Onko tuttua:
Joskus ärsyttää jotkut asiat niin kauheasti että ne täytyy kaataa jonkun niskaan. Sitten seuraa morkkis kun on tullut avauduttua (työasiat miesystävä, huono asiakaspalvelija jne). Olen vielä huono sanomaan päin naamaa mitään ja tämä lienee ainoa purkautumiskeino ettei tule hulluksi vaihdevuosissaan (onneksi tulee avauduttua sukulaisille joihin voi luottaa...)
Joinakin päivinä on niin levoton olo että ei kiinnosta esimerkiksi tv-sarjat joita yleensä katsoo ja joista on kiinnostunut. Ei oikein saa selvää, että mikä p...le vaivaa.
Joinakin päivinä tuntuu että mitä mieltä tässä kaikessa enää on ja toisaalta taas kaikki tuntuu taas ihan mukavalta ja osaa nauttia siitä mitä on saanut.
Siivous jää joskus minimiin ja astioita kertyy eikä vaan jaksa kiinnittää huomiota, kun taas toisena päivänä tekee mieli pitää niin siistinä paikat ja vaihdella järjestystä ja sisustaa.
Uudet asusteet on vaihtuneet hyviin pehmeisiin pyjamoihin ja villasukkiin.
Ravintolassa ei enää jaksa notkua ja alkoholia ei viitsi ottaa kun tulee joko pääkipeäksi tai yöllä ei saa nukutuksi ja kaupan päälle tulee kauhea morkkis vaikka ei olisi mitään pahaa tehnytkään.
Ja "kaikista suurinta rakkautta on kun antaa nukkua toisen rauhassa" niin kuin eräs nainen kirjoitti jossain lehdessä osuvasti.
Joskus ärsyttää jotkut asiat niin kauheasti että ne täytyy kaataa jonkun niskaan. Sitten seuraa morkkis kun on tullut avauduttua (työasiat miesystävä, huono asiakaspalvelija jne). Olen vielä huono sanomaan päin naamaa mitään ja tämä lienee ainoa purkautumiskeino ettei tule hulluksi vaihdevuosissaan (onneksi tulee avauduttua sukulaisille joihin voi luottaa...)
Joinakin päivinä on niin levoton olo että ei kiinnosta esimerkiksi tv-sarjat joita yleensä katsoo ja joista on kiinnostunut. Ei oikein saa selvää, että mikä p...le vaivaa.
Joinakin päivinä tuntuu että mitä mieltä tässä kaikessa enää on ja toisaalta taas kaikki tuntuu taas ihan mukavalta ja osaa nauttia siitä mitä on saanut.
Siivous jää joskus minimiin ja astioita kertyy eikä vaan jaksa kiinnittää huomiota, kun taas toisena päivänä tekee mieli pitää niin siistinä paikat ja vaihdella järjestystä ja sisustaa.
Uudet asusteet on vaihtuneet hyviin pehmeisiin pyjamoihin ja villasukkiin.
Ravintolassa ei enää jaksa notkua ja alkoholia ei viitsi ottaa kun tulee joko pääkipeäksi tai yöllä ei saa nukutuksi ja kaupan päälle tulee kauhea morkkis vaikka ei olisi mitään pahaa tehnytkään.
Ja "kaikista suurinta rakkautta on kun antaa nukkua toisen rauhassa" niin kuin eräs nainen kirjoitti jossain lehdessä osuvasti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä tunnistan itseni ainakin osittain tektistäsi. Mulla ainaski auttoi vahva omega-3 ja Efamol helokkikapselit. Ei enää ole tullut vitutuskausia, eikä matalapainetta niin voimakkaasti.
On tuttua! Välillä kaikki ottaa päähän,bussissa ihmisten kännykkään puhuminen, liian äänekäs keskustelu jopa jonkun kävelytyyli, ihan kaikki saattaa ärsyttää...Olen tulossa vauhdilla kärttyisäksi vanhaksi ämmäksi, jota varmaan ennenpitkää kaikki tulevat inhoamaan. Välillä tuntuu, etten tunne enää itseäni.
kuulostaakaan.
Myös minä ole miettinyt, että mikä bitch minusta on tulossa kun oma mies on ymmällä ja pian ystävätkin. Minulla niin outoja tunteenpurkauksia ja vitutuksia ollut viime aikoina etten tunnista edes itse itseäni saati sitten ystävät.
Ei tämä helppoa aikaa ole.
Kumpa muutkin vain tämän ymmärtäisivät.