Milloin sairaanhoitajien opistotutkinto muutettiin ammattikorkeatutkinnoksi? Miksi muutettiin, mikä syy koska amistasoiset opisto sairaanhoitajat ovat pätevimpiä.
Opistotasoiset
sairaanhoitajat
12760
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ammattikoulutus eli amiskoulutus ja päteviä sairaanhoitajia todella!
Monet muutkin opistotason tutkinnot muutettiin AMK-tutkinnoiksi. Samalla sisäänpääsykriteereitä löysättiin: opetusministeriö asetti tavoitteeksi korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta. Tämä johti valmistuneiden tason romahtamiseen, mihin ilmeisesti viittaat kirjoituksessasikin.
Opistotutkinto hoitajilla on alimman korkea-asteen tutkinto, ei ammattikoulututkinto. Samalle tasolle kuuluu mm teknikot. AMK-uudistuksen myötä myös teknikkokoulutus lopetettiin ja kuviteltiin, että uudet AMK-insinöörit hoitavat teknikoiden työt. Nyt ollaan havahtumassa siihen, että ettei nykyinsinöörit kykene edes opistoteknikoiden tehtäviä hoitamaan. Sama lienee pätee hoitoalalla?
ammattikorkeakoulu on johtanut automaattisesti sairaanhoitajien taidollisen tason heikkenemiseen? Yritätkö sanoa, että ammattikoulun käyneet ovat jotenkin lahjakkaampia? Tämä ei pidä paikkaansa, mistään "tason romahtamisesta" ei voida puhua. Nykyään ei ole suinkaan harvinaista, että monilla sairaanhoidon opiskelijoilla on yliopistotaustaa, ja jopa maistereita vilisee opiskelijajoukossa. Tuskinpa nykyopiskelijat taidollisesti poikkeavat aikaisemmmista sukupolvista.
Amislaiset sairaanhoitajat opistoista ovat käytännön työn hallitsevia. Nykyiset amksairaanhoitajat opettelevat asioita liian paljon paperin kautta, ilman käytäntöä. Siksi monet uudet amksairaanhoitajat eivät tiedä monestakaan hoitotoimenpiteestä tai lääkkeestä yhtään mitään.
Noin vuosi sitten oli TVssä ajankohtaisohjelma, jossa käsiteltiin asiaa. Juttu oli tutkimuksesta, jossa verrattiin opisto- ja AMK-hoitajien teoreettista ja käytännön osaamista. Valitettava tulos oli, että AMKn myötä hoitajien osaaminen ja valmiudet ovat romahtaneet.
Syitä on varmasti monia. Yksi on tuo mainitsemani opetusministeriön 70 % tavoite. Se on johtanut siihen, että korkeakoulupaikka täytyy aueta älykkyysosamäärällä n 90. Opetuksen taso on myös mitoitettava tuon mukaan, muuten tavoite ei täyty. Opistoaikoina seula oli paljon kovempi ja opistoihin opiskelemaan pääsi vain murto-osa nykyisistä AMKn sisäänottomääristä. Tämä ei voi voi olla näkymättä valmistuneiden laadussa.
Mistä ammattikoulusta sairaanhoitajia on valmistunut?
sairaanhoitajien taidoista ei tunnu tarjoavan valmiita vastauksia, etenkin jos et tarkemmin kerro, mistä tutkimuksesta on tarkkaan ottaen kysymys.
Sairaanhoitajien AMK-tutkinto on kymmenisen vuotta vanha, ja ensimmäiset AMK:n käyneet sairaanhoitajat ovat nyt kolmekymppisiä. Kysymykseksi jääkin, onko kolmekymppisten ammattitaito yksiselitteisesti rinnastettavissa vanhempien sukupolvien osaamiseen. Tuskin yhdenkään alan vastavalmistunut ammattilainen väittää olevansa taitavampi ja harjautuneempi työntekijä kuin vuosikymmeniä ammattia harjoittanut viisikymppinen kolleegansa.
Näkemyksesi "opetuksen tason" laskusta tuntuvat tarkoitushakuisilta - oletko muuten yrittänyt soveltaa näkemyksiäsi muille ammattikorkeakoulualoille? Insinöörejäkin valmistuu nykään pilvin pimein työmarkkinoille, eikä kaikille riitä alan töitä. Sen sijaan sairaanhoitajista on pulaa, ja kielitaitoiselle hoitajasukupolvelle riittää kysyntää myös ulkomailla.
sairaanhoitajan työstä oikein mitään. Yksikään hoitaja ei opiskele työtään pelkästään teoriassa, vaan aina myös käytännössä.
Kaverini alkoi lukenaan 90-luvun puolivälissä konetekniikan inssiksi eräässä teknillisessä oppilaitoksessa juuri ennen AMK-uudistusta. Hän huomasi ainakin sen,että esimerkiksi matematiikan osalta vaatimukset romahtivat AMK-uudistuksen yhteydessä. Hän suoritti vielä suuren osan opinnoistaan vanhan tekun opiskeluvaatimusten mukaan ja kehuu,että työnantajat arvostavat aivan eri tavalla vanhoja opistoinssejä kuin nykyisiä AMK-inssejä. En tiedä,päteekö tämä sitten vielä myöskin terveydenhoitoalalla?
Tuossa tutkimuksessa, jota ajankohtaisohjelma käsitteli, oli verrattu vastavalmistuneiden valmiuksia.
Mielestäni tämä koskee myös muita aloja. Insinöörien kohdalla ero opisto- ja AMK-insinöörien kesken on vielä isompi. Valitettavasti!
"vanhasta" opistosta jouluna 1996. Samanaikaisesti saman talon kokeiluammattikorkeakoulusta valmistui AMK-sairaanhoitajia. Pian tämän jälkeen AMK-tutkinto vakinaistettiin.
Kyllä työ tekijäänsä neuvoo, silloin kun AMK alkoi oli paljon työttömyyttä ja hirveästi koulutettavia, perehdytys työpaikoilla jäi varmasti vähiin, eikä työkokemustakaan saanut.
Hyviä hoitajia on AMK-laisissa ja meissä vanhoissakin. Kyse ei ollut amistasosta (silloin oli hoitoalalla koulu = amistaso ja opistotaso, josta sh:t ym. valmistuivat).
Minusta on typerää verrata koulutuksia keskenään, eihän kukaan puhu enää kansa- ja kansalaiskoulustakaan. Ajat muuttuvat.
provoja. En usko, että opistoasteelta olisi tullut yhtään sen valmiimpia hoitajia. Ihan yhtä alusta ja pallo hukassa on jokainen hoitaja saanut uransa aloittaa. Itse olen amk:sta lamistunut ja kaikki suuret erikoisalat käyty opinnoissa läpi, myös kädentaidot olivat kohdallan. Jos ei ole esittää faktaa puhteistaan niin pelkkä p:n jauhaminen ja mututuntuma ei riitä.
Mielestäni Sh-opinnot olisivat saaneet pysyä opistotasoisina, kerran opetuksen taso on sitä mitä on. Mielestäni nykyinen Sh-koulutus sisältää aivan turhan paljon jonnin joutavaa liirum laarum teoriaa, käytäntöä saisi olla sen sijasta enemmän.
Meillä opiskelijat istuvat kuuntelemassa opettajia, joiden laadukas opetus on sitä, että luetaan asioita kalvoilta ja puolet opiskelijoista nukkuu. Koulutuksessamme keskitytään hirveästi epäolennaisiin asioihin, todella turhauttavaa. En voi uskoa, että koulumme on todellakin korkeakoulu.