Osaako joku kertoa onko JÄRKEVÄÄ kuivattaa hiukan kosteta puuta (siis EI märkää) takassa. Takkapesässä on polttamisen jälkeisenä aamuna lämpöä 60-80 astetta. Olen muutaman kerran kokeillut sillain, että ladon pesällisen verran kuivumaan vaikka sytyttäisin vasta seuraavana päivänä.
Tuli vaan ajatus siitä, että miten puusta vapautuva kosteus vaikuttaa takkaan ja hormiin?
Onko esimerkiksi vaara olemassa siitä, että rapautuminen nopeutuu huomattavastikin, kenties?
Oikeaoppisen sytyttämisen kannalta tämä tapa toimii erittäin hyvin. Puut siis sytytetään pinon päältä eikä suinkaan alapuolelta ja jos pesä on sopivasti täynnä periaatteessa uunikuivattua puuta niin VOT! Johan menee hienosti.
Kosteuden muodostumista ajatellen ja peläten olen jossain vaiheessa pitänyt peltiä auki jonkin aikaa.
Tuli vaan ajatus siitä, että miten puusta vapautuva kosteus vaikuttaa takkaan ja hormiin?
Onko esimerkiksi vaara olemassa siitä, että rapautuminen nopeutuu huomattavastikin, kenties?
Oikeaoppisen sytyttämisen kannalta tämä tapa toimii erittäin hyvin. Puut siis sytytetään pinon päältä eikä suinkaan alapuolelta ja jos pesä on sopivasti täynnä periaatteessa uunikuivattua puuta niin VOT! Johan menee hienosti.
Kosteuden muodostumista ajatellen ja peläten olen jossain vaiheessa pitänyt peltiä auki jonkin aikaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ei ole järkevää touhua. Käytä kuivaa puuta, mitä hittoa sitä hieman kosteaa puuta polttaa ollenkaan. Hommaa sitä kuivaa puuta ja anna noiden kosteiden puiden kuivua rauhassa.
Kosteus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä kosteutta, joka näinkin märkänä kesänä puuhun väkisinkin tulee silloin kun puu varastoidaan ulkona (vaikka katonkin alla). Kun mahdollisuutta ei ole sen enempää kuivattaa niin joutuu toteamaan, ettei ole lainkaan sitä kuuluttamaasi kuivaa puuta poltettavaksi.
Varsinainen kysymys olis kuitenkin edelleen vastaamatta - siis MIKSI ei ole JÄRKEVÄÄ vaikka hiukan kosteampaakin puuta kuivattaa näin?
meillä saunapuut säilytetään ulkona, tosin katoksen alla ja ne on aina vähän kosteita.
Saunomisen jälkeen jo sammuneeseen kiuaspesään laitetaan valmiiksi seuraavan kerran saunapuut kuivamaan ja jopas syttyy taas seuraavalla kerralla reippaasti ja savutta.
Kannattaa pitää huoli, että se tulisija tosiaankin on TÄYSIN sannumut ja hiilet ei enää puhaltamallakaan hehku - mieluiten se on rapsittu vex.
Jos pelti on kiinni, yks kaunis kerta takka onkin sen verran lämmin, etä puut alkavat kyteä ja tuottaa häkää. Ja eikun henki pois, pahimmassa tapaukseesa. Jos pelti on auki, ei just tuota varaa ole, muta mitä järkeä on päästää takassa vielä ole lämpöä ulos? Siis esittämäsi tapa ei ole JÄRKEVÄ, vaan jopa VAARALLINEN, minun mielestäni. - Sen sijaan kun olet takan lämmittänyt, tuo täysi puukori takan viereen valmiiksi odottamaan seuraavaa lämmityskertaa, kyllä ne siinä ennättävät riittävästi kuivua ja hyvä konsti onkin!
Jos pelti on kiinni, yks kaunis kerta takka onkin sen verran lämmin, että puut alkavat kyteä ja tuottavat häkää. Ja pahimmassa tapaukseesa, henki pois! Jos pelti on auki, ei tuota varaa ole, mutta silloinhan ta-kassa vielä oleva lämpö karkaa ulos. Koska esittämäsi tapa voi olla VAARALLINEN, en voi pitää sitä järkevänä (mihin vastusta olit hakemasa). Jos näin toimittaisiin yleisesti, ennen pitkää jossakin onnetto-muus sattuisi. - Sen sijaan kun olet takan lämmittänyt, tuo täysi puukori takan viereen valmiiksi odotta-maan seuraavaa lämmityskertaa, kyllä ne siinä ennättävät riittävästi kuivua ja syttyvät todella paremmin kuin suoraan liiteristä tuodut puut. Vaikka harvallahan nykyään oikeaa puuliiteriä on, vaikka kaikki muut vimpaimet pitää ollakin…
muiden kanssa. Riskaapelia hommaa, jos pesä ei olekaan TÄYSIN sammunut. Mainitsemasi puun kosteus, eli "kuiva puu" kuivuu riittävän paljon kun tuot poltettavat puut sisälle edellisenä päivänä. Näin ainakin meillä. Tuossa ylempänä joku tarjosi jotta vanhat tuhkat pois ennen pesän täyttöä. Mihin hän vie ne? Kuuman tuhkan paras sijoituspaikka on se tulipesä josta ne voipi sitten kelkkoa haluamaansa paikkaan kun ovat jäähtyneet. Haihtuvan kosteuden vaikutusta tulisijaan en osaa arvioida enkä edes arvata. Mutta tässäkin on nyt sitten se että miksi päästää lämpöä harakoille pitämällä peltiä auki?
järkevyydestä HORMIN suhteen, eli onko esim rapautumisen vaaraa?
Jos ette osaa vastata tähän kysymykseen niin ei kannata tyrkyttää muutakaan neuvoa joka taas perustuu itse tehtyyn oletukseen!
No joo - täsmennän VIELÄ sen verran, että ladon puut takkaan aamulla, kun tuli on sammunut jo edellisenä iltana ehkä 10 tuntia aikaisemmin.
Kiitos vaan näistä turvallisuusnäkökohdista, mutta ne todella perustuivat vääriin oletuksiin, pelkoihin. Olen myös tarkistan IR-mittarilla tulipesän lämmön ja se on ollut luokkaa 70-80 astetta eli ei varmaan lähde kytemään puu (eikä edes paperi)!
Rapautumisvaara? vai ei? Haloo, onko muurareita tai muita asiantuntijoita?
Enpä itse näkisi merkittävää vaaraa rapautumiselle. Itsekin olen tehnyt monesti samoin. Aika pieneksi ja lyhytaikaiseksi se kosteusvaikutus kuitenkin jää. En ole asiantuntija.
Hei,
Tiedän, että monet kuivattavat seuraavan puupanoksen tulisijassa "jälkilämmöllä".
Näin toimimalla tulisija ja hormi eivät vahingoitu.
Haittapuolia löytyy kuitenkin, tässä muutama (jos kyseessä on varaava takka ja tiilihormi):
1) Polttopuupanoksesta haihtunut vesi varastoituu savukanavarakenteisiin. Tämän johdosta savukaasujen lämpötila laskee seuraavalla lämmityskerralla ja kanaviin kertyy enemmän likaa (mahdollisesti jopa kiiltonokea joka voi aiheuttaa nokivalkean).
2) Savupelti pidetään auki vesihöyryn ulkoilmoille pääsemiseksi. Epätaloudellista koska takan ylimääräinen tuuletus kuluttaa turhan paljon energiaa.
3) Huoneilmaan voi tulla haitallisia kaasuja.
Terv.