Kertokaapa mielipiteenne, kokemuksia tai jo olemassa olevia tutkimustuloksia, artikkeleita tai kirjoja aiheesta: "Milloin ja miten on oikea aika esitellä lapselle uusi kumppani eron jälkeen?" Erityisesti olisin kiinnostunut tilanteesta, jossa lapsi on pieni leikki-ikäinen, vajaa 3-vuotias.
Lapsi+uusi kumppani=uusperhe?
muksun mami
4655
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
on se että olet kumppanisi kanssa ihan tosissaan, eikä hän ole vain hetkellinen seurustelukumppani.
Tutkimuksista en tiedä, kai sitä itse tuntee lapsensa, että voi miettiä miloin lapsen kehitystasoon nähden on sopivaa esitellä uusi kumppani.
Kyse ei ole minusta, vaan muksun isästä. On korkeintaan pari kuukautta seurustellut, mutta minä olen tiennyt siitä vasta pari viikkoa. Nyt sitten asuvat jo yhdessä ja mun pitäis antaa muksu sinne viikonlopuiksi jne. Vähän pistää mietityttämään, miten lasta on valmisteltu tilanteeseen..? Mielestäni turhan nopeaa toimintaa. Ja omasta erostammekin on "vasta" 7kk, joten paljon tulee muutoksia pienen tytön elämään lyhyellä aikavälillä..
pitäisi niin, että mies tutustuttaa lapsen ja UO:n niin, että UO ei ole öitiä vielä lapsen kanssa yhtä aikaa. On parempi, että tutustuvat neutraalisti, tässä on isän ystävä ja tässä on lapseni. Katsovat pari tuntia miten menee ja sitten UO häipyy taka-alalle. Jos kaikki menee OK, voivat parin kerran jälkeen viettää jo yöt saman katon alla.
Itse olen se UO ja meillä oli lapsen äidin lähdöstä kulunut 1,5 vuotta ja lapsi oli 4 v. tutustuin lapsen kanssa niin, että kävin ensin pari kertaa kylässä ja sitten vietimme muutaman päivän mökillä. Lapsi halusi minut itse mukaan, muuten en olisi mennyt. Ja lapselta kysyttiin ennenkuin muutimme yhteen (1,5 kk tapaamisesta), että mitä hän tykkäisi, jos muuttaisin heidän kanssaan asumaan ja lapsella ei ollut mitään sitä vastaan. Jos olisi ollut, en olisi muuttanut vielä siinä vaiheessa.
Pienet lapset ovat hyväksyväisiä, jos ei kukaan vaikuta heidän mielipiteisiin vaan he saavat itse katsella ja kuulostella uudet ihmiset, mutta mielestäni olisi parempi, että lapsi tutustuisi ensin tähän uuteen ihmiseen ennenkuin viettävät koko viikonlopun yhdessä.
Nykyään minä olen se, jota otetaan kädestä kiinni, jos joku asia ujostuttaa tai pelottaa. Välit äitiin on minulla hyvät,vaikka miehellä ja ex:llä on välit huonot, mutta keskustelin lapsen äidin kanssa pitkään ja kumpikin sai kertoa pelkonsa ilman keskeytyksiä ja saimme kaikki asiat selviksi.
Uusperhe
Uusperheen vaihteleva arki
Uusperhe tuo muassaan mahdollisuuksia, mutta myös haasteita ja vastuuta. Arkielämään kuuluu muuttuviin tilanteisiin ja perhekokoonpanoihin sopeutuminen. Ongelmitta ei aina selvitä, vastaa toiminnanjohtaja Pekka Larkela Suomen Uusperheellisten Liitosta uusperhettä koskeviin kysymyksiin.
Kärsivätkö lapset, kun heidän kanssaan muuttaa asumaan ”vieraita” aikuisia?
- Uusperheiden lapset eivät näe perhesuhteita niin suurena ongelmana, kuin aikuiset luulevat. Lapset saattavat käydä ensimmäisen kolmen vuoden aikana normaaliin kasvuun liittyviä seesteisyys- ja uhmavaiheitaan uudestaan läpi sopeutuakseen tilanteeseen. Yleensä uhman kohteeksi joutuvat perheen aikuiset. Tämä vaatii heiltä kärsivällisyyttä ja kykyä eläytyä lapsen tunteisiin.
Miten lapset reagoivat, kun heidän kanssaan muuttaa asumaan toisten lapsia?
- Mitä sitoutuneempia aikuiset ovat perheen ihmissuhteisiin, sitä helpommin lapset hyväksyvät uudet sisaruksensakin. Uusperheen lapset ovat yleensä lojaaleja toisilleen. Uudet sisarukset otetaan vastaan mutkattomammin kuin perheen uusi aikuinen. Lasten keskinäistä kilpailua tosin ilmenee aivan kuten ydinperheissäkin.
Miten ongelmat helpottavat?
- Uusperheen ihmissuhteissa tarvitaan kykyä asettua toisten perheenjäsenten asemaan. Yhden ihmisen ehdoilla ei perheen asioita voi järjestellä. Ottamalla lapsetkin mukaan keskusteluun, kuuntelemalla heitä ja ottamalla heidän toiveensa huomioon ongelmatkin helpottuvat.
Mitä uusi aikuinen on lapselle – uusi äiti tai isä?
Ihmissuhteen rakentaminen lapsen kanssa vaatii aikaa, eikä ole itsestäänselvyys. Tärkeämpää on selvittää lapsen toiveet ja tunteet, kuin pitää kiinni omista käsityksistään vanhemmuudesta. Lapsi antaa aikuiselle sellaisen roolin, millaiseksi hän aikuisen itseensä nähden kokee. Uuden vanhemman rooli muodostuu ajan kanssa omanlaisekseen.
Yritän kovasti. Miksi en onnistu?
- Aikuiset saattavat kantaa syyllisyyttä, joka ajaa heidät yrittämään uudessa perheessä - yleensä lasten suhteen - jopa liikaakin. Syyllisyydestä luopuminen voi vaatia pitkän prosessin läpikäymisen mutta antaa uusien ihmissuhteiden kehittymiselle paremmat mahdollisuudet.
Miksi arkipäivän kuviot tuntuvat hankalilta?
Uusperheen kuviot voivat tuntua hankalilta ja monimutkaisilta, jos elämää vertaa muiden arkeen. Säännöt kannattaa luoda oman perheenjäsenien tarpeiden mukaan ilman ulkoisia malleja.
Miten saada aikaa suhteelle?
Kannattaa jo alusta hyväksyä, että uuden parisuhteen kuviot eroavat perinteisistä. Silloin, kuin ihmiset ”sinkkuina” tapaavat toisensa, he muodostavat aluksi symbioottisen suhteen toisiinsa. Uusperheen parisuhteen kehityskaari on erilainen. Lapset ja perhe ovat olemassa jo alusta saakka ja lapset vaativat oman huomionsa.
Hankala ex-puoliso terrorisoi perhettä. Mitä tehdä?
Lapsia ei saa käyttää kiistakapuloina. Tarkat säännöt käytännön järjestelyissä vähentävät aiheita riitoihin? Kun neuvotteluja ex-puolisoiden välillä ei tarvitse käydä jatkuvasti, riitojakin syntyy vähemmän. Tilanne yleensä tasaantuu ajan kanssa, kun anteeksiantaminenkin mahdollistuu.
Mistä saa tukea ongelmiin?
Apua ja tukea voi hakea perheneuvoloista ja perheasiainneuvottelukeskuksista. Erokurssit tuovat apua erokriisin selvittämiseen. Pariryhmiä ja -kursseja sekä koko perheen leirejä järjestetään muun muassa Uusperheellisten Liitossa, Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ja seurakunnissa.
Vuonna 2000 Suomen kaikista lapsiperheistä liki 8 prosenttia oli uusperheitä. Näissä perheissä elää 98 000 lasta, joista kolmannes on uusperheisiin syntyneitä yhteisiä lapsia.
Kirjoittaja: Arja Krank / Acamedia ok
Lähteet: Ritala-Koskinen A; Mikä on lapsen perhe? Tulkintoja lapsen uusperhesuhteista. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisuja D 38/2001. Helsinki, 2001.
Suomen Uusperheellisten Liitto
http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=48