"......Viisitoista minuuttia on aika lyhyt ruokatauko.
Silti monessa pääkaupunkiseudun koulussa syödään niin nopeasti.....
Hän muistuttaa, että koululla on tärkeämpiäkin tehtäviä kuin ruokailun järjestäminen.
"Loppujen lopuksi on kyse arvovalinnasta.
Suomessa on valittu linjaus, ettei ruokailuun käytetä paljon aikaa..........."
Missä on tapakasvatus, ravitsemuksellinen näkökohta, lapsen ja nuoren huomioiminen, ruokarauha .....
Suurempia koulukokonaisuuksia vaan!
Kyllä sieltä koulumaailmasta putoavat
aivan varmasti syrjäytymisekierteeseen
tässä kaikessa säästövimmassa joka vuosi
aina vain enemmmän lapsia ja nuoria....
Sitä todellakin saadaan, mitä tilaataan!
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kiireiseen kouluruokailuun halutaan lisää rauhaa/1135230252496
Silti monessa pääkaupunkiseudun koulussa syödään niin nopeasti.....
Hän muistuttaa, että koululla on tärkeämpiäkin tehtäviä kuin ruokailun järjestäminen.
"Loppujen lopuksi on kyse arvovalinnasta.
Suomessa on valittu linjaus, ettei ruokailuun käytetä paljon aikaa..........."
Missä on tapakasvatus, ravitsemuksellinen näkökohta, lapsen ja nuoren huomioiminen, ruokarauha .....
Suurempia koulukokonaisuuksia vaan!
Kyllä sieltä koulumaailmasta putoavat
aivan varmasti syrjäytymisekierteeseen
tässä kaikessa säästövimmassa joka vuosi
aina vain enemmmän lapsia ja nuoria....
Sitä todellakin saadaan, mitä tilaataan!
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kiireiseen kouluruokailuun halutaan lisää rauhaa/1135230252496
Vastaukset 8
Vanhimmat
puoli tuntia, mutta ei varsinaiseen syömiseen käytetä yhtään enemmän aikaa kuin puolta lyhyemmällä ajalla. Ei lapsia edes kehoteta tai ohjata siihen mitenkään.
Olenkin ymmärtänyt, että opettajien on vain kivampi viettää vähän pitempi tauko ja saada lapset pois silmistä koulun pihalle. Pitempi välitunti on osalle lapsille mieleinen, osalle ei. Ulkovalvojia ei ole yhtään enempää kuin tavallisella välitunnillakaan.
Kumpi sitten uppoaa lapseen, kotona opetetut hyvät pöytätavat vai koulussa hoputettu hotkiminen. Minusta koulun pitäisi tukea kotikasvatusta.
viisitoistaminuuttia ruokailua
- ruokaa ei ehdi varmaan hakea edes lisääkään ......
kun jossain aikaan maailmaa ruokailuun oli varattuna 45 minuuttia ....
sai syödä ihan rauhassa ja nauttia
oman koulun keittiön paikan päällä tehdystä
ja hyvästä ruuasta
ja vielä ehti käydä pihallakin ilman tilanteen tarkistamassa ja kaverit moikkaamassa
Mistäs seuraavaksi säästetään:
- jätetään ruokailu kokonaan pois,
ihan turhaahan sellaista on olemassa
-- sehän on vain valinta kysymys.....
mitäs siitä jos kiukkuavat nälissään koululaiset
onhan meillä lastensuojelu
joka korjaa kiukkuisimmat ja vaativimmat tapaukset talteen....
Sillä perustellaan alakoulun opettajien ilmaista ateriaa, kun syö lasten kanssa yhdessä. Tämä ei kuitenkaan ajan puutteen takia toteudu. Rynnittäessä koulun 15- 20 min ruokailuun toimitaan vahvimman ehdoilla. Lapsellani on vaikeuksia, kun on hidas syömään ja joutuu lopettamaan ennen kuin saa lautasensa tyhjäksi! Tuloksena on stressi ja sosiaaliset taidot jää tässä hitaalta lapselta oppimatta.
ruokailun kiireettömyyttä, sosiaalista merkitystä ja kauniita pöytätapoja, on koulusta saatu oppi jotain aivan muuta.
Ja pelkästään vanhempia syytetään tästäkin, kun kasvatus näyttää puutteelliselle monen lapsen ja nuoren kohdalla. Niinpä niin. Totta kai ne ovat vanhemmat kaiken pahan alku ja juuri joka asiassa.
Jos lapsi, nuori
- ei saa kehityksensä mukaista ja tasoista opetusta
(erityisopetuksen tai muun tuen järjestämättömyys koulussa, jne)
- hänen terveytensä vaarannetaan joko
-- fyysisten (home, ahtaus, kiire, melu, jne)
-- psyykkisten (edellä mainitut välinpitämättömyys opetusolosuhteisiin nähden,
koululääkäreiden ja -terveydenhoitajien vähyys ja puuttuminen, koulukiusaamiseen puuttumattomuus, sijaisten puuttuminen ja epäpätevien sijaisten käyttäminen, opetajien lomauttaminen ja niin edelleen)
- hänen ravinnonsaantia ei ole lainmukaisesti koulupäivän aikana turvattu ja järjestetty,
kouluruokailu = 1/3 päivänravinnototarpeesta
(ei ole varattu aikaa syömiseen, ruokaa ei ole varattu riittävästi, jne)
- koulukuljetusten epäasiallinen ja valvomaton
järjestäminen
(kuljetukset hoidetaan kilpailuttamisella
ja aina eivät edes kuljetusautojen ovetkaan ole pysyneet kyytiläisten aikana kiinni, ns. sakkorenkaat, ei turvavöitä lapsille autoissa ollenkaan jne, esim. Spotligt ohjelman vanhempien palaute)
Vastaus on K Y L L Ä!
Lastensuojeluviranomaisten
välinpitämättömyys ja lain kiertely
lastensuojelulainkin mukaan myös
heille ja heidän toimivaltaansa kuuluvissa
mm. yleisissä epäkohdissa
on
TODELLA ANTEEKSIANTAMATONTA!
Kuinka kauan voikaan jatkua tämä kaiken loan kaataminen vanhempien niskaan
jos yhteiskunta
(paikalliset viranomaiset, päättäjät)
koko ajan omilla toimillaan ja päätöksillään
vievät kaiken pohjan siltä
mitä kodeissa edes yritetään
lapsille ja nuorille heidän tulevaisuuttaan varten rakentaa?
"
------------------------------
Välinpitämättömyyskin on lapsen kaltoinkohtelua
Suomessa osataan jo melko hyvin tunnistaa kaltoinkohdellut lapset.
Tämä onkin elintärkeää,
sillä varhainen puuttuminen
ja riittävät tukitoimet turvaavat parhaiten tällaisten lasten tasapainoisen kehityksen.
"Lapsen perustarpeisiin kuuluvat muun muassa rakkaus ja nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokeminen samoin kuin
turvallinen asumisympäristö, vaatteet ja ruoka.
Jos näitä perustarpeita ei kyetä turvaamaan,
kyse on lapsen laiminlyönnistä.
Myös silloin on syytä tarkistaa, laiminlyödäänkö lasta,
jos hän ei käy koulua tai jos hänen lääketieteellisestä hoidostaan ei huolehdita",
kertoo lastenlääkäri ja laiminlyötyjen lasten ja heidän perheidensä parissa pitkään työtä tehnyt lastenlääkäri Annlis Söderholm...."
Täyttääkö koulumaailma jo lastensuojelulliset piirteet?
KYLLÄ
Jos lapsi, nuori
- ei saa kehityksensä mukaista ja tasoista opetusta
(erityisopetuksen tai muun tuen järjestämättömyys koulussa, jne)
- hänen terveytensä vaarannetaan joko
-- fyysisten (home, ahtaus, kiire, melu, jne)
-- psyykkisten (edellä mainitut välinpitämättömyys opetusolosuhteisiin nähden,
koululääkäreiden ja -terveydenhoitajien vähyys ja puuttuminen, koulukiusaamiseen puuttumattomuus, sijaisten puuttuminen ja epäpätevien sijaisten käyttäminen, opetajien lomauttaminen ja niin edelleen)
- hänen ravinnonsaantia ei ole lainmukaisesti koulupäivän aikana turvattu ja järjestetty,
kouluruokailu = 1/3 päivänravinnototarpeesta
(ei ole varattu aikaa syömiseen, ruokaa ei ole varattu riittävästi, jne)
- koulukuljetusten epäasiallinen ja valvomaton
järjestäminen
(kuljetukset hoidetaan kilpailuttamisella
ja aina eivät edes kuljetusautojen ovetkaan ole pysyneet kyytiläisten aikana kiinni, ns. sakkorenkaat, ei turvavöitä lapsille autoissa ollenkaan jne, esim. Spotligt ohjelman vanhempien palaute)
Vastaus on K Y L L Ä!
Lastensuojeluviranomaisten
välinpitämättömyys ja lain kiertely
lastensuojelulainkin mukaan myös
heille ja heidän toimivaltaansa kuuluvissa
mm. yleisissä epäkohdissa
on
TODELLA ANTEEKSIANTAMATONTA!
Kuinka kauan voikaan jatkua tämä kaiken loan kaataminen vanhempien niskaan
jos yhteiskunta
(paikalliset viranomaiset, päättäjät)
koko ajan omilla toimillaan ja päätöksillään
vievät kaiken pohjan siltä
mitä kodeissa edes yritetään
lapsille ja nuorille heidän tulevaisuuttaan varten rakentaa?
"
------------------------------
Välinpitämättömyyskin on lapsen kaltoinkohtelua
Suomessa osataan jo melko hyvin tunnistaa kaltoinkohdellut lapset.
Tämä onkin elintärkeää,
sillä varhainen puuttuminen
ja riittävät tukitoimet turvaavat parhaiten tällaisten lasten tasapainoisen kehityksen.
"Lapsen perustarpeisiin kuuluvat muun muassa rakkaus ja nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokeminen samoin kuin
turvallinen asumisympäristö, vaatteet ja ruoka.
Jos näitä perustarpeita ei kyetä turvaamaan,
kyse on lapsen laiminlyönnistä.
Myös silloin on syytä tarkistaa, laiminlyödäänkö lasta,
jos hän ei käy koulua tai jos hänen lääketieteellisestä hoidostaan ei huolehdita",
kertoo lastenlääkäri ja laiminlyötyjen lasten ja heidän perheidensä parissa pitkään työtä tehnyt lastenlääkäri Annlis Söderholm...."
¤
Kouluruokailu
Ruokailutauko koulussa rytmittää luontevasti päivän työtä ja antaa sekä oppilaille että koulun henkilöstölle mahdollisuuden virkistäytyä.
Ruokailun tulisi tarjota monipuolista ja terveellistä ravintoa, silmäniloa, yhdessäoloa, seurustelua ja hyvää oloa.
Ruokailu on monille koulupäivän kohokohta.
Säädökset edellyttävät terveellisen, tarkoituksenmukaisesti järjestetyn, ohjatun ja täysipainoisen maksuttoman kouluruokailun järjestämistä.
Ruokailu on osa perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmaa.
Kouluruokailun järjestämisessä tulee huolehtia oppilaiden terveydestä ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä.
Kouluruokailu, siihen liittyvät välipalat ja erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden terveyden seuranta ovat osa oppilashuollon työtä.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulun tulee määritellä kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavat
terveys- ja ravitsemuskasvatuksen
sekä t a p a k a s v a t u k s e n tavoitteet.
..............
..............
Kouluruokailu on osa opetussuunnitelmaa
Pienimuotoisen katsauksen perusteella kuntien ja koulujen opetussuunnitelmat pääsääntöisesti sisältävät suunnitelman, jossa kouluruokailu on osa oppilashuoltoa sekä koulun opetus- ja kasvatustehtävää........
Opetussuunnitelmissa kuvataan yleensä lyhyesti, tarkoituksenmukaisesti ja käytännönläheisesti kouluruokailun järjestämisen keskeiset periaatteet sekä huomioon otettavat terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet.
Opetussuunnitelmissa viitataan yleensä tasapainoiseen ja monipuoliseen koululounaaseen. Erityis- ja myös teemaruokavalioihin sitoudutaan kouluruokailua järjestettäessä ja niiden periaatteita tarkennetaan.
Ruokailuympäristöä kuvataan esimerkiksi viihtyisäksi ja toimivaksi,
mikä mahdollistaa osaltaan
k i i r e e t t ö m ä n ja r a u h a l l i s e n ruokailutauon.
Opetussuunnitelmassa voidaan ohjeistaa myös ruokailun vähimmäiskesto.......
.........Opetushallitus on julkaissut Kouluruokailun käsikirjan, jossa tarkastellaan kouluruokailun l a a d u k a s t a
toteuttamista erilaisistä näkökulmista.
Tilaa julkaisu Opetushallituksen verkkokaupasta.¤
..............
http://www.edu.fi/page.asp?path=498,530,1285,50500
::::::::::::::::::::
Kunnissa on siis päätetty ettei kouluruokailuun panosteta eikä kouluruokailu kuulu opetustoimen kuvaan!
Suomen Lainsäädäntö on taas
jälleen kerran tästäkin asiasta
aivan toista mieltä!