Tere"
Tässä isä, jonka poika (n.17v.) on aloittanut epilepsia lääkityksen (Trileptal). Lääkäri ovat sanoneet, että alkoholia saa käyttää "kohtuullisesti". Tämän ikäiset nuoret alkavat alkoholin kokeilun, "ennemmin tai myöhemmin", ja nyt poikaa mietityttää kovasti mitä tarkoittaa "kohtuullinen". Tietysti liika on liikaa, ja tolkuton humala ei ole kenellekkään hyvästä.
Lähinnä tässä taustalla on ilmeisesti ajatus miten suhtautua kavereiden kanssa oleiluun, kun kavereilla on "juotavaa" ja haluaisi itse myös "ottaa".
Poikaa on kotona ainakin yritetty opettaa mitä tarkoittaa "seurustelu juominen".
Ennen kohtauksia ja lääkitystä, eli esim. koulujen loppuessa viime keväänä, riitti kaksi siideriä iltaan (huom. koulujen loppumisiltaan) ja pojalla olin mukavaa ilman erityistä "humalaa".
Mitä kokemuksia muilla ihmisillä on alkoholista ja epilepsia lääkkeistä?
Onko parempi pitää nämä kaksi "asiaa" täysin erillään?
Itse syön useampaa lääkettä pahaan hermovaurio kiputilaan ja näitä samoja lääkkeitä käytetään myös esim. epilepsia lääkkeinä. Lääkkeet ovat ns. kolmiolääkkeitä joka tietysti tuo mukanaan oman "ongelman", (lääke ja alkoholi > ei hyvä yhdistelmä!)
Nyt ei ole tarkoituksena selvittää " mistä yhdistelmästä tulee parhaat fibat". Vaan saada tietoa ja kokemuksia teiltä muilta asiaa jota minua ja poikaani askarruttaa.
Pojan ajatukset ja pelot ovat, että "tähän loppui hänen elämä eikä hän pääse enään kokemaan samoja asoita kuin kaverit ja hän jää yksin".
Tämä teksti on pojan omasta suusta tullutta ja isänä tuntuu pahalta, koska ei voi kertoa selvää tietoa asiasta.
Toivottavasti täältä tulisi apua ja tietoa/kokemuksia.
Tässä isä, jonka poika (n.17v.) on aloittanut epilepsia lääkityksen (Trileptal). Lääkäri ovat sanoneet, että alkoholia saa käyttää "kohtuullisesti". Tämän ikäiset nuoret alkavat alkoholin kokeilun, "ennemmin tai myöhemmin", ja nyt poikaa mietityttää kovasti mitä tarkoittaa "kohtuullinen". Tietysti liika on liikaa, ja tolkuton humala ei ole kenellekkään hyvästä.
Lähinnä tässä taustalla on ilmeisesti ajatus miten suhtautua kavereiden kanssa oleiluun, kun kavereilla on "juotavaa" ja haluaisi itse myös "ottaa".
Poikaa on kotona ainakin yritetty opettaa mitä tarkoittaa "seurustelu juominen".
Ennen kohtauksia ja lääkitystä, eli esim. koulujen loppuessa viime keväänä, riitti kaksi siideriä iltaan (huom. koulujen loppumisiltaan) ja pojalla olin mukavaa ilman erityistä "humalaa".
Mitä kokemuksia muilla ihmisillä on alkoholista ja epilepsia lääkkeistä?
Onko parempi pitää nämä kaksi "asiaa" täysin erillään?
Itse syön useampaa lääkettä pahaan hermovaurio kiputilaan ja näitä samoja lääkkeitä käytetään myös esim. epilepsia lääkkeinä. Lääkkeet ovat ns. kolmiolääkkeitä joka tietysti tuo mukanaan oman "ongelman", (lääke ja alkoholi > ei hyvä yhdistelmä!)
Nyt ei ole tarkoituksena selvittää " mistä yhdistelmästä tulee parhaat fibat". Vaan saada tietoa ja kokemuksia teiltä muilta asiaa jota minua ja poikaani askarruttaa.
Pojan ajatukset ja pelot ovat, että "tähän loppui hänen elämä eikä hän pääse enään kokemaan samoja asoita kuin kaverit ja hän jää yksin".
Tämä teksti on pojan omasta suusta tullutta ja isänä tuntuu pahalta, koska ei voi kertoa selvää tietoa asiasta.
Toivottavasti täältä tulisi apua ja tietoa/kokemuksia.
Vastaukset 25
Vanhimmat
kokeiluun.
reilu 20v.sitten olin 17v.nuori kun minussa todettiin epilepsia.yhdestä tajuttomuuskohtauksesta.
en minä osannut pelätä sairautta.ja kaveriporukoissa otettiin viinaa.kalja ei maistunut.kyllä sitä varmaan vähän humalassa oltiin.talutella ei kyllä tarvinnut eikä rapulaakaan ollut.enkä "osannut" kohtauksia pelätä.enkä minä kohtauksia saanut.
ymmärrän äitinä huolesi.olisin varmasti itsekkin huolissani miten neuvoisin lastani.
mutta omasta kokemuksesta voin sanoa ettei elämässä tarvitse apsolutiksi jäädä-ei poikasikaan!
jos nyt ei ensimmäiseksi ihan "räkäkänniä" ota.tunnustelee vähän miten kroppa ottaa vastaan.
jos olisin ensimmäistä kertaa nuortani laskemassa viihteelle,sanoisin että kotia on tultava yöksi.tietäisin ainakin että tallessa on.ja aina on porukassa oltava joku selevinpäin,ketään ei jätetä "pulaan".
minulla on itselläni terveet menevät nuoret.ja ollaan sanottu että yksi on porukassa selevinpäin-vaikka jokainen vuorollaan.nykyään on autokuskin jo pakkokin olla selevä.
elämä ei ole eletty vielä lähellekkään.sitä on vain itsensä luotettava itseensä ja oltava rehellinen omille tuntemuksille kehossa.
ja mitä me vanhempina voimme kuin olla tukena nuorelle.uskon että bailaamaankin voi mennä ihan hyvällä fiiliksellä.ei muuta kuin menoksi!
aluksi vähän rauhallisemmin..
tämä taisi jäädä vähän tunnepuolen hommiksi.sillä minä en lääkemerkeistä tiedä mikä ei sovi ja mikä sopii.
minulla on itselläni lääkemerkit vaihtuneet 20v.aikana monesti.enkä ole erottanut mitään huomioimisen arvoista.mutta näistä jutuista on varmaan joillakin kokemuksia.
diagnosoituna epiläisenä vasta 1,5 vuotta. Minulle kerrottiin, että sellainen 3 annosta kerrallaan menettelee. Niin ja sekään ei saisi olla jokapäiväistä ;)
Itse juon mm. saunaolueni alkoholittomana, niitäkin löytyy todella "oikean" makuisia. Samoin "baanalla" ollessani juon alkoholitonta olutta ihan jo sen takia, että ainainen veden kittaaminen pännii.
On ymmärrettävää, että nuori mies ajattelee menettävänsä jotakin, kun ei voi toimia kuin kaverinsa. Mutta samalla siinä ehkä saavuttaakin jotakin, kun ei "eksy" huonoille poluille ;)
Lääkkeet, mitkään sellaiset, eivät tietenkään ole kovin hyvä yhdistelmä alkoholin kanssa. Siltikin katson, että jokaisella on siinä asiassa omat rajansa. Tiedän esimerkkejä epiläisistä, jotka juovat surutta saamatta mitään sivuvaikutuksia. Varovaisuus lienee silti parasta.
ei siideriä,sokeri on viinassa aluksi pahasta
ole lääke alkoholi yhdistelmä, vaikka sekin tietysti pitää ottaa huomioon. Ongelmahan on alkoholin ja krapulan provosoiva vaikutus epiläiselle. Eli aluksi kannattaa pidättäytyä hyvin pienissä annoksissa ja, jos haluaa kokeilla reilummin, kannattaa potea niin humala kuin krapulakin "turvassa", niin tietää saako kohtauksia alkoholin vaikutuksesta. Joka tapauksessa humalahakuista juomista ei suositella epiläiselle, koska kyse on kuitenkin aivojen sähköisestä häiriöstä, mutta ei sitä elämistäkään tarvitse lopettaa ja muutama annos on ok, kunhan sulkee pois sen, että pienikin annos aiheuttaa kohtauksen.
tuo asia mene.
Kieltämäti tämä on eräs ongelma:
"Ongelmahan on alkoholin ja krapulan provosoiva vaikutus epiläiselle".
Kuitenkin on muistettava se, että myös
alkoholin aiheuttama humalatila on
erittäin yksilöllistä kuten myös
lääkkeen vaikutus siihen.
Saattaapi jopa olla niin, että
viina lääkitys henkilön reagointi
tuossa yhdistelmässä on vahingollista.
Joten tuo aloituksesi otsakkeesta alkaen
ei pidä paikkaansa, koska se yhdistelmä
on aina viina/lääke/henkilö.
Parempi on nauttia vain YHTÄ alkoholi tuotetta
kerrallaan, jotta voidaan ainakin se kankkusen
tulo minimoida.
Eli esim. kalja ja viski samana iltana
nautittuna sekä tupakointi on yleensä
erittäin huono yhdistelmä.
Tupakoinnilla tarkoitan omaa polttamista
tai olemalla samassa tilassa, jossa
tupakoidaan.
Hei isukki!
Ymmärrän huolesi. Olen seurannut avomieheni 35 v. epilepsian puhkeamisen ja sen kanssa elämään opettelun. Kokeilun kautta hänelläkin meni tuo alkoholin käyttö alussa. Aivan alkuun ei arvannut kyllä ottaa kuin kotioloissa 1-2 olutta. Muutaman kuukauden jälkeen, siis kun elimistö oli jo hieman tottunut lääkkeisiin, hän teki ekan todellisen testin! Lapsemme oli tuolloin aivan vauva, joten minä en hänen kanssaan baareihin lähtenyt. Sekaisinhan tuo ukko meni, kun ei tiennyt siinä vaiheessa mikä on liikaa. Kauhia känni päälle ja tolkku pois. Poissaolokohtausten määrä vähintääkin triplaantui hetkeksi!
Mutta muutaman vuoden opettelun jälkeen hän tietää rajansa ja sen, että väkeviä ei passaa juoda kuin max 1 per baarireissu. Eli olut-/viinilnjalla ja sitäkin huomattavasti vähemmän kuin ennen.
Joten enpä sanoisi, että poikasi elämän on oltava täysin kurjaa täysi-ikäisyyden lähestyessä. Kavereiden kanssa kannattaa käydä etukäteen läpi, mitä saattaa käydä, jos lipsahtaa kännäämiseksi.
Kaikkea hyvää ja iloa pojan elämään!
Juon, tanssin ja valvon siinä missä kaikki kaverinikin. Ja myönnettävä se onkin vaikka 27-vuotias siisti nainen olenkin, tuppaan toisinaan juhliessani ottamaan aika runsaastikin viinaksia. Ongelmia ei ole koskaan ollut itse "juhla-iltana", mutta seuraavana päivänä saattaa ollakin. Nimittäin krapulassa ne kohtaukset (minulla huimauskohtauksia, ei tajuttomuuskohtauksia vuosiin) sitten tulevat jos ovat tullakseen. Olen ottanut tavaksi juoda kunnolla vettä ennen nukkumaanmenoa sekä syödä, ja lääkettä en myöskään koskaan unohda. Seuraavan päivän unet täytyy olla kunnolliset. Ja perjantaisin en lähde ulos sillä koko viikon väsymys, perjantain aikainen herätys juhliminen päälle ei tee hyvää.
Kuten jo sanottiin, tämä on hyvin yksilöllistä miten kukakin voi alkoholia ottaa, mutta esim minun elämäni ei todellakaan ole loppunut ja teen täysin samoja asioita kuin kaverini, mutta tarvitsen sen pari lepopäivää siinä missä he yhden jos sitäkään. Ja se haluaako ottaa riskin mahdollisten kohtausten saamisesta seuraavana päivänä on täysin itsestä kiinni.
Kuulostan tässä tekstissäni kunnon alkoholistin alulta joka suunnittelee tarkasti kaiken jotta varmasti pääsee ulos kavereiden kanssa.. Mutta niin se valitettavasti on että kun tietää mahdolliset seuraukset mutta ei halua luopua tekemisistään niin kaikki on suunniteltava..
Itse olen aika paljon poikaasi vanhempi (olen 25 v.), mutta kun epini (poissaoloja) todettiin, olin parikymppinen. Lääkärin kiellot alkoholin käytöstä kauhistuttivat silloin, kun niistä ensi kertaa kuulin. Kuuluihan alkoholi olennaisena osana vapaa-aikaan kavereiden kanssa. Lauseet "ilman alkoholia voi pitää hauskaa" ovat aivan totta, mutta ei se muuten ole kivaa olla kavereiden mukana, kun ei pääse samalle aaltopituudelle känniläisten kanssa. Sitä paitsi onhan se mukavaa ottaa muutama itsekin.
Jopa lääkärinkin mukaan alkoholilla on itseasiassa todella pieni kohtauksia ehkäisevä vaikutus (en ole koskaan saanut kohtausta, vaikka kuinka kännissä olisin heilunut), mutta se vaihe kun alkoholi häviää verestä (-> krapula) on se kriittinen vaihe (vrt. lääkkeiden raju tiputtaminen).
Rajat tosiaan löytyy kokeilemalla. Opin kuinka paljon voin juoda ilman seuraavan päivän oireita ja se seuraava päivä sitten pitää olla turvassa eli en aja pyörällä tai muutenkaan mielelläni lähde sellaisiin paikkoihin/tilanteisiin, joissa kohtaukset olisivat erityisen vaarallisia/epämiellyttäviä. Kotona sängyssä on aina turvassa (ellei puhuta pahemmasta epistä).
Ei varmasti ole hyväksi juoda, koska jokainen kohtaus on huonoksi aivolle. Itse olen kuitenkin ajatellut niin, että ne mahdolliset kohtaukset seuraavana päivänä ovat sitten hinta siitä kivasta edellisenä iltana. Siinä vaiheessa ikävöi sitä aikaa, kun krapulapäivä oli oikeasti vain tavallinen krapulapäivä.
Ei se kivaa ole vaihtaa kokikseen parhaimmassa vaiheessa iltaa, mutta ilman sitä kohtauksia tulisi varmaankin joka kerta.
En usko, että alkoholi lääkkeet ovat usein vaarallinen yhdistelmä epin tapauksessa, mutta alkoholi voi muuttaa lääkkeiden tehoa tai lääkkeet alkoholin tehoa... Jotkut sanovat nousuhumalan tunteen puuttuvan jne. Ehkä kohtauksia tulee seuraavana päivänä myös sen vuoksi, että lääkkeen teho on heikompi... Ken tietää...
Kiitos kaikille jotka ovat vastanneet.
Näistä vastauksista ehkä päällinmäiseksi jä se , että elämän ei tarvitse muuttua eikä epilepsia rajoita elämää kuitenkaan erityisesti.
Tämä "asi" on meidän perheessä vielä niin uusi "juttu", ettei sopeutuminen ole edes vielä oikein alkanut.
Hyvää syksyn alkua kaikille.
joo puolipilvistä ja sateetonta täällä,pitäs lähtee ulos siivoomaan pihaa
Olen vajaa 30-vuotias ja epi ollut vajaa neljä vuotta.
Siideriä ja kaljaa voin ottaa ihan "normaalisti", eli jonkun viisi-kuusi puolen litran pulloa illassa ja sekaan ehkä muutaman drinkin. Eli tuollainen lievä humaltuminen käy ja seuraavana päivänä on toimintakykyinen.
Mutta tiukkaa viinaa ei, ei ollenkaan.
Eilen otin kolme muutaman sentin snapsia ja heräsin yöllä oksentamaan ja oksensin aamuun asti. Lääkkeenä nyt Keppra.
Kaikkea ei voi saada, mutta kukapa sitä tiukkaa viinaa suuremmin kaipasikaan.
ihan sama ja ikääkin saman verran. Pysyttelen miedoissa (olut, viini), tosin jo ennen sairastumista eikä ongelmia ole ollut. Hiljattain oli hulvattomat calvados-maistajaiset, joihin erehdyin lähtemään mukaan illan päätteeksi ja seuraavana päivänä pääsin ylös viideltä iltapäivällä. En tee samaa virhettä toiste. Lääkkeenä tuolloin myös Keppra.
paksuntaa verta,ei käy ollenkaa
verta
Hei epätietoinen isä!
Itselläni on vaikeahoitoinen epilepsia
eli lääkkeet ei poista kaikkia kohtauksia.
Alkoholin käyttöni on jokseenkin nolla.
Sydänlääkärini tosin sanoi iltakonjakin
olevan hyväksi.
en tupakoi.
Isäni otti kunnolla ja siitä sitten alkoikin hänen epilepsia kouristuksensa.
Se pelästytti minut ja ei ainakaan
minua kiinnosta alkoholi.
Ehkä pojallasi on hauskaa kavereiden kanssa
muutenkin, ja mikä parasta, tytöt tykkäävät raittiista kaverista ja eivät järkyty nykyään epistä.
t. taavi boy perheellinen. epiläinen.
Itse olen vuoden 2001 jälkeen saanut krapulassa neljä kouristuskohtausta. Kaikki kokeet on aikanaan otettu, mutta mitään vikaa ei ole löytynyt. Liiallinen alkoholi vaan toimii altistajana. Viimeiset pari vuotta on tullutkin käytettyä kohtuudella eli noin 6-10 annosta kaljaa tai siideriä illassa, about yksi tunnissa ja mielellään jonkun purtavan kera. Nyt perjantaina mopo hieman karkasi käsistä - n. 15 annosta meni ja seurauksena oli ensimmäinen kohtaus kahteen vuoteen. Muut 01 ja 04. Eli kohtuudessa taas pysykäämme. Lääkitystä en ole ottanut, sillä ilman alkoholinkäyttöä ei ole ikinä ollut oireita.
Viina on tuonnut helpotusta, mutta pakko sen juominen on lopettaa. Menee rahat, tulee tappeluita (joulukuussa oikeudenkäynti), tehtäviä jää tekemättä krapulan takia ja ei sitä kaljasta enää humallu ja väkevät vasta vaikuttavat ja menee muisti. Olen jo sammunut kauppatorillekin ja ei edes tuntunut missään.
Olen päättänyt lopettaa juomisen, sillä ei siitä oikeasti ole hyötyä ja paljon parempi olo oli, kun ei juonut. Ei sitä näin vanhana enää edes kestä tai tule känniin kuin väkevistä ja kalja on lähinnä loiventavaa. Illassa menee helposti 300 euroa juomisiin ja ravintoloihin, enemmänkin. Kännissä on rikas ja tulee syötyä siitä välittämättä, että mitä raflaruoka maksaa.
Kesä meni en edes huomannut. 6.6. kävin lääkärillä ja sen jälkeen alkoi pelkkä juominen, joka on lopetettava oikeasti, sillä ei tähän edes kuole nopeasti.
sun kanssas! Tappelut ei hyvä. Muutama vuosi sitten eräs humalainen pahoinpiteli minut sairaalakuntoon: tuloksena koko naama mustaksi ja leukaluun murtuminen! Ja minä olin vain viaton sivullinen. Kaikenlaista voi tapahtua...
se menee; kännissä velatkin on saatavia. Mielestäni lausahduksessa on vinha perä.
Mutta joo, pullosta oon minäkin lohtua hakenut. Erityisesti silloin alkuaikoina enkä halua tässä edes kertoa mitä kaikkea tyhmää sitä on saanut aikaan ja millaisilla määrillä. Mulla on vaan se, että pääasiassa oon lipitellyt yksin kotona joka on melkoisen pateettista. Mulla kesälomalla tilanne rauhoittui mutta ei siitä oo viikkoakaan kun taas tuli maisteltua pullollinen viiniä illan mittaan. Tällä kertaa syy taisi olla saapunut kirje Mäntytien kuntoutusyksiköstä ja tulevasta soittoajasta, josta jo etukäteen päätin, että kaikki tulee menemään ihan ..päin mäntyä edessä olevien uusien lääkekokeilujen vuoksi.
Sihneessä on helpompaa mutta seuraavana päivänä serotoniinin laskiessa olo kahta kamalampi. Kamala kierre mutta kun pääsee siihen vaiheeseen, että on niin paljon upeempaa herätä aamulla vailla drinksuakaan edellisenä iltana niin on jo aika pitkällä. Toivottavasti saat siitä fiiliksestä kiinni.
Joo itselläni juominen on kyllä sosiaalista. Joko tietokoneen kanssa tai sitten menojalka alkaa vipattaa.
Joo, aivan hirveän kiva herätä selvinpäin, tosin unta tuntuu tarvitsevan paljon. Tiedä mistä johtuu... eipä kai vielä hirveesti huvita mikään ja nukkuu mielellään ja sen näkee, että on saanut nukuttua, kun vertaa töissä käyviin kavereihin, joilla kamalat silmäpussit ja vaikka mitä oireita stressistä.
Huomasin murtovarkaan ja kaverini oli sen verran hölmö, että lähti ottaa sen kiinni. Jäi alakynteen ja sai turpaan ja sitten se yritti heittää kaverini vielä alas noin viisimetriä. Siinä vaiheessa katoin, että pakko puuttua ja Turkkilainen jäi kiinni.
Nyt sitten onneksi kaverini saa oikeutta pahoinpitelystä, kun ainakin käsittely on. Itseäni ei kyllä kiinnostaisi yhtää mennä syyttäjän kuultavaksi, mutta pakko, kun kuulemma muuten 200 euroa sakkoa tai poliisi noutaa:).
Systeemi toimiikin jotenkin, mutta on helvetti, että pakko mennä käräjille, vaikka ei huvittais. Syyttäjän kuultavana en saa edes korvauksia mistään.
Noh, saipahan yritys ja taloyhtiö ansiostamme korvauksen ja syyllinenkin jäi kiinni ja joutuu mahdollisesti maastakarkotetuksi, mutta tuskin joutuu... vaikka taparikollinen kuulemma.
*Todistajana hyvä olla, kun ei vuoden takaisesta jutusta enää paljoa muista, ehkäpä palaa mieleen*
Pakko mennä kännissä todistamaan tai sitten lopettaa juominen, että pärjää käräjäsalissa:). Ois se hyvä, jos kohtauksen sais siellä kaiken lisäksi. Ainakin ärsyttävä asia koko juttu, en halua noihin taparikollisiin tutustua. Aivan tarpeeksi jo niitä tuntee.
itse ollut tappelussa ;)
Kyllähän sitä todistaa pitää, jos on jotain nähnyt. Itselle jäi vain luu käteen, kun olin oikeudessa pahoinpitelyni tiimoilta: todistajia kun ei ollut ja se humalainen pysyi kannassaan, että ei ole minua pahoinpidellyt. Minulla oli lääkärintodistus, mutta tulos oli minulle nolla todisteiden puutteellisuuden takia:( Ihan niin kuin olisin keksinyt koko jutun! Ja kuusi viikkoa piti leukaluumurtuman takia syödä vain muusattuja keittoja, laihduin 7 kiloa.
Niin että mene ihmeessä!
Samalla tota tutustuu taas systeemiin ja näinhän kaverini saikin todistajan, kun olin näkemässä. Jos oisin vaatinut, en olisi saanut kuultavan asemaa. Kaipa sitä on hyötyä, että on lakia lukenut ja näin näytön pitäs riittää. Itselleni ei tullut henkilövahinkoja kiinniotossa.
Moikka.
Luin juuri viestiäsi, ja päätin heittää sinua tälläisellä viestillä takaisin.
Itse olin ravintolassa aikoinani työssä ja muutenkin tuli käytettyä nuorempana sekä vanhempana alkoholia aivan normaalisti, ei liian paljoa, kohtuudella.
En ole oikeastaan koskaan juonut paljoakaan SIIDERIÄ, mutta OLUTTA käytettyäni joskus huomasin sen että siinä oli jotakin joka aiheutti outoa nykimistä sekä pätkimistä päässä seuraavana päivänä (en vitsaile tässä kirjailemisessani missään vaiheessa). Usko tai älä; mutta voi kokemuksesta sanoa, että hanaolut oli vielä helpommin aiheuttamassa kyseisen tilan. En tiedä oliko siihen aikaan vielä hartsia hanaoluessa, mutta pullo-olut ei aiheuttanut niin pahaa oloa aamulla.
Kuten tuossa joku oli kirjoittanut "RAAASTA" viinasta, niin se oli niin hassulta kuin se kuulostaakin minun käyttämäni alkoholi. Se oli ainut ALKOHOLI mistä ei tullut niin huonoa oloa aamulla. Yleensä join viskiä raakana taikka kirkkaita kohtuudella ei kumminkaan lantrattuna hirveän makealla limulla, myöskin erilaisia paukkuja join aivan normaalisti mieltymysteli mukaan aivan normaalisti.
Myöskin PUNAVIINI on kohdallani aiheuttanut samanlaisia "nykimistä, pätkimistä kuin olut", vaikka molempia ei juonutkaan paljoakaan.
Muistuthan poikaasi KOHTUUKÄYTÖSTÄ joka on aika tärkeää, ettei tulisi pahaa krapulaa se ei ole välttämättä hyväksi, se voi altistaa kohtaukselle. LÄÄKKEITÄ kannattaa pitää mukana jos vaikka ilta venyy pitkäksi. Illalla kannattaa syödä vielä hiukan ja ottaa vaikka pikkuisen sokeripitoista esim. limsaa (jaffaa).
MUISTUTA UNEN LÄÄKKEIDEN TÄRKEYDESTÄ!!!!! Lisäksi alkoholi saattaa liuottaa lääkkeen nopeammin, joten lääke tasapaino saattaa vähän heitellä.
KYLLÄ TOSIAAN OMASTAMIELESTÄNI HUIKKAA VOI IHAN OTTAA KOHTUUDELLA. Itse vain huomasin, että jokin elimistössä nyt ei toimi niin kuin pitäisi, elimistöni ei pysty pilkkomaan alkoholia edes pientäkään määrää, jotenka olen lopettanut käytön. Jotenkin toivon, että vielä voisin joskus ottaa pienet "tömpsyt", ystävieni, sekä kavereideni kanssa.
Kaikkea hyvää teille, sekä nauttikaa elämästä kaikella tavalla.
Veljelleni, joka on myös
epileptikko antoi neuro
ohjeeksi alkoholista.
Jos juot, niin vain kirkasta.