papilliset oikeudet paapomisen sijaan??
A.H, kaleva tänään:
>>"Vaatimuksissa on kuitenkin hyvä muistaa evankelis-luterilaisen kirkkomme sielunhoidollisia keskusteluja koskeva säädös: ”Yksityisessä ripissä tai muuten sielunhoidossa papille uskottua asiaa ei saa ilmaista, eikä myöskään sitä henkilöä, joka papille on uskoutunut”.
Käsitykseni mukaan tämä velvoite koskee kaikkia sielunhoidollisia keskusteluja sekä pappien että mallikoiden kanssa käytyjä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö väärin kohdelluksi joutunut tai muuten kipua sisimmässään tunteva voisi ottaa asiaansa puheeksi. Asialliseen, rakentavaan keskusteluun on aina aikaa ja tilaa.>>
A.H, kaleva tänään:
>>"Vaatimuksissa on kuitenkin hyvä muistaa evankelis-luterilaisen kirkkomme sielunhoidollisia keskusteluja koskeva säädös: ”Yksityisessä ripissä tai muuten sielunhoidossa papille uskottua asiaa ei saa ilmaista, eikä myöskään sitä henkilöä, joka papille on uskoutunut”.
Käsitykseni mukaan tämä velvoite koskee kaikkia sielunhoidollisia keskusteluja sekä pappien että mallikoiden kanssa käytyjä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö väärin kohdelluksi joutunut tai muuten kipua sisimmässään tunteva voisi ottaa asiaansa puheeksi. Asialliseen, rakentavaan keskusteluun on aina aikaa ja tilaa.>>
Vastaukset 14
Vanhimmat
tulee korjata asia? Voiko asiaa korjata? Rippisalaisuuden ehdoton -käsitys on todella vahva muilla kuin vl:lla. Vl:ien joukossa rippisalaisuus ei ole ehdoton, vaan päinvastoin hoitokokousvuosina ja vielä tänäkin päivänä ripittäytyjän rippisalaisuus voi olla pitäjän juoruämmien omilla lisukkeillaan höystettyjä juttuja. Vl:lla on tässäkin asiassa sairaloinen vapaus ja ajattelutapa, että kaikki on anteeksi tekipä mitä tahansa, kun vain käy kyykähtämässä seuroissa.
Mikä vastuu on toisen rippisalaisuuden kuulijalla, jos hän ei ymmärrä kieltäyä kuuntelemasta toisen asioita lavertelevaa "rippipappia"?
Kuulemasta kieltäytyminen ei riitä, vaan on myös nuhdeltava lavertelijaa.
Muuten siksi on vaikeaa kertoa hoitokokouksista tarkemmin, kun siinä yleensä on mukana jonkun tai joidenkin rippisalaisuuksia. Kirjoitanpa nyt varmuudeksi ne kolme erilaista ripin muotoa, jotka kuuluvat luterilaiseen oppiin ja sen myös lestadiolaiseen opetukseen. Niistä on ollut tälläkin palstalla niin monia vääriä väitteitä ja käsityksiä, että ehkä niitä on joskus edes yritettävä oikaista.
Ensimmäisenä ja monen mielestä ainoana ripin muotona on salarippi, jossa ripittäytyjä kertoo rippi-isälleen (-äidilleen) syntejään, samalla siihen voi sisältyä eritasoista keskustelua. Tärkeimpänä salaripissä on kuitenkin rippi-isän julistama synninpäästö, joka Lutherinkin mukaan tulee uskoa, kuin itse Jumala sen olisi julistanut.
Toinen ripin muoto on julkirippi, jossa julkista pahennusta aiheuttanut tai levittänyt korjaa pahennusta siinä laajuudessa, kuin tietää pahennusta aiheuttaneensa.
Kolmatta ripin muotoa sanotaan rakkauden ripiksi. Siinä toiselle vahinkoa aiheuttanut korvaa, tai ainakin pyrkii sopimaan korvaamisesta heidän kanssaan, joille on pahennusta aiheuttanut. Siis palauttamaan varastettua omaisuutta, ja pyytämään anteeksi vahinkoa kärsineiltä.
Pelkään kuitenkin pahoin, että tähän tulee taas jatkoksi ties minkälaista vääristelyä. Toivottavasti pelkoni on turhaa, mutta hiukan silti pelkään. Siksi epäröin tätä viestiä edes lähettää, lopputuloksen näemme piakkoin. En lähiaikana ehdi aiheesta enempää tänne kirjoittaa, mutta kun pääsen taas netin ääreen, pyrin katsastamaan jatkokeskustelun tasoa.
Nuohan oli ihan oikeita asioita. Mitä rääväämistä ja vääristelyä niissä olisikaan!
Jos hoitokokoukset olivat sielunhoidollisia ja VAPAAEHTOISIA, niin sehän olisi OK. Kaikki täsmäisi, mitä sanoit. Ns. rippisalaisuudet eivät purkaantuisi näillä yleisillä palstoilla? Luulen niin.
Mutta hoitokokoukset! (huom. en käytä lainausmerkkejä, koska kukaan ei sotke niitä täällä sairaalaterminologiaan)
Oliko ne sielunhoitoa siinä mielessä kun se KIRKOSSA ymmärretään? Mitä siitä sanoo Luther, sinä sen tiedät? Me olemme luterilaisia!
Koskeeko vl-rippisalaisuuden tulkinta myös minua?
En ole ollut pyytämässä sielunihoitotilaisuutta kotiini, en halunnut sitä jatkossakaan. Tuo jatko olisi ollut uskoni tähden tärkeä, koska sillä sielunhoitokeskustelun haluttomuudellani sanouduin irti vl:sta. Eli sidoin itse itseni, kuten minulle sanottiin!
SANO, OLIKO SE VAPAAEHTOISTA?
ENKÖ MINÄKÄÄN SAA NIISTÄ PUHUA?
viesti viestin perään puolustella hoitokokouksia!
Jaksat puhua puhumasta päästyäsi rippisalaisuuksista, joita ei muka saa tuoda julki, ettei syyllisty rippisalaisuuden rikkomiseen.
Eikö ollutkaan niin, että vl-seurakunnan edessä teetettiin julkirippiä sellaisista "vl-kristillisyydessä ei ole tapana"-synneistä, erilaisista hengistä jne. joita ripittäytyjä ei kokenut tai edes ymmärtänyt synniksi. Tuon kaltainen toiminta on p a k k o r i p p i ä, jolla ei ole mitään tekemistä synnistä ripittäytymisen kanssa.
Taas kertaalleen pitää Sinua muistuttaa, että julkirippi loppui ev.lut.kirkossa jo 1800-luvulla. Ei ihmisen nöyryyttämisllä julkiripin kautta ole Raamatun mukaista rakkauden ilmentymää syntistä kohtaan.
Kun on lukenut palstaa, missä pääasiassa vaikutat, niin olet erittäin hanakka tarttumaan 'hoitotoimiin' vähäisestäkin poikkeamasta oman ja vl-kristillisyyden -ei ole tapana- mantrasta. Käytät jopa lievää uhkailua ja pelottelua ja sielun tilan arviointia.
Tämä on nyt yksi pelkäämäsi vääristelevä vastaus, mutta sana on vapaa, ellei tätä poisteta. Sinä puolestasi viet arat aiheet ja hoidamiset 'suljettuun huoneeseen', ettei paljon puhumasi siionin rauha ja rakkaus näyttäytyisi omille eikä ulkopuolisille rikkonaiselta.
Kun Sinäkin kuulut ev.lut.kirkkoon, niin linkki ev.lut kirkon selitykseen ripistä lienee paikallaan. http://www.evl.fi/sanasto/selitysR.htm#RIPPI
Onko sinun Pakkula niin kovin vaikea ymmärtää, että hoitokokoukset eivät kuulu rippilistaasi, koska kyse oli PAKKORIPISTÄ, jota ei muussa kristillisyydessä ole tunnettu eikä sitä ole missään muualla käytetty?
Pakkoripistä on kysymys,kun seurakuntalaiset PAKOTETAAN saapumaan suljettujen ovien takana käytävään yleiseen kokoukseen, jossa jokainen vuorollaan kutsutaan vastaamaan "rippi-isien" keksimiin syytöksiin. Tällaiseen pakkorippiin joutuivat kaikki seurakuntalaiset, jotka eivät noudattaneet Heikki Saaren laatimaa vl-raamatun lisälehdeksi liimattua syntilistaa. Varmemmaksi vakuudeksi liitän tekstini perään Heikki Saaren syntilistan, josta jokainen näkee, että kyse on Raamatun päälle liimatuista ja vl-uskon ehdoksi asetetuista höpösynneistä.
Vl-maallikkosaarnaaja Heikki Saaren 1960-1970-luvuilla laatima Vl-syntilista:
Päihteet
- viina, viini, olut, siideri
- maljan nostaminen
- huumeet
Seksuaalisuus ja avioliitto
- ehkäisy (kaikki muodot)
- sterilisaatio
- seksi aviopuolison kanssa, jos puoliso käyttää ehkäisyä
- homoseksuaalisuuden toteuttaminen
- eroottisuus ja seksiviihde
- itsetyydytys
- tyttöjen ja poikien yhteiset mökkireissut ja uimarannalla olo
- seksuaalinen elämä ennen avioliittoa
- paljastavat ja tiukat vaatteet, stringit
- mies/naisonnitteluhalaus
- avioliitto ei-VL:n kanssa
- avioeron ottaminen
Maailmallisuus
- meikkaaminen
- hiusten ja kynsien värjääminen
- korvakorut ja lävistykset
- kulmakarvojen muokkaaminen
- kauneusleikkaukset
- miesten pitkä tukka ja parta
- kiroilu ja maailmallinen puhetyyli
Yhteiskunta ja politiikka
- muut puolueet kuin keskusta ja kokoomus
- ei-VL:ta äänestäminen jos VL on ehdokkaana
- korkea-arvoiset virat, esim. ministeri (mm. maljannostamisvaara)
- siviilipalvelus
Kulttuuri ja viihde
- televisio
- elokuvat (kotona ja elokuvateattereissa)
- teatteri
- ooppera
- tanssi
- kevyt musiikki ja gospel
- konsertit muualla kuin kirkoissa (esiintyminen ja kuunteleminen)
- kuorolaulu muualla kuin SRK:n piirissä ja kirkkokuoroissa
- juorulehtien lukeminen ja tilaaminen
- sirkus ja tivoli
- viihteellinen elämä
Urheilu
- kilpaurheilu
- kilpailujen seuraaminen katsomosta
- ravit
Kirkko ja muu hengellisyys
- seurakunnan lapsi- ja nuorisotoimintaan osallistuminen
- lähetystyö (muu kuin SRK:n oma)
- vapaaehtoinen osallistuminen muiden ryhmien hengellisiin tilaisuuksiin
- syvällisempi ystävyys ei-VL:n kanssa
Kriittisyys ja passiivisuus
- saarnojen, alustuksien ja SRK:n julkaisujen arvosteleminen
- johtokunnan arvosteleminen
- keskustelupalstoille osallistuminen
- hoitokokouksista puhuminen
- rauhanyhdistysten tehtävien ja työvuorojen välttely
Vapaa-aika ja harrastus
- huoltoasemalla istuminen iltaisin
- kaupungilla hengailu seurojen jälkeen
- rahapelit
- pelikortit
- partio
- urheiluseurat
Pyhäpäivä
- vapaaehtoinen työnteko
- kalastus
- marjastus
- metsästys
- käsityöt
- leipominen
- harrastaminen
- saunominen
Lisäsin kirjanmerkkeihini, tutustun väljemmän ajan tultua tarkemmin sen sisältöön. Aivan hyvältä sivustolta vaikutti, mutta tarkemmin en siihen nyt ota kantaa.
vaan riitti se, jos kyseli, ihmetteli tai oli hoitokokousvstainen tai sattui kuulumaan johonkin sukuun yms.
Monet luettelemasi "syntilista"-asiat ovat kautta aikojen olleet uskovaisille sopimattomia. Listauksesi antaa väärän kuvan hoitokokousten todellisista kuvíoista. Silloin olipa niin tai näin, niin aina johonkin väärään henkeen päin.
Taisipa jokaisesta "löytyä" joku väärä henki, useitakin. Jos ei löytynyt, silloin tuomittiin omavanhurskaaksi.
Tässä lyhyesti ajatuksiani. T. sirkka
Hyviin käytöstapoihin kuuluu kiittäminen, joten kiitos vastauksesta. En tosin odottanut vastausta laittamaani linkkiin, vaan vastausta siihen, miten voit puhua hoitokokousten yhteydessä ripistä, kun mistään hoidettavan henkilökohtaisesta halusta rippiin ei voida sanoa samaan hengenvetoon hoitokokousten kanssa. Halukkaita ripittäytyjiäkin tietysti oli. Niitä tässä ei ole tarkoitus käsitellä.
Kirjoitat maltilisesti sanomatta kuitenkaan mitään. Sinun on mahdotonta ilmaista ainuttakaan mielipidettä, mikä ei ole vl-kristillisyydessä tapana, vaikka syvällä sisimmässäsi saatat ehkä esim. hoitokokousaikojen siunauksellisuutta epäillä. Pyydät ilmeisesti kaikki epäilykset anteeksi ja painat ne tiedostamattomaan. Tapahtuneiden tosiasioiden kieltäminen ja torjuminen voi olla yksi keino selviytyä v-lestadiolaisuuden ympärillä tapahtuvasta kuohunnasta. Jotkut tarvitsevat elämäänsä ja uskoonsa maallista/hengellistä auktoriteettia, jota ei sovi lähteä arvostelemaan, mutta ei pidä olla liian sinisilmäinen. Erehdyksiä ja vikaan juotumisia voi tapahtua niin maallisessa kuin hengellisissä johtajissa.
Sinä olet valinnut salailun linjan, joten mitäpä sanomista valintaasi on, mutta salli avoimuus muille, niillekin, jotka vl-liikeessä ovat 'uskomassa'.
täällä on monta kysymystä ja sinä kiittelet vain linkistä! etkö oikeasti osaa vastata, vaikka esitätkin tietävää?
puhut ripistä kuin paras asiantuntija, etkä vastaa siihen, miten pakollinen sielun hoito sopii luterilaisuuteen?
Syyttävä ilmapiiri ei kuitenkaan innosta enempään. Minulla on ollut omat epäilykseni, etsintäni ja taisteluni, joista en omalla voimallani olisi selvinnyt, enkä selviä vieläkään. Jumalan armon voima on auttanut, nostanut ja kantanut, sitä armoa ja voimaa toivon saavani omistaa elämäni loppuun asti, viimeiseen henkäykseen asti. Samaa armoa toivon tämänkin palstan kaikille kirjoittajille.
En minä näistä asioista kovin paljon tiedä, tarpeeksi kuitenkin. Jotakin tiedän myös niin sanotuista pakkorippitilanteista, sekä todellisista että kuvitelluista. Sen verran voin tässä kirjoittaa, että ne kuvitellut ovat enemmistö, vaikka todellisiakin kieltämättä on ollut. En ole kuitenkaan sattunut paikalle, jossa ketään olisi pakotettu johonkin, edes salarippiin. Muutamia kertoja olen sattunut paikalle, että salaripin asioita julkisesti kertomaan pyrkivää on pyritty siitä sopuisasti kieltämään, ja kertomaan ne mieluusti jollekin luotetulle yksityisesti.
Tämä nyt on yksinkertaisesti tosiasia, jonka tiedän. Tietenkään kenenkään ei ole pakko uskoa kirjoittamaani, sillä se on jokaisen oma asia lopultakin.
Enpä kysele minäkään enempää. Tuossa taisi olla se vastaus, minkä haluat antaa. Tai minkä osaat?
Minä ajattelen hoitokokouksia pakkoripittämisenä, enkä osaa ajatella, että ne kuuluvat luterilaisuuteen. Tuskin 'Martti-veli' olisi niiden takana?
Ripissä kerrottu synti on salainen. Rippi-isän vaitiolovelvollisuus on ehdoton. Vain ripittäytyjällä on oikeus todeta hairahduksensa. Sitäkään ei ole syytä tehdä kuin lohdutuksena toiselle hairahtuneelle, kuinka armahtava Isä on. Lihan synti on rippi-isän kanssa korjattava synti. Siitä ei vaadita julkista parannusta. Ei Jeesuskaan hyväksynyt itse teossa tavatun naisen julkista kivittämistä. Yksin Natan riitti nuhtelemaan Davidia. Fariseuksen huoneessa syntinen nainen sai Jeesuksen kanssa kahden syntinsä anteeksi.
Valitettavan usein valtaan päässeet omavanhurskaat ovat innolla levittämässä kuultuja juoruja. He kuulustelevat uhriaan ja vaativat tältää julkista parannusta päivän-viikon välein.
Omavanhurskailta puuttuu ymmärrys oikeudenmukaisuudesta, inhimillisyydestä, rippisalaisuudesta ja sen merkityksestä sekä vaitiolovelvollisuudesta. Ripissä anteeksi antamansa synnin he ovat kertoneet vailla vaitiolovelvollisuutta. Sen he kertovat sekä kuullut juorut, muka täysinä totuuksina.
Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkohallituksen yleiskirjeessä nro 24/28.10.1999 todetaan:
"Rippisalaisuutta koskevan kirkkolain 5 luvun 2 §:n mukaan pappi ei saa ilmaista yksityisessä ripissä tai muuten sielunhoidossa hänelle uskottua asiaa eikä sitä henkilöä, joka papille on uskoutunut. Kun pappia kuulustellaan todistajana, hän ei saa ilmaista sitä, mitä yksityisessä ripissä tai sielunhoidossa on hänelle uskottu. Vaitiolovelvollisuus koskee myös hallintomenettelyssä ja esitutkinnassa tapahtuvaa todistajan kuulemista. Papin vaitiolovelvollisuus on tältä osin ehdoton. Kirkkolain 6 luvun 12 §:n mukaan vaitiolovelvollisuus koskee myös lehtoria.
Salassa on pidettävä myös asiakirja, joka koskee yksityiseen henkilöön kohdistuvaa sielunhoitoa tai diakoniatyötä.
Kirkkolain 6 luvun 3§:n mukaan vaitiolovelvollisuudesta on voimassa mitä kirkkolaissa, julkisuuslaissa sekä muussa laissa säädetään. Vaitiolovelvollisten piiri on laaja; virkamiesten, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden lisäksi vaitiolovelvollisia ovat myös toimeksiantotehtävää suorittavat ja tällaista tehtävää suorittavan organisaation työntekijät (esim. atk-alan palveluyrityksen henkilöstö), harjoittelijat sekä muut viranomaisessa tosiasiallisesti toimivat, kuten vapaaehtoistyöntekijät. Mainitut vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvat henkilöt eivät saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä eikä muutakaan viranomaisen toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai luottamustehtävän hoitaminen on päättynyt. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluu yllä selostettu rippisalaisuus. Vaitiolovelvollisuus koskee myös tallentamattomia tietoja."
Tämä on myös Jumalan sanan mukainen kanta. Tähän on syytä jokaisen yhtyä.