Olen ollut 5 päivää täysin polttamatta ja myöskin ilman nikotiinilaastareita/purkkaa. Mutta äsken poltin yhden tupakan, koska en enää kestänyt sitä ääntä joka kokoaika jankuttaa päässäni "anna mennä vaan, ota ota, kyllä sä yhden voit polttaa!"
EN TAHDO polttaa enää, ja muut vieroitusoireet voisinkin kestää, mutta tässä saa näköjään kaupanpäälliseksi skitsofrenian kun kuulen ääniä päässäni. Ilmeisesti aivoni taistelevat täysillä saadakseen nikotiinia.
Mitä voisin tehdä? Hankkia pakkopaidan?
EN TAHDO polttaa enää, ja muut vieroitusoireet voisinkin kestää, mutta tässä saa näköjään kaupanpäälliseksi skitsofrenian kun kuulen ääniä päässäni. Ilmeisesti aivoni taistelevat täysillä saadakseen nikotiinia.
Mitä voisin tehdä? Hankkia pakkopaidan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ensimmäinen viikko ilman nikotiiniä on kyllä kaikkein pahin.
Itse en ole selvinnyt ilman nikotiiniä yli 8 päivää. Tosin nykyinen elämäntilanne on melko stressaava, vaikka ei se kyllä ole mikään pätevä syy polttaa.
Nikotiini on niin helvetin petollinen aine, että huh huh.
Itselläni on nyt 6.päivä menossa ilman tupakkaa, ja pakko myöntää et pirusti tekis mieli polttaa. Ääniä en kuitenkaan ole kuullut.
Poltin 13 vuotta putkeen. Sitä ennen tupakkalakko muutaman vuoden, ja sitä ennen poltin 7 vuotta putkeen. Yhteensä olen polttanut 20 vuotta.
Itse en ole edes vuottakaan polttanut, pyöristettynä n. 10 kk.
Sinun kohdallasi on tilanne siis eri, en yhtään ihmettele jos tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa! Kannattaa tosiaan käyttää jotain nikotiinipurukumeja, jos ei muuten mene.
eihän sitä erota omaa ääntänsä kaikkien pään sisällä olevien ajatusten jou´kosta:)
No mikset sitten vaan sanoisi sille "äänelle", että perhana vieköön, mä en tarvii mitään syöpäkääryleitä! Tms.
No, okei ei se niin helppoo oo.
Itse tajusin silti just vastakin, että eihän se nikotiini tai nikotiinittomuus tuo yhtään helvetin tunnetta muhun. Kaikki on siellä olemassa koko ajan. Ainoo mikä iskee kun lopettaa tupankanpolton on se,,,, että olen uskonut tupakkaan...
Tähän tapaan kuin uskontunnustuskin menee:
Uskon tupakkaan
kaiken pahan poistajaan
rentouttavan olon tuojaan..
Ja ei niinkään itse tupakka (paperia ja jotain ihme suikaleita ym) vaan tämä "usko" tekee mulle tepposet lopettaessani.
aivan tuttua nuo oireet. ihminen haluaa lopettaa ja samalla haluaa jatkaa polttamista, aika ristiriitainen tilanne. riippuvuus tekee lopetuksen tahdonvoimaa käyttämällä hurjan vaikeaksi.
miten välttää skitsoilun? miten onnistua pysyvästi?
"valitettavasti" taas on nostettava esiin Allen Carr ja "Stumppaa tähän". Miksi se toimii??? Koska se poistaa pelon, skitsoilun, kaipuun yms.
Tiedän, että polttaisin edelleen itsekin tai tuntisin oloni usein surkeaksi jos olisin lopettanut ns. tahdonvoimalla. Luin Carrin kirjan helmikuussa 2005 ja siihen jäivät tupakat. Vieroitusaika ja elämä sen jälkeen ovat olleet helppoja, retkahduksia ei tarvitse pelätä kun hienous polttamisesta on kadonnut täysin. Elämäni ei muuttunut mitenkään, paremminkin se parani huomattavasti.
Lakatkaa ihmiset valittamasta että tästä kirjasta puhutaan täällä, koska se on todellinen apu tupakoinnin todellisiin syihin. Lukekaa "Stumppaa tähän" ja tulkaa sitten avautumaan.