? Jos ei ole kosteusvaurioita, niin riittää kun vähän maalilla ja tapetilla uudistaa. Hioo ja käsittelee lattiat (jos on alkuperäiset lautalattiat) ja uudistaa kosteat tilat keittiön jossa samassa yhteydessä uusii putket. Toki jos haluaa ympäröidä itsensä kyprocilla, laminaatilla, muovilla yms. niin sitten kannattaa se uusi rakentaakin, mutta älä silloin tuhoa kaunista vanhaa taloa, jonka joku muu huolisi sellaisenaan.
unohtaa turha täysremppa ja korjata/paikata vain se mikä on rikki.
Tai muuttaa uuteen rivariin, jos uuteen pitää päästä.
Joku muu ei ole halunnut taloa, koska siinä ei voi asua sellaisenaan. Sehän se hirvittää.
Siksi se se remontti tulisi olemaan suuri ja aika on rajallista vaikka itse olisi se alan ammattilainenkin.
Kevyt pintaremontti ei enää riitä, vaan taloon olisi tarkoitus saada vielä voima ja henki.Muovia ja laminaattia en henkilökohtaisesti laittaisi uuteenkaan taloon, mutta ymmärrän toki että muunkinlaisia päätöksiä tehdään omien tarpeiden mukaan.
Olisi toki vaihtoehto muuttaa siihen uuteen rivariinkin, kuten alempana mainittiin. Hyvä ratkaisu on sekin. Silloin voisi painottaa ajankäyttöään paljon muuhunkin mukavaan!
-Mutta kun menettäisi sen maiseman.
Taitaa pitää käydä vielä katsomassa kameran ja mitan kanssa.
Ei tämä oikein anna rauhaa ;-)
tehnytkin. Tietyt rajoitukset on olemassa, mutta mahdollista. Hyvä suunnittelija vain asialle.
Hienoa, ja "konnarinkin" löysit joka suostui tekemään lujuuslaskelmat?
Uskoisin tässäkin meilläkin sen olevan mahdollista, koska päälle suunniteltaisiin vain yhtä asuinkerrosta.
Ehkä kuitenkin mietin tätä "takaporttina" jos korjaaminen osoittautuukin mahdottomaksi.
Minkä tyyppisen talon rakensit ja miksi vanhalle perustukselle?
ja sopivat tekniset ja tilat yms. sai alakertaan. Päälle tuli kaksi kerrosta siporexia ihan asuinkäyttöön. Vähän jouduttiin kantavia rakenteita muuttamaan, jotta kellari saatiin haluamaksemme. Kellarin vesi- ja lämmöneristykset olivat jo aikaisemmin kunnossa. Säästettiinpä kuitenkin aika paljon rahaa perustustöissä :-D
Paikallisen edustajan kautta järjestyi arkki- ja rakennesuunnittelu.
Päätimme sitten, että tilaisuutta ei päästetä ohi vaan aloitamme suunnittelun kellarista ja tutkimme talven aikana mitä yläkerralle tehdään.
Eli mietintämyssy on päässä vielä koko talven. :-D
Projekti tuli omaksi ja ensimmäistä halkeamaa lähdimme tutkimaan koputtelemalla rappauspintaa pois. Vastaan tulikin kevytbetoniharkkoseinä. Myyjä myi talon puurakenteisena rapattuna talona.
No, asia tuntuu toisaalta kivalta, toisaalta perustuksen ja seinän halkeamaa on ehkä vaikeampi korjata. Myssy päässä edelleen purkamisen ja korjaamisen suhteen. Olisiko jollakulla kokemuksia perustuksen ja harkkoseinän korjaamisesta?
ettei vain rapausalusta ole kevytsoraa. Nimittäin 60-luvulla ei paljon vielä papuharkkomökkejä rakennettu. Saatta olla edelleenkin puurunko takana.
Lupakuvat löytyivät talon ostamisen jälkeen alkuperäisen rakentajan tyttären mapista ja luvat oli haettu kevytbetonitalolle. Jo vuonna -60.
Harkko sieltä löytyi, ja kun tarkemmin osasi tiirata kuulsivat ne harkot rappauksen läpikin.
Lieneekö kuitenkaan korjauksen kannalta hyvä juttu?