Minusta on älytöntä jakaa kaikille pankkisiirtolaput vastikkeiden/vuokrien maksamista varten JOKA kuukaudelle.
Niitä ei pankista ilmaiseksi saa ja näin lisää myös jätettä. Oletan nimittäin, että useimmilla on netti ja pankkipalvelu siellä, joten maksuun 12 kk se ja se summa. Taloyhtiön/vuokranantajan kannattaa toimittaa viitenro jota käytetään. Jos ei nettiä ole niin se löytyy jokaisessa pankissa taikka virkailija syöttää toistuvan suorituksen.
Säästyy muuten pitkä "penni".
Niitä ei pankista ilmaiseksi saa ja näin lisää myös jätettä. Oletan nimittäin, että useimmilla on netti ja pankkipalvelu siellä, joten maksuun 12 kk se ja se summa. Taloyhtiön/vuokranantajan kannattaa toimittaa viitenro jota käytetään. Jos ei nettiä ole niin se löytyy jokaisessa pankissa taikka virkailija syöttää toistuvan suorituksen.
Säästyy muuten pitkä "penni".
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onhan toki lappujen printtaus kaikille kieltämättä turhan tuntuista.
Nyt vain on niin, että kaikilla ei ole sitä nettiä.
Jos halutaan pitää yllä tietoa siitä, ketkä haluavat maksulappuja ja ketkä eivät,
menee isännöitsijätoimiston tietokoneohjelmisto uusiksi ja osalle pitää
lähettää laput ja osalle ei.
Uuden systeemin käyttöönotossa pitää lisäksi järjestää kysely kaikille
lappujentarpeesta ja syöttää tieto uuteen ohjelmaan.
Ei ole ihan ilmaista sekään.
Oletus on oletus ja tosiasiat tosiasioita.
- toiset antavat ottaa vastikkeen/vuokran suoraveloituksena, jolloin siitä ei ole maksajalle sen isompaa haittaa. Kun vastike/vuokra nousee, ei maksajan tarvitse huolehtia, veloitus on (useimmiten) aina oikean suuruinen
- toiset antavat pankille (joko konttorissa tai nettipankissa) määräyksen maksaa saman summan toituvasti ja muuttavat itse summan, kun vastike/vuokra nousee.
- toiset maksavat itse joka kuukausi vastikkeen/vuokran joko maksupalvelussa, nettipankissa tai konttorissa
- toiset maksavat useamman kuukauden vastikkeen/vuokran etukäteen kerralla oman mieltymyksensä mukaan joko nettipankissa, maksupalvelussa tai konttorissa.
Kuten huomaat, tapoja on monia - en voisi itselleni kuvitellakaan uuta kuin suoraveloitusta.
Meillä on tehty niin, että aina keväällä yhtiökokouksen jälkeen, jossa vastike päätetty, jaetaan yksi pankkisiirtolomake, jota käytetään sitten koko vuoden vastikkeiden maksuun. Sille lapulle saa sitten tehdä mitä haluaa, eli kiikuttaa pankkiin, maksaa netissä tai maksaa sillä samalla lapulla vaikka automaatilla tai konttorissa. Eli ainoastaan yksi lappu/vuosi.
Pankkisiirtolomakkeiden tulostukseen vaikuttaa myös toimiston käytössä oleva reskontraohjelma.
Vanhemmat ohjelmat vaativat jokaiselle kuukaudelle oman pankkisiirtolomakkeen jotta saatava tallentuu reskontraan.
Pankkisiirtolomakkeet tulevat isännöitsijätoimiston tulostimelta, eikä pankista.
Säästöjä ei kyllä synny asiakaskohtaisilla tulostus vaihtoehdoilla, päinvastoin suurempi vaiva se on toimistolle yksilöidä vaatimuksia.