Mieleeni tuli kaikista näistä hajuista ja hajusteista lukiessani se miten yleistä allergiat ja astma on nykyään esim. juuri täällä Pohjolassa. Joka toinen on yliherkkä, allerginen tai astmaattinen jollekin aineelle. Pikkulapsetkin ovat astmaattisia ja allergisia aivan yleisillekin ruoka-aineille kuten sitrushedelmille, maidolle (laktoosi-intoleranssi) gluteenille jne. Aurinko aiheuttaa iho-oireilua (aurinko ekseema) joka toiselle jne.
Kun me olimme pieniä ei allergisuus ja astmaattisuus ollut läheskään näin yleistä. Miksi kehitysmaissa ei ole läheskään yhtä paljon allergikkoja ja astmaatikkoja?
Paloma
Kun me olimme pieniä ei allergisuus ja astmaattisuus ollut läheskään näin yleistä. Miksi kehitysmaissa ei ole läheskään yhtä paljon allergikkoja ja astmaatikkoja?
Paloma
Vastaukset 34
Vanhimmat
heittäisin, että immunivasteeseen perustuvana geneettisenä alttiutena po oireilut lisääntyvät ja saavat vahvistusta mm siksi, että:
- Suomalainen väestöpohja on pieni ja sisäsiittoinen ja näin syntyvissä sukupolvissa on enemmän potentiaalia altistua, oireilla ja sairastua
- Tuonti ruoka ja eksoottiset hedelmät eivät ole luonnollista ruokaa täällä asuville, seuraa ongelmia
- Teollisuus tuottaa saasteita, liikenne tuottaa niin pieniä raskasmetalli etc partikkeleita että ne läpäisevät tiheimmätkin suodattimet ja suodattimiahan ei ole
- Se mihin ihmisen opportunistimikrobeihin po saateen partikkelit kiinnittyvät on oikeastaan sama, koska stressin/kriisin (esim antibioottikuurin jälkeen opportunistit eli elimistön normaali mikrobisto voi riehaantua ja immuniteettisysteemi vastaa takaisin (??????) mekanismi varmaan on eri, mutta korjatkaa
Hygieniatason liian korkea taso ja tehokkuus on myötävaikuttava seikka, välillisesti
.... näin alkajaisiksi ....
"Tuoksuherkät koetaan häiriköiksi
Joka toinen meistä alkaa voida pahoin, väsyy tai saa päänsärkyä ja muita yleisiä ruumiillisia oireita ympäristömme tavallisista tuoksuista kuten tupakansavusta, tunkkaisesta sisäilmasta, lakan, maalin, kopiokoneen, pakokaasun tai työtoverin parfyymin, partaveden tai hien tuoksusta. Tällaisella herkkyydellä ei ole toistaiseksi vakiintunutta termiä. Termi tuoksuherkkyys kuvaa ilmiötä ehkä parhaiten. Kyseessä ei ole allergia, vaikka herkkyys usein sekoitetaankin siihen...."
http://www.allergia.com/index.phtml?s=834
Luin noilta samoilta sivuilta kaupunkilaistumisen olevan eräs syitä allergioiden yleistymiseen. Kaikki nämä syyt ovat täysin ymmärrettävissä, etenkin uskon liiallisen hygieenisyyden ja geenipoolin pienikokoisuuden olevan erittäin merkittäviä tekijöitä.
Eksoottisille hedelmille allergisia en ole työssäni lasten kanssa tavannut montakaan pitkän työelämäni aikana. Mango, avokado, tuore ananas jne eksoottiset hedelmät kuuluvat nykyisin sekä lasten että aikuisten ruokavalioon.
Ympäristöpäästöt, raskasmetallit jne. voivat hyvinkin olla eräs merkittävimmistä tekijöistä ja perinnöllisyyshän on vahvasti mukana kuviossa.
"Arvauksesi" kuullosti aivan liian ammattimaiselta ollakseen pelkkä arvaus.
T.
Paloma
esim.allergiasairaalassa testein on todettu,
silloin puhutaan allergiasta. Minulla on
testein todettu ja todettu vaikeatasoiseksi.
En kyllä ymmärrä miksi hajusteiden käyttöä
puolletaan. Lääkäri sanoi vielä että "ole iloinen
että sinulla se tulee näin esille. Toiset voi
saada vaikka syövän.
enemmän höröllä kun omatlapset ovat eritavoin allergisia ja itselläkin sitä on lievemmin, enemmän herkkyden puolelle menevänä. Perehtynyt en ole enempää kuin mitä yleissivistys vaatii. Mulle nuo kemiat, fysiikat, biologia ja niistä johdetut tieteenalat ovat melkoista hebreaa. Mikrobeihin tutustuin tarkemmin 17 v sitten, mutta iloisena sekamelskana ovat muistijälkeen tarttuneet, mutu mutu tuntumalla . Pientäpohjaa kuitenkin ymmärtää jotakin, hetken, kun lukee artikkeleita.
hajusteista voi saada vaikka syövän?
En ole mitenkään erityisesti hajusteiden ystävä ja en käytä arkioloissa patfyymia laisinkaan mutta olen tarpeettomien kieltojen vastustaja. Hajusteallergia on varmasti hankala sairaus ja ilman muuta työtovereiden tulee ottaa se huomioon. Ed. artikkelin mukaan noin puolet ihmisistä voivat huonosti joko psyykisesti tai fyysisesti tietyistä hajuista mikä on aika luonnollista...esim oksennuksen haju saa minut voimaan huonosti, mutta sitä ei kai voi eikä saakaan sekoittaa todelliseen allergiaan.
t.
Paloma
vielä lisäaineet sekä muut kemikaalit tuohon "arvaukseesi" - joka ei kyllä vaikuttanut lainkaan arvaukselta :).
Lapseni ovat saaneet meiltä molemmilta altistavan geeniperimän, joten allergiat ja astman torjunta on tullut tutuksi. Lasten ollessa pieniä oli pakko miettiä ruokatottumuksetkin uusiksi. Etnisten, voimakkaasti maustettujen ruokalajien sijaan päädyin valmistamaan vain kotimaisista raaka-aineista juureksilla, vihanneksilla ja yrteillä maustettuja ruokia - ja ihot alkoivat pysyä ehjinä. Makkarat, useat hedelmät, karamellit ja virvoitusjuomat saivat aikaan joskus hankaliakin reaktioita, vallankin jos samaan aikaan sattui olemaan muitakin herkistäviä tekijöitä.
Nykyään saamme elimistöömme paljon niin ruuassa kuin juomassakin vieraita aineita ja ilman kautta vielä pienhiukkasia, jotka kuormittavat meitä kohtuuttomasti. Onneksi tietämyksemme on lisääntynyt ja sekin hyvä, että Suomi on vielä melko "puhdas" alue tällä pienellä maapallollamme, joka on kuitenkin vinhaa vauhtia ja monella tavoin saastumassa.
ihmiskunta etääntyy luonnosta, ja luonnollisuudesta, sitä moninaisemmat vaarat sitä uhkaa.
Toisaalta, kuka tietää, mikä vaivasi edellisiä sukupolvia, kun lapsikuolleisuus oli suuri, eikä diagnooseja tehty nykymenetelmin? Kuoltiin rintatautiin, mahakatarriin, kuka mihinkin määrittelemättömään sairauteen.
Entisaikaan lapset pyörivät lattioilla lian ja roskien tasolla. Nyt heidät yritetään eristää kaikesta saastasta, mikäpä muu siitä seuraa, kuin allergia. Siedätyshoitohan onkin yksi perushoidoista, joilla allergiaa pyritään parantamaan.
Teollinen ruokatuotanto, lisäaineita, ja vaikkapa luonnollisen maidon luonnoton käsittely, mikäpä muukaan voi laktoosi-intolerantismia lisätä?
Surkeaa toisaalta seurata, miten vanhemmat aina enemmän ja enemmän antavat lastensa täyttää mahansa cipseillä, ranskalaisilla ja kokiksella. Mikä lienee tämän päivän lasten tuleva elinikä?
Hampaatkin kuuluvat olevan ihmeen paljon rei'illä, toisin, kuin edellisen sukupolven.
Kehitysmaat, mistä me tiedämme, moniko niiden kansalaisista kuolee mihinkin sairauteen?
lasten kanssa työskentelystä kehitysmaassa minulla on yli kymmenen vuoden jaksolta. Lastentarha/esikoulu/peruskoulun kolme ensimmäistä luokkaa ja noin 90-120 lasta 3-9 vuotiaisiin ja mahdolliset allergiat raportoidiin sisäänkirjoituksen yhteydessä (siis suoraan kanssani). Allergikkoja tai astmaatikkoja aivan häviävän pieni prosentti, uskoisin että alle 2 prosentin. Palattuani Pohjolaan jatkoin ammattiani opetustyössä ja olin suuresti yllättynyt lasten allergisuudesta ja astmaattisuudesta; ero oli todella suuri. Sanoisin noin karkeasti laskettuna että esikoululuokasta (25 lasta) Kolumbiassa oli ehkä 0-1 lapsi jolla oli alleriaa tai astmaa, Ruotsissa 4-5 jolla oli jonkinlaista allergista oireilua.
T.
Paloma
ainakaan 60 vuotta sitten kieriskelleet roskassa ja paskassa. Puhdasta oli eikä syöpäläisiä.
Ettei nyt vain olisi syynä sairauteen asti mennyt ns. puhtaus? Liialla pesulla poistetaan ihon suojaava luonnollinen rasvakerros jolloin iho-oireet seuraavat väistämättä. Maito homogenoidaan jolloin tulee maitoallergioita (puhutaan virheellisesti laktoosi-intoleranssista) ja muutenkin syötetään roskaruokaa, josta välttämättömät aineet on poistettu ja korvattu keinotekoisilla rasvoilla yms lisäaineilla. Keski-Euroopassa maitoa ei homogenisoida ja ns. laktoosi-intoleranssi on tuntematon käsite.
ja antiseptisella aineella vedellään pinnat puhtaiksi. Harva ajattelee, että kunnon "myrkkylastilla" varustettu lattianpesu ämpäri on muutaman käyttökerran jälkeen täynnä superpöpöjä joita vastaan on työläs taistella. Vanhanajan putsausaineet ovat riitäviä joskin niitäkin harkinnalla. Lipeäpohjaiset ovat kyllä liiankin "dynamiittisia".
aiheuttaa maidon laktoosi, maitoallergian puolestaan maidon proteiini, eli ovat aivan eri asioita.
Paskasta ei ole puhunut kukaan muu, kuin sinä.
Lapset saivat ennen olla luonnon mukana, oli eläimiä, kaikkea, mistä nyt heidät on vieroitettu.
Samaa mieltä, liika siisteys, kemikaaleineen, aiheuttaa varmasti allergoitumista.
Asiantuntija kertoikin, että aiemmin luokassa oli jokunen, joka oli ruoka-aineallerginen, nyt luokassa on muutama, joka sitä ei ole.
laktoosia hajottavan entsyymin puutos tai vähäisyys
eli meillä ns. laktoosi-intoleranssi on ennemminkin ominaisuus, kuin sairaus.
Suurin osa ihmiskunnasta ei siedä maitoa.
Ehkäpä silloin sopisi sanonta, "vain vasikat juovat maitoa"?
50 vuotta sitten Suomessa oli sama tilanne kuin 20 vuotta sitten jossain kehitysmaassa (sanotaan vaikka nyt se Kolumbia mistä omat kokemukseni ovat); lapset pidettiin puhtaina, mutta pesuaineet olivat miedompia ja luonnollisempia, ravittuina mahdollisuuksien mukaan (mahdollisimman hyvin) mutta ravinoaineet olivat vähemmän prosesoituja. Mutta ainakin Suomessa ja maaseudulla, 50 vuotta sitten lasten ja aikuisten ruokavalio oli aika yksipuolista. Epäilen pahoin että nämä meidän modernit dietistit eivät antaisi sille kovinkaan monta pistettä. Hedelmiä me emme juurikaan saaneet, omenoita, päärynöitä, appelsiineja ja 50-luvulla banaanejakin, mutta ei paljon muuta. Juurikkaista ja perunasta saimme vitamiinit ja mineraalit. Maidosta ja piimästä proteiniit, kalsiumin ja D-vitamiinin. Läskisoossista ja hernerokasta energiaa ja valkuaisaineita...mutta esim koulukeittiön makaroonivellit jne. olivat kyllä ravintoarvoltaan aika kehnoa ja yksipuolista antia. Mitä sitten jos lapset olsivat olleet maidolle allergisia? Laktoosi-intoleransseja? Gluteiiniallergikkoja? Herraparatkoon, mitä he sitten olisivat syöneet?
Minä sain keitettyjä kuoriperunoita ja suolakalaa, piimää ja leipää ja voita. Ja lapamadon.
T.
Paloma
monipuolisesti herkkuja herkkujen perään. perunannostotalkoiden jälkeen oli päivä jolloin kerättiin omallavappaalla puolukoita sangollinen kouluun. Siis ämpärillinen per mukula. Hiihtokilpailussa saatiin taivaallisia pannareita mansikkahillolla, hernekeittoa, puolukka-punaherukka-karviaismarja mehukeittoa, kuumaa kaakaota.
Kyllä meillä oli kouluruokana monipuolinen valikoima tuoreraasteita ja varmasti monipuolisempi kuin nykyään. Lihakeittoa, lihapullia, tirrikastiketta, läskisoossiakin, munaruokia, kalaruokia ja monipuolisuutta. Ihania jölkiruokia. Talkoohenkeä kaikessa.
verrattuna nykyajan kouluruokaan, jossa on usein pari-kolme vaihtoehtoa joista yksi on vegetaarinen ja aina muslimeille omat sapuskat. Lihaa, kalaa tai kanaa joka aterialla, vihannekset eivät rajoitu niihin omiin juurikkaisiin ja perunoihin vaan salaattiakin saa 12 eri sorttia...
mutta se asia on niin kuin sen muistaa; sinulla oli herkkuja herkkujen päälle, minulla oli viiskymmnetäluvun koulussa perunoita ja soossia, makaroonivelliä, hernerokkaa, kaalilaatikkoa, ei salaattipoöytiä, ei jälkiruokia, ei hedelmiä.
Hedelmiä on paljon runsaammin ja erityisesti eksoottisempia hedelmiä jotka ovat erityisen vitamiinirikkaita: guava, mango, avokado, physalis (ananakirsikka) ei tosin koulussa jossa saa korkeintaan nektariineja, persikoita ja banaaneja tuontihedelmistä.
T.
Paloma
on kärsitty laktoosi-intoleranssista (joka on tosiaan ominaisuus eikä liity allergiaan). Yleensä hyväksyttiin, että joku ei vain suostunut juomaan maitoa, koska siitä tuli paha olo ja sitten piti juosta alituiseen vessassa.
Moni meistä on sairastanut pienenä "maitorupea", joka varmaan usein oli juuri lehmänmmaidosta johtuvaa herkistymistä, imettämisen kauttakin kun vauva voi herkistyä lehmänmaidolle, kalalle jne. Viisaasti osasivat silloin nimetä, vaikkei ihottuman syntymekanismia tiedettykään.
Tosiaan puhdasta oli ennenkin, mutta ei onneksi "antiseptisen" puhdasta. Nykyajan tehokkaammat ja vielä tehokkaammat puhdistusaineet kouluttavat bakteerit kehittämään uusia ja taas uusia muotoja, joihin ei sitten tavalliset antibiootitkaan tehoa.
ja just sinä aamupäivänä alkuperäisistä aineksista valmistettua tuoretavaraa ilman säilöntäaineita. kotimaisuus ja maakunta-aste huipussa? Eipähän seisotettu tavara suurine valikoimineen voita. Maittavuus on yksi tärkeä osatekijä. Tärkein tekijä oli rakkaudella tehty ruoka. Jokainen oppilas oli kovasti tykästynyt keittäjän joka aamuvarhaisella tuli uunit lämmittämään ja alkajaisiksi leipomaan tuoretta ... me vielä uinuimme sängyissä kun hän aloitti. Kyllä pienikin ihminen osasi arvostaa pyyteettömyyttä, joka tuli töihin tosikaukaa.
Aiemmat oli esimerkkejä. Aika nirppnokkaista liian suuret valikoimat ja pastaruuat ovat lihottavaa täyteruokaa.
oli minullakin. Lapamatoa en saanut, sitä varottiin.
näitä maitorupsia, ja nyt aikuisena heillä on astman tyylistä ongelmaa hengitysteissä.
Itse uskon eniten perimän vaikutukseen, näissäkin asioissa.
omat sapuskat? Ollaanko Ruotsissa niin rasisteja? Toisaalta, elintapapakolaisille saa kelvata vähän huonompikin. Ja kasvissyöjät tuokoot porkkanansa kotoaan ellei kelpaa sama kuin muille tai olkoot nälissään. Itsehän ovat oikkunsa keksineet.
Paljon paremmin teillä siellä koulukkaat syö kuin täällä meillä se yksi ainut aikuinen.
Minä olen juonut kaksikymppiseksi asti aivan
tuoretta lehmästä lypsettyä maitoa.
Lapsesta asti kärsin vatsavaivoista jotka siten
lisääntyi iän karttuessa aina vain kiusallisemmaksi.
Viimein pääsin sitten testeihin jossa todettiin
vaivojen johtuvan tästä laktoosista.
Kolmeenkymmeneen vuoteen en käyttänyt kuin
satunnaisesti maitotuotteita.Nyt sitten kun tuli
nää täysin laktoosittomat maitojuomat,niitä olen
käyttänyt ilman mitään vatsa ongelmia.
Vanhemmilla eikä jälkeläisillä ole huomattu
vastaavia ongelmia.
Maito koneen kammestako lie vai kirnun männästä lähtöisin mokoma vaiva.:)
tietenkään, sitä tarkoitin että heille omat ruuat. Joten esim kun on makkarastroganoffia niin muslimeille on oma stroganoff joka on valmistettu naudanlihamakkarasra. Eräät muslimit ovat myös tarkkoja siitä että eläintä ei ole lahdattu oikein menetelmin ja heidän lapsensa ovat vatmuuden vuoksi vegetaristeja.
Asuinkuntani on muuten ainoa Tukholman läänissä jossa Ramadanin viimeinen päivänä lapsilla on koulusta lomaa, siis virallinen lupapäivä.
T.
Paloma
Uskallatko tuoda julki epäilyksesi syistä tähän diagnoosin tarpeeseen?
Miksi kaikelle täytyy olla selitys ja syy?
paremmin ja hyväksyä helpommin jos tietää niiden syyn.
Olen pitkään asettanut kyseenalaiseksi osan lasten allergioista joista vanhemmat kertovat, varsinkin jos ei ole esittää lääkärintodistusta asiasta. Mutta huom.vain osan, esim sen että lapsen sun ympärys voi punottaa jonkun hedelmän syömisestä ei ole mielestäni allergiaa, vaan että esim sitruunahappo ärsyttää lapsen herkkää suunympärysihoa ja punotus ei ole allegiaa vaan normaali reaktio hedelmän happamuuteen.
Mutta tietenkin on oltava todella varovainen ja noudatettava ohjeita eikä luotettava omiin arvioihin lasten allergiakysymyksissä.
T.
Paloma
ainakin minä kaipasin kovasti tietoa, diagnoosia ja selitystä lapseni hankalaan oloon, vaikka yritin heitä hoitaa kaiken tietämykseni ja taitamukseni mukaan parhaalla mahdollisella tavalla ja niin, ettei olisi tarvittu voimakkaita lääkkeitä.
Nykyään onneksi jo tiedetään paljon, joten jo lastenlasteni vauva-aika allergioista huolimatta on ollut heille huomattavasti helpompaa ja iloisempaa.
Jaa, jaa...
Minä en vaadi kaikelle selitystä, keneltäkään...
varsinkaan kun kukaan ei oikeastaan tiedä..
Tänään näin, huomenna toisin...
oikein luulet olevasi?
Suun oireilu on nimenomaan allergiaa! Odotatko vieressä, kun jonakin päivänä lapsen nielu ja huulet alkavat turvota?
Mieti, nyt hyvä ihminen noita kommenttejasi!
olenpahoillani puolestasi että elämä onnoin vaikeaa. En mieti kauheasti kommenttejani koska en ole kirjoittamassa tieteellistä tutkielmaa enkä tekemässä gradutyötä.
Suupielien punottaminen ja kirveleminen happamen appelsiin syömisen jälkeen on tavallinen reaktio aikuisellakin. Ei pidä sekoittaa oikeaan allergiaan. Ei kaikki mikä rassaa ole allergiaa.
T.
Paloma
(iloisempaa loppuiltaa toivottaen)
Pikkulapset voivat tosiaan olla allergisia maidolle, mutta se ei ole laktoosi-intoleranssia.
Tämä jo mainittukin täällä. MUTTA mutta mutta Allergiatesteissä ei aina näy niin yksioikoisesti se syy.
Testit voivat näyttää ettei ole allergiaa ko.aineelle, mutta oireet ovat silti todellisia! Allergia voi näkyä testeissä vasta pitkälläkin viiveellä! Eli se suun ympärillä oeva punoitus voi olla merkkinä "oikeasta allergiasta".
Allergiat ovat meillä yleistyneet, se on totta.
Syitä on paljon -täälläkin tullut esiin monia.
Nostaisin esiin kuitenkin tämänkin: eli pystymme nykyään tekemään diagnoseja sellaisista asioista mihin emme ennen ole kyenneet.
Esimerkiksi -palaan kirjoitukseni alkuun- pikkulasten maitoallergia, eipä siitä ennenmuinoin tiedetty mitään.Ja tämäpä tarkoitta, että ruokavaliosta on jätettävä kaikki sellainen pois missä on maitojauhetta,heraa jne. Osa leivistä jää pois, juustot (nyk.on"maidottomia juustoja"-ne käy) Ruoan valmistuksessa ei voi käyttää mitään maitovalmisteita. Oireina voi olla iholla näkyvää, mutta myös erittäin kivuliaat vatsaoireet. Oireet onneksi yleisesti häviävät iän myötä
Osittain altistus allergiaan/astmaan jne. tulee meidän perimämme kautta, mutta ei siis koko selitys.
Useasti allergian selvittäminen pikkulapsilla on todellista "salapoliisin työtä" .
Monasti kokeillaan yhtä ruokalajia kerrallaan: annetaan lapsen syödä ja tsekataan mahd.reaktio.
Mutta näinhän tää ois ihan liian helppoa. Reaktio saatta tulla vasta viiveellä, jolloin sen yhdistäminen ko.aineeseen on hankalaa. Joskus taas reaktio tulee yhteivaikutuksesta.Eli jokin aine ei yksinään aiheuta reaktiota,mutta jonkin toisen/toisten aineen kanssa reaktio syntyykin.Kysymyksessä ei tarvitse olla kaksi ruokalajia vaan esim.siitepölyn aikaan kevaäisin raagoi, mutta muu aika vuodesta on ok.
- Hyviä vointeja kaikille! -
ovat monen asian summa. Esim säilöntäaineet. Ja ne aineet joita on käytetty sekä liha että kasvikunnan tuotteiden tuotannon erivaiheissa takaamaan runsaan sadon ja nopeasti kasvaneen vähärasvaisen, vetisen lihan.
Soijaproteiini ja natriumglutamaatti ovat oikeita allergeenipommeja ja moni ruoka saa niistä allergisuutta aihuttavan leiman syyttä suotta.
Osa ruuista taas tarjotaan (käsittely joka tyhjentää ravintorikkaan aineksen paperiakin köyhemmäksi ruuaksi) niin, että siitä poistetaan vastavaikutuksen antavan efektin sisältävä aines.
erilaisille allergioille alttita lapsia syntyy varmasti kehitysmaissakin. Niissä lapsikuolleisuus on aivan toista suuruusluokkaa kuin ns. kehittyneissä maissa. Voihan olla niinkin, että kehitysmaissa allergikkoina syntyneet lapset eivät eläkään kovin kauan...
kysy nyt hyvä nainen itseltäs. sinä teet valinnat. ei ole periytyvää jos ja kun tiedostaa mitä syö ja mitä juo ja miten sanotaan kassalla mulla ei ole varaa ostaa näin monta eeetä. katso yuoteselostetta ja kuuntele itseäsi. taivastelu ei auta.