Ja tuotanto tehostuu = ei tartte tukea
tilakoot suuremmiksi
Nimetön
141512
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
oliko tulos hyvä?
tuen voisi tosiaan poistaa.Esimerkiksi kotieläin puolella saattasi jossain tapauksissa tervehdyttää kummasti alaa. Nythän tuetaan harrastelijoita, eikä niitä jotka ihan oikeasti koettaa elää niillä hommalla.
Niiltä aloilta ei, joita muutkin eu maat tukevat. (kilpailu vääristyy)
Näiden kanamiesten tukiin olisi syytä puuttua jossain määrin. Se kun on erinomaisesti kannattavaa liiketoimintaa jo ilman tukiakin.
Totuus on se, että missä näitä em. keskustelussa esiintyviä toimijoita on, on esim. nauta ja viljatilallisten olo ankeaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=1500000000000119&posting=22000000029148357
On väärin ettei näiden heppujen tulotasoa tarkenneta vastaamaan muiden kotieläintilojen tasoa.
Epäilenpä että tuo kirjoittaja on tuosta naapurikunnasta, täällä kun ovat kilvan ostamassa noita 936 Fendtejä. Muukin konekanta autot ym. ovat tuota tasoa.
En kadehdi irtainta, mutta katkera olen siksi että kyseiset tyypit vaikeuttavat toisten viljelijöiden toimintaa ylisuurien tukien ja tulojen avulla.
Tuo harrastelijan nimeäminen onkin hankalaa, monesti se paikallaan pysyminen on pakon sanelemaa.
Se on vaiettu asia tämä broiskufarmareiden tulotaso. Lienee johtuu siitä että nämä broiskutilat ei oo jakaantuneet tasaisesti kartalle, vaan lähelle isoja lihanjalostusyksiköitä.
On tuota samantyylistä leveilyä havaittavissa täälläkin, traktoriksi ei kelpaa kuin fentti tai iso amerikanJD.
Ja pellon vuokria pitävät tarpeettoman korkealla, kun ei peltoviljelyn oo väliä vaikka on tappiollista. Siis tukineen kaikkineen.
Ei ole tuotannon tehostaminen noin yksiselitteistä. Kun tuotanto ilman tukia on tappiollista, niin miten eroaa toisistaan vaikkapa 10 ja 100 hehtaarin viljatila? Noh, 100 hehtaarin tilalla tappio on kutakuinkin kymmenkertainen.
Nää tehokkuusasiat ovat kovin monitahoisia ja tilakohtaisia. Tuollainen 10 hehtaarinkin tila on järkevästi ja rationaalisesti hoidettuna tehokas tuottaja. Omalta paikkakunnaltakin pari tällaista esimerkkiä löytyy, ja onnistuvat joka vuosi tuottamaan laadukkaan ja runsaan sadon. Erinomaisena esimerkkinä tämä syksy kun monella muulla viljat vielä keräävät punahometta pellolla.
Eihän se ole tappiollista, vaikka miinukselle meneekin. Kyse on vain siitä ettei yhteiskunta täytä lupaustaan hinnanalennusten korvauksista ja siitä että ostajilla on kartelli. Lisäksi on huomattava että kauppa rakentaa maataloustuen voimin mega-kauppakeskuksia.
Vähän sama juttu jos huomaisi rosvon käyneen pussilla ja sitten toteaisi tuotannon tappiolliseksi.
Ei mikään estä nytkään tilakoon kasvattamista, jos vaan jollain on halua ja varaa investoida. Tuotto vs. investointi suhde lienee suurin este tilakoon kasvulle.
ja maajussit taas torppareiksi ja muonamiehiksi. Maatilan peruskooksi 1000-4000 hehtaaria. Sillä laillahan ne hommat hoitu ennenkin ja eikö lie hyvin mennytkin - ainakin omistajien kannalta. Maaeusun korkeille virkamiehille vois antaa selaisen 500 peltohehtaarin virkatilan ja muutaman alustalaishuushollin.
ranteeseen. Niin hyvin menee!
Kaikkeahan voi luulla.Tosiasia on kuitenkin,että suuret tilat pelaavat suuremmilla tuilla hehtaareita ja eläinyksikköjä kohti.Tämä johtuu suurtilojen investointituesta,jota ne voivat saada vuodessa korkeintaan 100000 euroa.Alle 25 hehtaarin tilat eivät saa investointitukia.Lisäksi näitä suurtiloja on auttamassa koko neuvontajärjestöt mm Pro AGria,jotka saavat tähän työhön verovaroja maatalousbudjetísta.Näiden ylimääräisten tukien osuus on usein suurtiloilla enemmän kuin verotettava tulo.
Suomessa optimaalisin tilakoko on 22-61 hehtaaria.
Keski suomessa ja pohjoisessa optimikoko on 20-30 hehtaaria. Pohjanmaan lakeuksilla optimi koko on noin 35-40 hehtaaria. Loimaan seudulla, missä viljelyolosuhteet ovat edullisimmat, voidaan tilakokoa kasvattaa jopa tuonne 60 hehtaariin saakka.
On turha paasata satojen hehtaarien autuudesta, sillä paras kannattavuus niin viljelijän kuin yhteiskunnankin kannalta saadaan noilla esittämilläni tilakokoluokilla. Ja pitkälti asia noin menee käytännössäkin, keskimääräinen tilakoko on paikkakunnittain 22-35 hehtaaria.
Tänäkin vuonna alle 30 hehtaarin viljatilat saivat talteen laadukkaimman sadon, sadan hehtaarin tiloilla punahome nakertaa satoa.
höpö,höpö.mikä autuus siinä on.
kuulkaa 20-30 lehmää pärjää parhaiten
sano minun sanoneen.kyllä täällä
savossa päi ,rakennetaan isoja navetoita
kuin sieniä sateella.pankaa mieleen
kymmenen vuoden kuluttua.katsotaan
montako on jäljellä niistäkin tiloista.
Vaihtoehto suurentamiselle on sivutulojen hankkiminen maatalouden ulkopuolelta, väittäisin, että tämä on jopa fiksumpi vaihtoehto. Palkkatyöhön meno ei vaadi mitään investointeja, ja tulotaso voi olla parempi kuin paljon suuremmalla velattomalla tilalla. Yhteiskuntakin säästää kun ei tarvita investointitukia.
millä turvataan maatalouden jatkuvuus? Onko sivuelinkeinonaan maanviljelystä tekevä halukas investoimaan toimintaansa yleensäkään mitään?
Entä kun konekanta sanoo sopimuksensa irti? (väitän, että lopetetaan viljelys)
Onko osa-aikainen viljelijä halukas muutenkaan pysymään kehityksessä mukana, kouluttamaan itseään jne. (maatalous taantuu)
Ja kun se luonnollinen eläkeikä tulee, onko jatkajia? Haluavatko esimerkiksi omat lapset ruveta tekemään kahta työtä?
Kyllä siihen yleensä keskitytään intensiivisemmin, mistä se suurin osuus kotitalouden tuloista tulee.