Onko kenelläkään muulla kokemusta sellaisesta, että puolisollanne ja hänen exällään on yhteishuoltajuus lapsestaan ja lapsi on vuoroviikoin teidän kotonanne ja päinvastoin?
Miten asia toiminut?
Omalla miehelläni on 4-vuotias poika joka asuu vuoroviikoin kotonamme ja äidillään. Lapsen Äiti käy meillä todella usein katsomassa lasta, joka on minusta ihan ok, mutta hänen ilmeistään näkee että inhoaa minua ja ei välillä edes tervehdi tullessaan meille.
Lisäksi lapsi on todella vaikea ja uhmaikäinen, vain oma isä kelpaa hoitajaksi ja minusta lapsi ei tykkää kovinkaan paljon vaikka olisin itsekin halukas osallistumaan esim. iltasatujen lukemiseen...
Mielestäni tilanne on sen vuoksi vaikea että vuorottelu kahden kodin välillä jotenkin on sekavaa, mielummin lapsi voisi olla koko ajan meillä tai toisinpäin... mielipiteitä ja kokemuksia kenelläkään?
Miten asia toiminut?
Omalla miehelläni on 4-vuotias poika joka asuu vuoroviikoin kotonamme ja äidillään. Lapsen Äiti käy meillä todella usein katsomassa lasta, joka on minusta ihan ok, mutta hänen ilmeistään näkee että inhoaa minua ja ei välillä edes tervehdi tullessaan meille.
Lisäksi lapsi on todella vaikea ja uhmaikäinen, vain oma isä kelpaa hoitajaksi ja minusta lapsi ei tykkää kovinkaan paljon vaikka olisin itsekin halukas osallistumaan esim. iltasatujen lukemiseen...
Mielestäni tilanne on sen vuoksi vaikea että vuorottelu kahden kodin välillä jotenkin on sekavaa, mielummin lapsi voisi olla koko ajan meillä tai toisinpäin... mielipiteitä ja kokemuksia kenelläkään?
Vastaukset 12
Vanhimmat
käy katsomassa lasta luonanne? Vähemmästäkin lapsi menee sekaisin.
en ymmärrä, voihan hissukseen harventaa, ja lopettaa vierailut teillä silloin kun lapsi on isällään, varmaan äidin vierailut ei helpota yhtään lapsen teillä oloa.
Ja sinulla on oikeus vaatia asiallista kohtelua omassa kodissasi.
Sitä minäkin olen miettinyt ja monesti kotona ääneen miehelleni ihmetellyt että miksi pitää käydä katsomassa. jotenkin vaan selityksenä on että koska lapsi on vielä niin pieni ym ym...
Tosi rasittavaa välillä mutta eiköhän tilanteet muutu kun lapsi tulee isommaksi... toivottavasti!
vahtia ja tuolla äidin ramppaamisella ei lapsi sopeudukaan koskaan.
Mutta, oma kokemukseni tuosta vuoroviikot isällä-äidillä on ihan hyvät. Miehelläni on entisestä liitosta nyt jo 15vuotias poika. Mutta yhteen menomme aikaan poika oli n.3 -vuotias. Ei hänen äitinsä käynyt koskaan meillä kylässä, vaan lapsi haettiin suoraan hoitopaikasta perjantaina ja sitten äiti haki seuraavana perjantaina itselleen.
Jos jotain akuuttia tuli otimme puolin ja toisin yhteyttä ja neuvottelimme. Lapsi sopeutui hyvin eikä ollut mitään kiukutteluja ensimmäisen illan/yön jälkeen.
mitään oikeutta rampata TEIDÄN kotonanne!!! joko mies on nössö tai viellä vaimonsa pauloissa!! JÄTÄ tuollainen ihminen ihmeessä!!!! JOS ette saa yhteisellä päätöksellä exää pysymään kotonaan poissa teidän kotonta!
4vuotias EI ENÄÄN ole NIIIN!! pieni!
jos kukaan ei kelpaa hoitajaksi, jos äitikin vielä käy katsomassa lasta. Ei ole aivan tervettä touhua. Jos on erottu ja lapsi on vuoroviikoin, niin sen on riitettävä kaikille sen vuoroviikoin näkemisen. 4-vuotias ei tosiaankaan ole niin pieni, että sitä pitäisi käydä toisen luona katsomassa- Paremmin lapsi tottuu, kun ei ole ylimääräisiä vierailuja.
Hullunhommaa, jos annat tuon vielä jatkua. Jos äiti käy teillä ja karsastaa sinua, niin lapsi vaistoaa sen ja karsastaa myös sinua. Lopeta vierailut heti.
Äiti on joko liian symbioottisessa suhteessa lapseen tai sitten roikkuu kiinni miehessään.
Jos on erottu, ketään ei auta tai tue se, että selviä rajoja ei vedetä. Kyllä minunkin mies olisi rampannut useammin kuin oli kotona naimisissa ollessamme, mutta eihän siinä kukaan olisi kasvanut eteenpäin siihen tosi asiaan, että ollaan erottu, jos olisin antanut hänen niin toimia.
Ymmärrän jos ero on kovin tuore, että siksi ei vielä selkeitä rajoja ole syntynyt. Muutoin en todellakaan ymmärrä.
vieläkin ex miehessään kiinni oleva tapaus..
nyt vaan siis selväksi ettei äiti tule sekoittamaan teidän kuvioitanne sinne..ei isäkään ilmeisesti ramppaa äiti-vkolla lastaan katsomassa,vaan ikäväänkin on sopeuduttava!!
meillä miehen exä ei olisi miehen antanut tavata lastaan yksin vielä 4 vuotiaanaakaan, vaikka lv:t ym olivat asiasta täysin eri mieltä.Mieheni on normaali töissä käyvä vastuullinen isä, mutta exä vetosi ettei hän voi olla erossa lapsestaan kokonaista vkoloppua, ja lapsi tarvitsee äitiään. Eli tapaamiset olisivat tapahtuneet niin että mies tapaa vkolopun lastaan äidillä, tai äiti tulee lapsen kanssa tapaamiselle isän luokse, ja kun minä olin jo kuvioissa olisi minun pitänyt lähteä näinä vkoloppuina pois, ja kun yhteisemme syntyi, hän ajoi vieläkin systeemiä viranomaisia myöten, ja minun ja yhteisemme olisi pitänyt hankkia oma asunto jossa olisismme kun lapsi ja äiti ovat tapaamisella tai tulevat vkolla kylään.
kukahan nyt tervejärkinen eronnut lähtee tuolle linjalle,kun se ei edes ole se lapsen etu!!
eli voin sanoa että kyse ei ollut ikävästä,äiti pystyy tekemään 8h työpäiviä lapsen ollessa hoidossa, mutta ei olla tuntiakaan erossa vkoloppuna..jokainen siis päätelkööt mikä oli motiivi!! samaa veikkan ap:n exästäkin.
Miten teillä tilanne oikein sitten meni loppujen lopuksi? mitä viranomaiset tuumivat tilanteesta? kamala lukea tuollaista... ei kenenkään tarvitse kotoa lähteä pois... huh huijaa
lv oli mieheni puolella, ja samoin muut soskun viranomaiset, ei ollut yksinkertaisesti persutetta miksei mieheni saa tavata lasta ilman äituä,ja ikävä ei ole syy.
ja tiedoksi sinulle pah,vai mikä lienee, ei se minun ja yhteisemme asuminen saman katon alla ole pois isän ja lapsen yhteisestä ajasta millään tavalla,m ja vaikka meitä ei kuvioissa olisiskaan olisi tilanne ihan sama!! mieheni ihan oma-alotteisestikaan ei tähän suostunut, ja kuka tervejärkinen mies nyt ajaisi vaimon ja lapset pihalle, että saa viettää sitä aikaa lapsen kanssa jossa ex puoliso mukana :)
tärkeintä todellakin on isän ja lapsen välinen aika ja suhde,eikö näin ole myös yhteisen lapsemme kohdalla?? etälapsen etuko ajaa toisen lapsen kadulle, pois kotoaan?? tässä taas yksi todiste exien katkeruudesta sekä ajattelumaailmasta, ei ole kun MINÄ ja MEIDÄN lapset isän elämässä, itse onneksi pahana nyksänä en erottele, on LAPSET ja heidän hyvinvointi!!
olis tosissaan kannattanut miettiä ajoissa mihin pääs laitoit.turha sitä valittaa.tärkeintä on lapsen ja isan suhteen ylläpito,ei se mistä itse pidät.
vielä sinulta että miten se on lasten ja isän suhteen ylläpitoa parhaimillaan kun ex emäntä haluaa osansa kaikesta? olla mukana, ja omalla toiminnallaan suorastaan estää nämä yhteiset arvokkaat hetket??