Alzheimerin tauti

.
HS-Mielipidekirjoitus "Alzheimerin tauti on myös työikäisten sairaus" (18.9.) vaatii täsmennyksen.

Alzheimerin tauti (AT) kattaa n. 60 % kaikista dementioista. Toinen suuri ryhmä ovat verisuoniperäiset dementiat (puhtaassa muodossa n. 10 % dementioista). AT jakautuu myöhäisiän muotoon (alku tavallisesti 70:nnen ikävuoden paikkeilla) sekä suhteellisen harvinaisiin varhain alkaviin ja vahvasti perinnöllisiin muotoihin. Molemmissa tyypeissä sairauden ilmentymät ovat kuitenkin samat. Alle 65-vuotilailla AT:n esiintyvyys on selvästi alle 1 %:n, kun taas esim. 85-vuotiailla AT on runsaalla 30 %:lla. Tuon ikäisistä jostain dementoivasta sairaudesta kärsii lähes joka toinen.

Täten AT ei ole tyypillisesti työikäisten sairaus. Sen esiintyvyyden on arveltu tuplaantuvan joka viides vuosii ikävuosien 65 ja 85 välillä. On vaarana, että väestön ikääntyessä dementoivien sairauksien hoitaminen räjähtää käsiin. Tähän seikkaan poliitikoista vain Sauli Niinistö on julkisuudessa kiinnittänyt huomiota.

Pienenä detaljina: saksalainen neuropatologi (Aloysius) Alois Alzheimer (1864–1915) kiinnostui nimeään kantavasta sairaudesta vuonna 1901, kun hän tutki 51-vuotiasta naispotilasta joka unohti nimensä kirjoittaessaan sitä!

Taustat:

A l z h e i m e r, (Aloysius) Alois (1864–1915),
saksalainen neuropatologi. *AT. Kuva vuodelta 1896: Puoliso 1894– Cecilie (Cäcilia) Simonette Nathalie Wallerstein, o.s. Geisenheimer (1860–1901). Lapset: Hans, Maria (s. 1896) ja Gertrud.


A l z h e i m e r i n .t a u t i (AT),

Alzheimer's disease (AD), Alzheimerin mukaan (1906, 1907) preseniili dementia; *Kraepelin'in nimitys 1910 Alzheimerin *taudiksi. Alzheimer kiinnostui *sairaudesta vuonna 1901 tutkiessaan 51-vuotiasta naispotilasta (Auguste D. [Deter], 1850–1906), joka unohti nimensä kirjoittaessaan sitä! Ruumiinavauksessa (1906) neurofibrillivyyhdet todettiin nyt ensi kertaa, minkä teki mahdolliseksi Max Bielschowsky'n (1869–1940) vuonna 1902 kehittämä hopeavärjäys. Plakit olivat tuttuja löydöksi vanhoilla jo ennestään (1892), mutta nyt niitä havaittiin ensi kertaa 55-vuotiaalla.

AT on *dementioiden tärkein yksittäinen syy (n. 60 %). Tyypillisiä ovat varhaiset *muisti-*häiriöt, neurofibrillivyyhdet, neuriittiplakit ynnä *hippocampuksen kutistuminen. Potilaista 1–2 %:lla on *autosomissa *dominantisti *periytyvä sairaus. Kuitenkin kaikkeen AT:hen liittyy periytyvä alttius sairastumiseen, ja vaikka *ICD-10:ssä erotetaan *pre-*seniili ja (65 v.) seniili muoto, on tautiin liittyvä aivo-*patologia sekä *psyykkiset ja *käyttäytymis-muutokset suunnilleen samoja. Aivopatologia alkaa kehittyä 20–30 vuotta ennen ensimmäisiä selviä oireita. Erotetaan: 1) AT tyyppi 2 (*pre-*seniili dementia Alzheimerin tyyppiä, pre-SDAT). 2) AT 1 (SDAT), alku tavallisesti 70:nnen ikävuoden paikkeilla. 3) AT-tyyppinen epätyypillinen tai sekamuotoinen dementia. Tähän sisällytetään myös AT, johon liittyy *vaskulaarinen dementia (VD).– Erotus-*diagnostisesti relevantteja ovat mm. *Lewyn kappale -dementia, *frontotemporaaliset dementiat ja VD.

Kuuluisia potilaita: Carola Liemola, o.s. Standertskjöld (1941–1997), Rita Hayworth (1918–1987). Gilda (1946): http://www. youtube.com/watch?v=_Q1SMBjfSjI
.