Niin kävi, että petin miestäni, jota rakastan suuresti. Miten niin voi tehdä. Hän jäi yöksi kaverin luo ja minä menin baariin. Aikomus oli lähteä suorinta tietä kotiin, mutta eräs vuosien takainen tuttu mies pysäytti ja juteltiin ja juteltiin. kerroin jopa miehelle etten voi alkaa mihinkään, kun mulla on niin ikävä miestäni. Kuitenkin siinä kävi, että lohduttamisesta on lyhyt matka sexiin. Vaikkakaan ihan loppuun asti asiaa en voinut viedä, silti sama asia.
Kertokaa, miten selviän tästä, omatunto painaa ja itku kuristaa kurkkua kokoajan. En uskalla kertoa miehelleni..ainakaan vielä, mutta tunnen itseni niin hyvin, että kerron kunhan sopiva aika tulee. Tämä syyllisyys on vain niin hirveää.
Kertokaa, miten selviän tästä, omatunto painaa ja itku kuristaa kurkkua kokoajan. En uskalla kertoa miehelleni..ainakaan vielä, mutta tunnen itseni niin hyvin, että kerron kunhan sopiva aika tulee. Tämä syyllisyys on vain niin hirveää.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Onko susta parempi et kohta on kahdella kauhea olo? Vai onko parempi kantaa taakka yksin? Moneskohan kerta kun tämmöstä Suomessa sattuu.... Ja viinan takia.
sanoisin,että ihan lepo vaan!
Ja missään tapauksessa et nyt lähde miehellesi sitä tunnustamaan.Sillä siinä tapauksessa siirrät oman munauksesi toisen kannettavaksi.Antoi se armaasi anteeksi tai ei.
Tästä voit vain ottaa opiksi!Et lähde enää baariin ilman miestäsi.Ikinä.Uskollisuus on tahdon asia ja tästä juuttaan hetkestä tiedät,että olet sitä satasella.
Kaikki me naisihmiset pidämme tulla huomioiduksi naisena ja nyt olet kuullut olevasi ihana myös jonkun toisen miehen silmissä.Se riittää pitkäksi aikaa.Ota se kohteliaisuutena,eikä mitään muuta.
jos ette kerran menneet loppuunasti niin...
kuinka huono olo sinulla sitten olisi.
Älä kerro.
Minä en kertoisi, yksi kerta on inhimillinen erehdys, ja toista kertaa et ole menossa tekemään? Eikö niin.
Toinen kerta jos tulee, kerrot sitten, mutta nyt et.
Kertominen ei tee tehtyä tekemättömäksi, eikä korjaa oloasi yhtään............
Tosin meillä ei mitään tapahdukaan kotona lakanoiden välissä, joten tieten tahtoen menin ja petin. Enkä aio kertoa. Turhaan satuttaisin toista.
Joo, sama täällä. Eikä ole lainkaan ollut pahitteeksi päinvastoin. Jo kolmatta vuotta olen kerran viikossa naisen kanssa. Ihanaa kun saa nauttia elämästä. Ei sitä liian herkkä saa olla. Ja vietithän ne vievät.
tällä kertaa tuo soimaava omatunto ole paras rangaistus,joten pidä asia omana tietonasi ja ota opiksesi...:)
...mitä ei tiedä, ei satuta.
Jos taas tietää, ei saata koskaan enään saada korjattua.
Elä kerro vielä, et ehkä koskaan, jos ei toistu kovin usein. Kerta viiteen vuoteen vielä menettelee.
Ainakaan itse en haluaisi tietää, jos rouva pettäisi. Jos taas aikoo jättää tahtoisin tietää heti, enkä viimeisenä.
Joten jos aiot ukkosi kanssa jatkaa yhteistä taivalta, ja kerran häntä rakastat, niin elä kerro!
Minäkään en kerro muijalleni! Tulipas kevyt olo.
huokaan syvään...... helpottaisi varmaan jos kerrot koska tämä asia painaa kovasti sinua.tai jos olisin se toinen osapuoli en ole varma haluaisinko tietää. mutta katso jannu-sedän neuvot kautta vinkit.. vastaisen varalle.plussaa on et mennyt kovin pitkälle.tärkein on rakkaus!!älä muusta välitä!!
kun semmosta saa kuulla, eikä siitä niin vaan toivu. Jos et halua haavottaa miestäsi, et missään nimessä kerro.
Joo, sä vaan luulet että olin kaverini luona...tai no, kaveriksihan mä yleensä tituleeraan niitä muijia joita tapailen.
Sovitaan niin että sä pidät turpas kii ja mä omani niin kumpaakaan ei ala vituttamaan että toinenkin pettää ihan niinku itsekin tekee!
Älä vain missään tapauksessa kerro miehellesi sitä. Tiedät varmasti, että hän ei sitä halua kuulla. Hyvä kuitenkin, että omatuntosi kolokuttaa.