Unessa olin hyvän työtoverini kanssa kävelemässä Helsingin keskustassa. Oli kesä. Nousin raitiovaunuun asemalla ja äkkiä huomasin, että käsilaukkuni jäikin pensaan alle kävelyreissulle. Näin sen, että siellä se on puskassa.
Olin paniikissa, yritin astua ulos, mutta raitiovaunu kiihtyi ja ajoi hurjaa vauhtia eteenpäin, kaasu pohjassa Sokoksen kulman kurvit suoraksi ja käsilaukkuni loittoni näkyvistä. En älynnyt kovassa vaudissa painaa edes pysähtymisnappulaa ennenkuin melkein Postitalon kulmassa.
Kun raitiovaunu pysähtyi, huomasin olevani ainoa matkustaja. Kun astuin alas autotielle Postitalon ja Sokoksen välissä, huomasin, että olikin talvi ja vasta satanut lumi maassa. Tie oli liukas ja arvelin, etten pääse takaisin laukun luokse millään, lennän peruksilleni enkä pysty etenemään.
Aloin kuitenkin liukua alaspäin rautatieasemalle asemalle ja kas vain mulla olikin pitkävartiset saappaat. Liuin muutaman metrin mäkeä alas keskellä tietä ja pysyin pystyssä. Kengistä jäi vain vana puhtaaseen, uuteen valkoiseen lumeen.
Liuku pysähtyi ja katsoin aseman seutua ja myös Makkaratalolle päin. Koko tienoo oli täysin autio ja tyhjä. Vain puhdas valkoinen lumi ja minä. Ihmettelin ja hämmästelin tyhjyyttä. Arvioin itsekseni, pääsenkö liukkaalla kadulla etenemään käsilaukun luo.
Auttakaa, kiitos, tulkinnassa te, joilla se taito on. Mitä tämä uni kertoo?
Olin paniikissa, yritin astua ulos, mutta raitiovaunu kiihtyi ja ajoi hurjaa vauhtia eteenpäin, kaasu pohjassa Sokoksen kulman kurvit suoraksi ja käsilaukkuni loittoni näkyvistä. En älynnyt kovassa vaudissa painaa edes pysähtymisnappulaa ennenkuin melkein Postitalon kulmassa.
Kun raitiovaunu pysähtyi, huomasin olevani ainoa matkustaja. Kun astuin alas autotielle Postitalon ja Sokoksen välissä, huomasin, että olikin talvi ja vasta satanut lumi maassa. Tie oli liukas ja arvelin, etten pääse takaisin laukun luokse millään, lennän peruksilleni enkä pysty etenemään.
Aloin kuitenkin liukua alaspäin rautatieasemalle asemalle ja kas vain mulla olikin pitkävartiset saappaat. Liuin muutaman metrin mäkeä alas keskellä tietä ja pysyin pystyssä. Kengistä jäi vain vana puhtaaseen, uuteen valkoiseen lumeen.
Liuku pysähtyi ja katsoin aseman seutua ja myös Makkaratalolle päin. Koko tienoo oli täysin autio ja tyhjä. Vain puhdas valkoinen lumi ja minä. Ihmettelin ja hämmästelin tyhjyyttä. Arvioin itsekseni, pääsenkö liukkaalla kadulla etenemään käsilaukun luo.
Auttakaa, kiitos, tulkinnassa te, joilla se taito on. Mitä tämä uni kertoo?
Vastaukset 2
Vanhimmat
uusien suunnitelmien ja uuden elämänvaiheen edessä. Jotenkin seksuaalisuus liittyy tähän vaiheeseen, olet joko uuden suhteen alussa tai irrottautumassa vanhasta. Puhdas lumi on hyvä enne tässä tilanteessa, vaikka alitajuisesti pelkäät jääväsi yksin
...oli tulkintasi ja täysin paikkansa pitävä, mutta liittyy työsuhteeseen.
Minkä ajattelit liittyvän seksuaalisuuteen, liukkaudenko? Jos näin ajattelit, niin kerron, että on ollut melkoista liukastelua työrintamalla jo pidemmän aikaa. Monta kertaa olen ollut aikeissa lentää peruksilleni asoiden kanssa, mutta toistaiseksi olen vielä pystyssä.
Unessa oli kaunis se valkoinen lumimaisema, mutta jollain tapaa pelottava. Kun liuin muutaman metrin katua alaspäin, jäi mukavat ikään kuin "suksen jäljet" kengistäni. Liuku oli tasaista ja nopeaa, sitten stoppasi. Jäin pystyyn vaikka toisin luulin.
Siinä seisaallani arvioin laukunhakumatkan onnistumista kadun liukkaudesta johtuen. Saappaat olivat nahkaiset säärtäni myötäilevät varsisaappaat, mutteivät nähtävästi talviolosuhteisiin tehdyt.