Kertokaapas kaikki kirjallisuuden ystävät, minkä lukemistanne kirjoista nostatte kaikkein tärkeimmäksi/merkityksellisimmäksi elämänne kannalta? Perustelkaa vastaus.
Itse voin vastata aluksi. Pitkän mietinnän jälkeen tärkein kirja on ehdottomasti Aapinen, koska ilman lukutaitoa en olisi voinut kouluttautua enkä saada haluamaani työtä. Muutenkin lukutaidottomana eläminen olisi nyky-yhteiskunnassa mahdotonta.
Itse voin vastata aluksi. Pitkän mietinnän jälkeen tärkein kirja on ehdottomasti Aapinen, koska ilman lukutaitoa en olisi voinut kouluttautua enkä saada haluamaani työtä. Muutenkin lukutaidottomana eläminen olisi nyky-yhteiskunnassa mahdotonta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
enpä nyt osaa sanoa näin yht'äkkiä', mutta ilman tuota aapista olisi kyllä kaikki elämän viisaudet jääneet lukematta!:)
Luukkaan evankeliumi. Mahtava teos elämäni Miehestä, joka eli ainutlaatuisen elämän ja kuoli puolestani - ja mullisti koko maailmanhistorian. Myös ylösnousemus raportoitu uskottavasti silminnäkijähavaintojen perusteella. Klassikko, jonka jaksaa lukea yhä uudelleen. Ikuista viisautta ja ikuisen elämän "resepti". Ihmeitä ja arkea. Verta, hikeä ja kyyneleitä jopa kammottavuuteen saakka. Kaikkien aikojen parhaat vertaukset. Toivoa elämän ja kuoleman laaksoihin. Jumalan rakkauskirje minulle - ja koko ihmiskunnalle. Suosittelen!
Albert Camusin romaanin Sivullinen luettuani tajusin että romaani voi olla muutakin kuin ajanvietettä: se voi kalustaa pään uudelleen, häätää sieltä kaikki uskonnot ja muut ideologiat ja päästää puhtaan järjen raikkaat tuulet sisään. Järkyttävä romaani, järkyttävän hyvä. Uusilla lukukerroilla - se kestää useita lukukertoja, jos vain lukija kestää - siitä on avautunut yhä uusia tasoja. Myös Camusin lause on hyvä, napakka ja viiltävä.
Tintti-kirjat luin nuorena yhä uudestaan ja olen op-
pinut niistä paljon ihmismielen psykologiasta muuta
hyvää yleistietoa.Lisäksi ne jännittivät ja hauskut-
tivat.Ressu-sarjakuvat ovat myös loistavia,yleensä-
kään sarjakuvia ei pidä aliarvioida.Kamut nauratta-
vat myös.
Tinttiä ei oikein voi rinnastaa Sivulliseen vaikka kuinka haluaisi olla vitsikäs.
Sota ja rauha on kyllä kova, kuten Karamazovit ja suuri osa Dostojevskia muutenkin. Mainittu Sivullinen on ihan kärjessä kyllä myös. Ja Kafka tuntuu kovin läheiseltä. Gogol, kyllä vain. Ja varsinkin Bulgakov. Eikä Taikavuorikaan (monilta osiltaan) kyllä ihan helposti ohitu. No, näistä varmaan jankkaisi mielellään (etenkin humalassa) ihminen. Vastauksena on väistämättä useita teoksia, en minä aina ole sama :-)
Vaikea sanoa mikä olisi tärkein, kun aapinenkin tuli jo nimettyä! Mielestäni ei voi nimetä sitä kaikkein tärkeintä koska se vaihtelee iän ja kokemusten sekä elämäntilanteen myötä. Joitakin voinen nimetä. Waltarin Sinuhe, Aureliuksen Itsetutkisteluja, Khaijamin Rubaijat, Ylikankaan historian kirjat, Dawsonin Jumalharha....Ween, Diamand.. on vaikea valinta näiden välillä ja sitten vielä ne lukemattomat muut joihin edellisissä viitataan. Voi kun aika vai riittäisi. Omaksumiskykyäkin saisi olla enemmän!
Gabriel Garcia Marquesin "Sadan vuoden yksinäisyys"
teki aikoinaan suuren vaikutuksen.Saul Bellow,nai-
sista Virginia Woolfin Mrs.Dalloway esim.